Voiko olla asperger, jos pystyy matkimaan murretta/puhetapaa?
Kun sanotaan, että aspergerit puhuvat kirjakieltä ja monotonisella äänellä eivätkä ole kovin hyviä huomaamaan tunteita tai nyansseja. Onko lahjakkuus äänteiden kopioimisessa ja puhetyylien jäljittelyssä aspergerin kanssa yhteensopiva piirre?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Minä opin oman sosiaalisen roolini nimenomaan matkimalla muita, jäljittelen siis muiden puhetapaa ja ilmeitä, eleitä ja sosiaalisissa tilanteissa toimimista.
En usko, että minusta kovin helposti huomaa, että diagnoosi löytyy.
Olen verbaalisesti lahjakas, vieraissa kielissä pärjäsin erittäin hyvin ja äidinkielestäkin sain stipendin. Murteitakin osaan kirjoittaa oikeaoppisesti, mutta puhua en, tosin käsittääkseni kovin moni muukaan suomalainen ei puhu murteita luontaisesti.
Olen tyttö, joten diagnoosin saaminen kesti.
En ole Aspergerin syndroomainen, mutta mistä tunnistat erilaiset sosiaaliset vivahteet tai nyanssit? Itselleni olennaista ihmisten välisessä kommunikaatiossa on se viestisisältö, joka välitetään ihmisten välillä. Eli käytännössä se, mitä hän sanoo ääneen tai tekee konkreettisesti, on olennaista. En jotenkin edes näe mitään pieniä vihjeitä ja jos näenkin, en osaa niitä tulkita tai edes toistaa. Itse olen lueskellut lähinnä kirjoista ja käytösoppaista sen, miten ihmisten kanssa tulee käyttäytyä.
T. Nainen (ei Asperger)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin kanssa on voitettu jopa miespääosa-Oscar
Linkki?
Anthony Hopkins
”Hopkins sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 2000. Vuonna 1993 kuningatar oli aateloinut Hopkinsin, mikä antoi hänelle kunnian käyttää Sir-liitettä nimensä edessä. Poikkeuksellisesti Hopkins sai luvan käyttää sitä vielä saatuaan Yhdysvaltain kansalaisuuden.[6] Hopkinsilla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.[8]”
Lähde: Wikipedia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tunneälyn puute ole se selkein merkki. Puhutaan ihan mitä tahansa loukkaavaa, kun ei ymmärretä loukkaavansa toisia. Tai tyyliin suoraan seksiä ilman esileikkiä, kun ei ymmärretä toisen tunteita ja että niitä pitäisi lämmitellä ensin.
Oletteko tosissanne? Onko muka niin, että vain Aspergerit haluaisivat suoraan seksiä ilman jtn typerää "esileikkiä"? Itse *en* ole Aspergerin syndroomainen ja olen nainen, mutta esileikki on aivan turhanpäiväistä feikkaamista mielestäni. Jos tekee mieli seksiä, niin ei siihen mitään ylimääräistä teeskentelyä tarvitse tietenkään vai voidaan mennä ns. suoraan asiaan.
Tuntuisi hassulta ja jopa kiusalliselta, jos joku mies vaivautuisi ja alentuisi moiseen turhanpäiväisyyteen takiani. Sinänsä olenkin selibaatissa ja sinkku, mutta mielestäni miehen ei tarvitse vaivautua moiseen naisen takia. Toivovatko tavalliset naiset muka jotain "esileikkiä" yleisesti? Kamalaa ja jopa epäromanttista on varmasti miesten kannalta moinen. :/
Tiedätkö, mitä esileikki tarkoittaa? Se ei ole teeskentelyä, se on osa seksiä. Oletko siis selibaatissa, koska et tiedä mitä seksi on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opin oman sosiaalisen roolini nimenomaan matkimalla muita, jäljittelen siis muiden puhetapaa ja ilmeitä, eleitä ja sosiaalisissa tilanteissa toimimista.
En usko, että minusta kovin helposti huomaa, että diagnoosi löytyy.
