Koiranpennun yksinolosta kotona? Apua ja vinkkejä kaipailisin!
Hei,
Meille tuli koiranpentu viikko sitten. Pentu tuntuu kotiutuneen hyvin, leikkii, riehuu, syö ja nukkuu hyvin. Olemme aloittaneet yksinoloharjoitukset pienilä hetkillä kotona ja välillä pentu protestoi ja vinkuu, kun katoamme huoneesta, missä se on (keittiö, jossa on turvallista, valoisaa ja kaikin puolin mukavaa). Palaamme huoneeseen vasta, kun pentu on hiljaa, mutta usein se odottaa meitä istuen ovella, ei siis leiki yksinään. Emme huomioi, hyvästele tai tervehdi pentua erityisesti lähtiessämme tai palatessamme, jotta sille olisi täysin normaalia että tulemme ja menemme.
Meillä on pentukong ja erilaisia pehmo- ja puruleluja.
Miten te olette hoitaneet pennun yksinolot, mitä (vastustamatonta?) aktiviteettiä jätätte pennulle, jos jotain, vai kuinka toimitte?
Pentu ei periaatteessa tule jäämään juuri lainkaan yksin asuntoomme, sillä mieheni on yötöissä ja nukkuu (aamu)päivisin, jolloin pennun on tarkoitus pärjäillä itsekseen. Onko siitä pennulle turvaa, jos mies on kuitenkin asunnossa, miten hyvin pentu sen vaistoaa? Itse olen taas paikalla iltapäivisin.
Myös kaikenlaiset leikkivinkit ovat tervetulleita, leikimme paljon pennun kanssa, mutta välillä ideat meinaa loppua.Tylsistyykö pentu aina samoihin leikkeihin (namun piilotus ja etsintä, vetoleikit, "metsästysleikki" pehmoeläimellä ja yleinen piehuminen...)? Olemme jo pikkuisen opetelleet myös istumista ja sen pentu onkin jo oppinut.
Kauan haavelimme pennusta ja olen niin onnellinen että se on täällä, haluan että sekin viihtyy meillä :o)
Kiitos kovasti avustanne!
Kiitos!
Kommentit (5)
Unohdin sanoa, että pentumme on sekarotuinen (äiti on cockeri) jos siitä tiedosta on apua.
Kiitos sinulle vastauksestasi! Se lievitti vähän omaa ahdistustani tämän asian kanssa. meillä ei ole ennen ollut koiraa, niin kaikki on käytännöss aivan uutta vaikka olenkin lukenut kaiken mahdollisen koirista..
[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 14:23"]
Minä en ole totuttanut koskaan yksinoloon mitenkään, minusta turhaa hössötystä. Heti vaan mahdollisimman pienenä jätetään yksin, niin se kyllä "alistuu" kohtaloonsa. Joku 8-viikkoinen ei jaksa kauaa perään itkeä vaan menee pian nukkumaan. Sitten parin päivän päästä se jo tietääkin ettei kotona ole mitään hätää ja menee heti nukkumaan rauhassa. Yhtään perään vinkuvaa tai eroahdistuskoiraa minulla ei ole ollut...
Minä en ikinä jätä mitään aktivaatiota pennulle kun jää yksin. Ei sen kuulu olla aktiivinen vaan tavoite on että se käy lepäämään ja rauhoittuu. Riehuminen ja lenkit tehdään sitten kun omistaja on kotona. Aktivaation, luiden tms jättämisessä on se vaara, että pentu pysyy kierroksilla, ja sitten kun luvallinen tekeminen loppuu, siirrytään sohvien, kenkien tms syömiseen. Ei, parempi vaan että pennullla on tylsää ja se käy nukkumaan.
Radion jätän usein hiljaiselle päälle ettei ulkoa kuulu äänet niin kovin, ja pimeään aikaan valon keittiöön ja eteiseen ettei ihan pimeässä tarvi olla. Meillä siis pennut ja aikuiset yksin noin 9 tuntia päivässä...
