Lue keskustelun säännöt.
En ole koskaan hyväksynyt isäni uutta vaimoa.
20.09.2013 |
Hän ja isäni hajoittivat aikoinaan lapsuuden perheeni. En ole koskaan kyennyt normaaliin kanssakäymiseen kyseisen naisen kanssa. Tapaan hänet satunnaisesti, kun tapaan isääni. Nyt hän on sairastunut vakavasti. Olenko julma kun en pysty osoittamaan myötätuntoa? Siis en soittele tai kysele hänen vointiaan. Olen jopa miettinyt, etten pystyisi menemään hänen hautajaisiinsa, jos sairaus etenisi niin pitkälle, että hän kuolisi siihen. Pitäisikö minun kuitenkin osoittaa myötätuntoa isälleni ja kyetä tapaamisiin hänen takiaan? Olenko ainoa tällaisessa tilanteessa?
Kommentit (2)
Lapsi ei ole mitään velkaa vanhemmilleen, sillä hän ei ole pyytänyt syntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sun isääsi pitää tukea ja joskus sitten hautajaisiin kyetä, mutta muuten ei tarvii hyväksyä sitä naista vieläkään, jos et halua.