Olen verbaalisesti lahjakas, vieraissa kielissä pärjäsin erittäin hyvin ja äidinkielestäkin sain stipendin. Murteitakin osaan kirjoittaa oikeaoppisesti, mutta puhua en, tosin käsittääkseni kovin moni muukaan suomalainen ei puhu murteita luontaisesti.
Olen tyttö, joten diagnoosin saaminen kesti.Normaalit ihmiset oppivat matkimalla, aspergerien ja autistien matkimiskyky on nimenomaan paljon heikompi kuin normaaleilla ihmisillä.
Hmm, autistiset nimenomaan matkivat hyvin autenttisesti joitain juttuja ja muistavat pitkät pätkät ulkoa, mutta eivät välttämättä sovella asiaa niin keskivertoihmisen tyylisesti kuin ei-autistiset keskivertokansalaiset.
Keskivertoihmiset ehkä muistavat sen tietyn idean ja soveltavat uuteen tilanteeseen, kun taas autistiset soveltavat asiaa jäykemmin, eivätkä välttämättä huomaa kaikkia pieniä vivahteita asioissa, jolloin väärinkäsityksiä voi tulla. Keskivertoihmisillä on enemmän "perstuntumaa", kun taas autistiset enemmänkin menevät sen perusteella, että aiemmin opitun pitäisi sellaisenaan sopia uuteen tilanteeseen. Selitinpä huonosti. :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tunneälyn puute ole se selkein merkki. Puhutaan ihan mitä tahansa loukkaavaa, kun ei ymmärretä loukkaavansa toisia. Tai tyyliin suoraan seksiä ilman esileikkiä, kun ei ymmärretä toisen tunteita ja että niitä pitäisi lämmitellä ensin.
Oletteko tosissanne? Onko muka niin, että vain Aspergerit haluaisivat suoraan seksiä ilman jtn typerää "esileikkiä"? Itse *en* ole Aspergerin syndroomainen ja olen nainen, mutta esileikki on aivan turhanpäiväistä feikkaamista mielestäni. Jos tekee mieli seksiä, niin ei siihen mitään ylimääräistä teeskentelyä tarvitse tietenkään vai voidaan mennä ns. suoraan asiaan.
Tuntuisi hassulta ja jopa kiusalliselta, jos joku mies vaivautuisi ja alentuisi moiseen turhanpäiväisyyteen takiani. Sinänsä olenkin selibaatissa ja sinkku, mutta mielestäni miehen ei tarvitse vaivautua moiseen naisen takia. Toivovatko tavalliset naiset muka jotain "esileikkiä" yleisesti? Kamalaa ja jopa epäromanttista on varmasti miesten kannalta moinen. :/
Tiedätkö, mitä esileikki tarkoittaa? Se ei ole teeskentelyä, se on osa seksiä. Oletko siis selibaatissa, koska et tiedä mitä seksi on?
On minulla ollut vuosia sitten seksiä (olen edelleenkin nuorehko aikuinen). Tiedän, mitä seksi on. Se on siis fyysistä läheisyyttä, johon kuuluu penetraatio olennaiselta osaltaan. Ei ollut mitään ongelmaa sen kanssa silloin, kun olin parisuhteessa ja minä olin se, joka halusi erota. Mielestäni esim. suuseksi ei varsinaisesti kuitenkaan ole seksiä, enkä edes pidä sellaisesta. Olen selibaatissa siksi, kun uuden kumppanin löytäminen on niin vaikeaa ja henkisesti raskasta. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opin oman sosiaalisen roolini nimenomaan matkimalla muita, jäljittelen siis muiden puhetapaa ja ilmeitä, eleitä ja sosiaalisissa tilanteissa toimimista.
En usko, että minusta kovin helposti huomaa, että diagnoosi löytyy.
Olen verbaalisesti lahjakas, vieraissa kielissä pärjäsin erittäin hyvin ja äidinkielestäkin sain stipendin. Murteitakin osaan kirjoittaa oikeaoppisesti, mutta puhua en, tosin käsittääkseni kovin moni muukaan suomalainen ei puhu murteita luontaisesti.