Tuo leikkeihin tylsistyminen - minusta sellaisesta ei tarvi murehtia. Toki on kiva jos haluatte keksiä paljon erilaista tekemistä, mutta kyllä koira yleensä on ihan tyytyväinen vaan ollessaan mukana ihmisperheen arjessa ja saadessaan riittävästi ulkoilua, ei ne mitään niiin ihmeellistä tarvi ollakseen tyytyväisiä... Meillä ei leikitä koirien kanssa lainkaan mutta toisaalta niitä koiria on 4 ja välillä pentuja, joten niillä on toisensa leikkikaverina. Ainoan kanssa varsinkin pentuna on tosiaan ihan hyvä leikkiä välillä.
[/quote]
Kakkoselta todella hyvä kirjoitus, luota siihen. :)
Meilläkään mitään yksinoloharjoituksia ei olla tehty. Nukkuu varmaan lähes koko ajan, enkä ole ikinä mitään aktivointia sille jättänyt. Jotkut jättää esim luita, mutta mitäs jos luu jääkin jotenkin huonosti koiran suuhun kiinni tai lelusta irtoaa vaarallinen pala eikä kukaan ole kotona?
Kiitos sinullekin! Tosi hyvä pointti tuo ettei jää mitään vaarallista pennun ulottuville. Keskitymme sitten riehumaan ja leikkimään yhdessäoloaikana :o)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 14:35"]
Kakkoselta todella hyvä kirjoitus, luota siihen. :)
Meilläkään mitään yksinoloharjoituksia ei olla tehty. Nukkuu varmaan lähes koko ajan, enkä ole ikinä mitään aktivointia sille jättänyt. Jotkut jättää esim luita, mutta mitäs jos luu jääkin jotenkin huonosti koiran suuhun kiinni tai lelusta irtoaa vaarallinen pala eikä kukaan ole kotona?
[/quote]
Minä en ole totuttanut koskaan yksinoloon mitenkään, minusta turhaa hössötystä. Heti vaan mahdollisimman pienenä jätetään yksin, niin se kyllä "alistuu" kohtaloonsa. Joku 8-viikkoinen ei jaksa kauaa perään itkeä vaan menee pian nukkumaan. Sitten parin päivän päästä se jo tietääkin ettei kotona ole mitään hätää ja menee heti nukkumaan rauhassa. Yhtään perään vinkuvaa tai eroahdistuskoiraa minulla ei ole ollut...
Minä en ikinä jätä mitään aktivaatiota pennulle kun jää yksin. Ei sen kuulu olla aktiivinen vaan tavoite on että se käy lepäämään ja rauhoittuu. Riehuminen ja lenkit tehdään sitten kun omistaja on kotona. Aktivaation, luiden tms jättämisessä on se vaara, että pentu pysyy kierroksilla, ja sitten kun luvallinen tekeminen loppuu, siirrytään sohvien, kenkien tms syömiseen. Ei, parempi vaan että pennullla on tylsää ja se käy nukkumaan.
Radion jätän usein hiljaiselle päälle ettei ulkoa kuulu äänet niin kovin, ja pimeään aikaan valon keittiöön ja eteiseen ettei ihan pimeässä tarvi olla. Meillä siis pennut ja aikuiset yksin noin 9 tuntia päivässä...
Tuo leikkeihin tylsistyminen - minusta sellaisesta ei tarvi murehtia. Toki on kiva jos haluatte keksiä paljon erilaista tekemistä, mutta kyllä koira yleensä on ihan tyytyväinen vaan ollessaan mukana ihmisperheen arjessa ja saadessaan riittävästi ulkoilua, ei ne mitään niiin ihmeellistä tarvi ollakseen tyytyväisiä... Meillä ei leikitä koirien kanssa lainkaan mutta toisaalta niitä koiria on 4 ja välillä pentuja, joten niillä on toisensa leikkikaverina. Ainoan kanssa varsinkin pentuna on tosiaan ihan hyvä leikkiä välillä.