Olen tyttö, joten diagnoosin saaminen kesti.Normaalit ihmiset oppivat matkimalla, aspergerien ja autistien matkimiskyky on nimenomaan paljon heikompi kuin normaaleilla ihmisillä.
Hmm, autistiset nimenomaan matkivat hyvin autenttisesti joitain juttuja ja muistavat pitkät pätkät ulkoa, mutta eivät välttämättä sovella asiaa niin keskivertoihmisen tyylisesti kuin ei-autistiset keskivertokansalaiset.
Keskivertoihmiset ehkä muistavat sen tietyn idean ja soveltavat uuteen tilanteeseen, kun taas autistiset soveltavat asiaa jäykemmin, eivätkä välttämättä huomaa kaikkia pieniä vivahteita asioissa, jolloin väärinkäsityksiä voi tulla. Keskivertoihmisillä on enemmän "perstuntumaa", kun taas autistiset enemmänkin menevät sen perusteella, että aiemmin opitun pitäisi sellaisenaan sopia uuteen tilanteeseen. Selitinpä huonosti. :/
Aspi oppii, että kun kohdataan ihminen niin pitää hymyillä. Aspi oppii myös, että hautajaisissa sanotaan "Otan osaa". Aspi hautajaisissa sanoo omaisille "otan osaa" hymyilen. True story.
Minulla menee murteet sekaisin sen mukaan mitä olen kuullut sanottavan, eli tietyt lauseet sanon aina tietyllä tavalla. ”Mie en tykkää.” ”Kyl mää osaan.”
Välillä aivoissa raksuttaa, kun on katsonut paljon englanninkielistä mediaa ja keksii vain englanninkielisiä reaktioita. Esimerkiksi ”No way!” tai ”Looks good.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tunneälyn puute ole se selkein merkki. Puhutaan ihan mitä tahansa loukkaavaa, kun ei ymmärretä loukkaavansa toisia. Tai tyyliin suoraan seksiä ilman esileikkiä, kun ei ymmärretä toisen tunteita ja että niitä pitäisi lämmitellä ensin.
Oletteko tosissanne? Onko muka niin, että vain Aspergerit haluaisivat suoraan seksiä ilman jtn typerää "esileikkiä"? Itse *en* ole Aspergerin syndroomainen ja olen nainen, mutta esileikki on aivan turhanpäiväistä feikkaamista mielestäni. Jos tekee mieli seksiä, niin ei siihen mitään ylimääräistä teeskentelyä tarvitse tietenkään vai voidaan mennä ns. suoraan asiaan.
Tuntuisi hassulta ja jopa kiusalliselta, jos joku mies vaivautuisi ja alentuisi moiseen turhanpäiväisyyteen takiani. Sinänsä olenkin selibaatissa ja sinkku, mutta mielestäni miehen ei tarvitse vaivautua moiseen naisen takia. Toivovatko tavalliset naiset muka jotain "esileikkiä" yleisesti? Kamalaa ja jopa epäromanttista on varmasti miesten kannalta moinen. :/
Miksi alapeukutatte? Perustelkaa. Olen sitä mieltä, että esileikki on vain joku uudehko naistenlehtien keksintö. Jos kumppanit tuntevat toisiaan kohtaan vetoa, niin ei siinä mitään ylimääräistä teeskentelyä tarvita. Mielestäni sellainen mies ei ole edes miehekäs, joka liiaksi nöyrtyy naista miellyttämään. En itse kiinnostu liian mukavista tai kilteistä miehistä muutenkaan, mutta tuolla asialla ei ole mitään tekemistä Aspergerin kanssa. Sitä paitsi olen lukenut useistakin parisuhdeoppaista, että muutenkaan (yleisemmin) naiset eivät pidä liian assertiivisista ja mukautuvaisita miehistä ihan evolutiivisista syistä. Liiallinen feikkaaminen ja naisen miellyttäminen on luonnotonta.
T. Nainen
Kuivana sisään? Hyväilyt ei toki ole kaikkien juttu mutta aikuinen ihminen varmaan ymmärtää että tarpeita on erilaisia.
Esileikkihän ei tosiaan tarkoita 99% tapauksista mitää sisäkköasussa pyllistelyä. Toki sekin on joillekkin se kuumin juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tunneälyn puute ole se selkein merkki. Puhutaan ihan mitä tahansa loukkaavaa, kun ei ymmärretä loukkaavansa toisia. Tai tyyliin suoraan seksiä ilman esileikkiä, kun ei ymmärretä toisen tunteita ja että niitä pitäisi lämmitellä ensin.
Oletteko tosissanne? Onko muka niin, että vain Aspergerit haluaisivat suoraan seksiä ilman jtn typerää "esileikkiä"? Itse *en* ole Aspergerin syndroomainen ja olen nainen, mutta esileikki on aivan turhanpäiväistä feikkaamista mielestäni. Jos tekee mieli seksiä, niin ei siihen mitään ylimääräistä teeskentelyä tarvitse tietenkään vai voidaan mennä ns. suoraan asiaan.
Tuntuisi hassulta ja jopa kiusalliselta, jos joku mies vaivautuisi ja alentuisi moiseen turhanpäiväisyyteen takiani. Sinänsä olenkin selibaatissa ja sinkku, mutta mielestäni miehen ei tarvitse vaivautua moiseen naisen takia. Toivovatko tavalliset naiset muka jotain "esileikkiä" yleisesti? Kamalaa ja jopa epäromanttista on varmasti miesten kannalta moinen. :/
Sama homma. En kyllä sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tunneälyn puute ole se selkein merkki. Puhutaan ihan mitä tahansa loukkaavaa, kun ei ymmärretä loukkaavansa toisia. Tai tyyliin suoraan seksiä ilman esileikkiä, kun ei ymmärretä toisen tunteita ja että niitä pitäisi lämmitellä ensin.
Oletteko tosissanne? Onko muka niin, että vain Aspergerit haluaisivat suoraan seksiä ilman jtn typerää "esileikkiä"? Itse *en* ole Aspergerin syndroomainen ja olen nainen, mutta esileikki on aivan turhanpäiväistä feikkaamista mielestäni. Jos tekee mieli seksiä, niin ei siihen mitään ylimääräistä teeskentelyä tarvitse tietenkään vai voidaan mennä ns. suoraan asiaan.
Tuntuisi hassulta ja jopa kiusalliselta, jos joku mies vaivautuisi ja alentuisi moiseen turhanpäiväisyyteen takiani. Sinänsä olenkin selibaatissa ja sinkku, mutta mielestäni miehen ei tarvitse vaivautua moiseen naisen takia. Toivovatko tavalliset naiset muka jotain "esileikkiä" yleisesti? Kamalaa ja jopa epäromanttista on varmasti miesten kannalta moinen. :/
Sama homma. En kyllä sinkku.
Joo. Kyllä toimii parisuhteesakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opin oman sosiaalisen roolini nimenomaan matkimalla muita, jäljittelen siis muiden puhetapaa ja ilmeitä, eleitä ja sosiaalisissa tilanteissa toimimista.
En usko, että minusta kovin helposti huomaa, että diagnoosi löytyy.
Olen verbaalisesti lahjakas, vieraissa kielissä pärjäsin erittäin hyvin ja äidinkielestäkin sain stipendin. Murteitakin osaan kirjoittaa oikeaoppisesti, mutta puhua en, tosin käsittääkseni kovin moni muukaan suomalainen ei puhu murteita luontaisesti.
Olen tyttö, joten diagnoosin saaminen kesti.Normaalit ihmiset oppivat matkimalla, aspergerien ja autistien matkimiskyky on nimenomaan paljon heikompi kuin normaaleilla ihmisillä.
Hmm, autistiset nimenomaan matkivat hyvin autenttisesti joitain juttuja ja muistavat pitkät pätkät ulkoa, mutta eivät välttämättä sovella asiaa niin keskivertoihmisen tyylisesti kuin ei-autistiset keskivertokansalaiset.
Keskivertoihmiset ehkä muistavat sen tietyn idean ja soveltavat uuteen tilanteeseen, kun taas autistiset soveltavat asiaa jäykemmin, eivätkä välttämättä huomaa kaikkia pieniä vivahteita asioissa, jolloin väärinkäsityksiä voi tulla. Keskivertoihmisillä on enemmän "perstuntumaa", kun taas autistiset enemmänkin menevät sen perusteella, että aiemmin opitun pitäisi sellaisenaan sopia uuteen tilanteeseen. Selitinpä huonosti. :/
Aspi oppii, että kun kohdataan ihminen niin pitää hymyillä. Aspi oppii myös, että hautajaisissa sanotaan "Otan osaa". Aspi hautajaisissa sanoo omaisille "otan osaa" hymyilen. True story.
Tosin jos se aspi on itsekin surullinen, niin miten pakottaisi itseltään hymyn tuollaisessa tilanteessa? Mielestäni tosin on kivempaa nähdä ystävällisiä ilmeitä (ei välttämättä hymyileviä) melkein tilanteesta riippumatta.
Kielen opiskelu voi olla asperger-ihmiselle paljon helpompaa kuin muille. Esim. omassa suvussani on pari aivan selvästi kirjolla olevaa naista, jotka ovat kumpikin ns. kielineroja. Toinen osasi lukioiässä ulkoa sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjoja (mm. Vänrikki Stoolin tarinat) ja toinen sanoi paenneensa ahdistuksiaan kielten opiskeluun (nautti sanalistojen ja kielioppisääntöjen opettelusta). Ensimmäinen muistihirviö puhuu suomen lisäksi kahta kieltä aivan natiivitasolla ilman, että on käynyt päivääkään yliopistoa (no joke, uskomaton kielikorva ja asunut toki ulkomailla pitkään).
Itsekin olen kielityöläinen ja lievästi asperger.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin kanssa on voitettu jopa miespääosa-Oscar
Linkki?
Anthony Hopkins
”Hopkins sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 2000. Vuonna 1993 kuningatar oli aateloinut Hopkinsin, mikä antoi hänelle kunnian käyttää Sir-liitettä nimensä edessä. Poikkeuksellisesti Hopkins sai luvan käyttää sitä vielä saatuaan Yhdysvaltain kansalaisuuden.[6] Hopkinsilla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.[8]”
Lähde: Wikipedia
Taitaa olla etu päätyä näyttelijäksi jos on As. Ei se rajoita eläytymistä vaan on voimavara. Suomessakin on kulttuurialalla monia Asseja. Mm ohjaaja Markku Pölönen, taiteilija Miina Äkkijyrkkä tulevat mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opin oman sosiaalisen roolini nimenomaan matkimalla muita, jäljittelen siis muiden puhetapaa ja ilmeitä, eleitä ja sosiaalisissa tilanteissa toimimista.
En usko, että minusta kovin helposti huomaa, että diagnoosi löytyy.
Olen verbaalisesti lahjakas, vieraissa kielissä pärjäsin erittäin hyvin ja äidinkielestäkin sain stipendin. Murteitakin osaan kirjoittaa oikeaoppisesti, mutta puhua en, tosin käsittääkseni kovin moni muukaan suomalainen ei puhu murteita luontaisesti.
Olen tyttö, joten diagnoosin saaminen kesti.Normaalit ihmiset oppivat matkimalla, aspergerien ja autistien matkimiskyky on nimenomaan paljon heikompi kuin normaaleilla ihmisillä.
Hmm, autistiset nimenomaan matkivat hyvin autenttisesti joitain juttuja ja muistavat pitkät pätkät ulkoa, mutta eivät välttämättä sovella asiaa niin keskivertoihmisen tyylisesti kuin ei-autistiset keskivertokansalaiset.
Keskivertoihmiset ehkä muistavat sen tietyn idean ja soveltavat uuteen tilanteeseen, kun taas autistiset soveltavat asiaa jäykemmin, eivätkä välttämättä huomaa kaikkia pieniä vivahteita asioissa, jolloin väärinkäsityksiä voi tulla. Keskivertoihmisillä on enemmän "perstuntumaa", kun taas autistiset enemmänkin menevät sen perusteella, että aiemmin opitun pitäisi sellaisenaan sopia uuteen tilanteeseen. Selitinpä huonosti. :/
Aspi oppii, että kun kohdataan ihminen niin pitää hymyillä. Aspi oppii myös, että hautajaisissa sanotaan "Otan osaa". Aspi hautajaisissa sanoo omaisille "otan osaa" hymyilen. True story.
Minä en ainakaan hymyile hautajaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Kielen opiskelu voi olla asperger-ihmiselle paljon helpompaa kuin muille. Esim. omassa suvussani on pari aivan selvästi kirjolla olevaa naista, jotka ovat kumpikin ns. kielineroja. Toinen osasi lukioiässä ulkoa sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjoja (mm. Vänrikki Stoolin tarinat) ja toinen sanoi paenneensa ahdistuksiaan kielten opiskeluun (nautti sanalistojen ja kielioppisääntöjen opettelusta). Ensimmäinen muistihirviö puhuu suomen lisäksi kahta kieltä aivan natiivitasolla ilman, että on käynyt päivääkään yliopistoa (no joke, uskomaton kielikorva ja asunut toki ulkomailla pitkään).
Itsekin olen kielityöläinen ja lievästi asperger.
Siis suomea ja ruotsiako vai mikä on toinen kieli?
Vierailija kirjoitti:
Voi. Olen asperger ja matkin muiden puhetapaa jopa huomaamattani. Saatan katsoa jotain sarjaa ja käytän yhtäkkiä samoja sanontoja kuin sarjan henkilöt.
Eiks toi oo kaikupuhetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. Olen asperger ja matkin muiden puhetapaa jopa huomaamattani. Saatan katsoa jotain sarjaa ja käytän yhtäkkiä samoja sanontoja kuin sarjan henkilöt.
Eiks toi oo kaikupuhetta?
Kaikupuhe on sitä, että toistaa toisten sanomia asioita ymmärtämättä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin kanssa on voitettu jopa miespääosa-Oscar
Linkki?
Anthony Hopkins
”Hopkins sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 2000. Vuonna 1993 kuningatar oli aateloinut Hopkinsin, mikä antoi hänelle kunnian käyttää Sir-liitettä nimensä edessä. Poikkeuksellisesti Hopkins sai luvan käyttää sitä vielä saatuaan Yhdysvaltain kansalaisuuden.[6] Hopkinsilla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.[8]”
Lähde: Wikipedia
Taitaa olla etu päätyä näyttelijäksi jos on As. Ei se rajoita eläytymistä vaan on voimavara. Suomessakin on kulttuurialalla monia Asseja. Mm ohjaaja Markku Pölönen, taiteilija Miina Äkkijyrkkä tulevat mieleen.
Pölösestä ei kyllä välttämättä huomaa sitä.
Ihmisillä on kyllä aivan käsittämättömiä oletuksia neurokirjon ihmisistä. Veljelläni on asperger. Hänestä sen varmasti huomaa ulkopuolinenkin aika nopeasti, veljeni ei katso juuri silmiin, puhuu vähän monotonisesti ja kirjakieltä, jumiutuu puhumaan itseään kiinnostavista asioista. Hän on siis erittäin stereotyyppinen assi. Kuitenkin varsinkin naisilla oireet on todella erilaisia kuin mitä oppikirjoissa. Läheskään kaikilla naisilla ei ole yhtä yksittäistä erityismielenkiinnon kohdetta. Naiset ovat yleensä taitavampia matkimaan ja luovimaan sosiaalisesti. Myös neurokirjon diagnostiikka on tehty poikia ja miehiä tarkkailemalla joten naiset ei jää yhtä helposti haaviin. Sinänsä huono juttu sillä monien tutkimusten mukaan naiset kärsivät näistä enemmän. Itsekin sain diagnoosini vasta yli kolmekymppisenä, minulla on ADHD.
Normaalit ihmiset oppivat matkimalla, aspergerien ja autistien matkimiskyky on nimenomaan paljon heikompi kuin normaaleilla ihmisillä.