Tilillä 22e. Seuraavaan palkkaan 11 päivää.

37e ja 14vrk palkkaan.. ei naurata, onneks mies lainaa:)

Miksi rahatilanteesi on tuollainen? Jokin järkevä selityshän sille on, että työssäkäyvän ihmisen tili on tuolla tolalla.

Tuntuu tutulta ja ei miltään. Lapsille on aina ruokaa kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 23:21"]

Miksi rahatilanteesi on tuollainen? Jokin järkevä selityshän sille on, että työssäkäyvän ihmisen tili on tuolla tolalla.

[/quote]

Selitys on se, että olen vain osa-aika työssä eli yleensäkin minulla on vain joku 200e enää tilillä kun seuraava palkka tulee. Nyt oli yksi lomareissu lasten kanssa jolla todella meni rahaa (juhlareissu) ja oli pakko hankkia näin loppukesästä uudet renkaatkin autoon ennen matkaa, yksi rengas nimittäin puhkesi kun oli jo niin kulunut! Sitä ennen talouttani verottivat auton bensapumpun vaihto sekä eräs toinenkin Suomen sisäinen reissu lasten kanssa (noin 600e meni). Semmosta. Pikkupalkka ei riitä kaikkeen. Nyt täytyy siis olla kotona. Tuo matkustelu se ehkä vie minun loputkin rahat. :) -ap

Karsi menojasi, jos tilanne on jatkossakin sama etkä halua elää toisen siivellä. Tuntuu että ihmiset tekee säästämisestä vaikeampaa kuin onkaan.

70e ja 5 vrk aikaa tiliin..ja mä kun luulin et mulla on hätä, mut näistähän vois vielä vaikka lainata teille muille... :D

8500 euroa säästössä ja ensi viikolla reilu tonni ansiosidonnaista. Monta vuotta tein matalapalkkaista osa-aikatyötä, joten tiedän mitä on elää pienellä rahalla. Mutta silloinkin mulla oli aina rahaa, nyt kun rahaa ei mene työvaatteisiin eikä lounasruokaan eikä impulssiostoihin, niin olen aika paljonkin plussan puolella. Muistan kyllä monta työkaveria, joilla rahat aina loppu, ihan omaa syytä...

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 23:29"]Karsi menojasi, jos tilanne on jatkossakin sama etkä halua elää toisen siivellä. Tuntuu että ihmiset tekee säästämisestä vaikeampaa kuin onkaan.[/quote]

Siivellä? Maksan tasan oman puoleni vuokrasta ja laskunikin itse (niiden mukavien muistutusmaksujen kera) ja reissuilenkin lasten kans oman tilini kustannuksella. Vapaudestani en luovu, muutan vaikka pienempään asuntoon mutta viidesti viikossa kahdeksaa tuntia töitä en tee ja sen mukaan elän. Ja, en hae soviteltua tt-pvärahaa. Mies haluaa elää taas kalliisti vuokralla rivitalossa ja saakin sitten sen edestä olla töissä. Isoa omakotitaloa meille ei tule, oma rivarinpätkä jostain kaupungin laitamilta aikanaan ehkä, mutta oravanpyörään en suostu. :) Mielummin näin siis, että 22e tilillä ja mies komppaa jos tarvitsee, kuin että tuhansia säästössä ja pinna kireällä kun "töissä on raskasta". :) Tuota nimittäin kuulen jatkuvasti kaveripiirissä, haluttaisi tokasta että elämä on just sellasta millaiseksi sen rakentaa... :) -ap

Siis mikä nyt oli ongelmana ap?

...just sellasta millaiseksi sen rakentaa...

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 23:53"]

Siis mikä nyt oli ongelmana ap?

...just sellasta millaiseksi sen rakentaa...

[/quote]

Ei mikään, kai?. Kunhan vastasin henkilölle joka kommentoi, että kannattaisi säästää, eikä elää toisten siivellä. Ja siihen sitten lipsahti mukaan muitakin ajatuksia tästä rahankäytöstä ja elämisestä yleensä. Tämähän on keskustelupalsta? :)

Sun oitää euveta myymään persettä, sillä saa hyvin rahaa vähäksi aika.

Oho, tuo ei ole köyhää - minä ja mies työttöminä, rahaa saamme siis molemmat 519e kuukaudeksi. Vuokra on 386e, se maksetaan kokonaan itse, vaikka olemme mielestäni köyhiä, siis työmarkkinatuki. Asumistukea emme saa. Nytkin tilillä pari euroa,ja rahapäivä tuloillaan viikon päästä. Mitäs tästä sanotte?

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 00:04"]

Oho, tuo ei ole köyhää - minä ja mies työttöminä, rahaa saamme siis molemmat 519e kuukaudeksi. Vuokra on 386e, se maksetaan kokonaan itse, vaikka olemme mielestäni köyhiä, siis työmarkkinatuki. Asumistukea emme saa. Nytkin tilillä pari euroa,ja rahapäivä tuloillaan viikon päästä. Mitäs tästä sanotte?

[/quote]

No teillä on tiukkaa, tai ihan köyhääkin, voisi sanoa.. :) Selviättekö? Opiskeluaikoina kävin kerran kaupassa vajaalla neljällä eurolla. Tarjousjauheliha sekä arki-jogurttipurkki. Tukiensaantiin oli silloin muistaakseni pari päivää ja tein jauhelihasta makaronilaatikon (pastaa sentään oli kotona) ja jogurtti meni puuron kanssa. Siis lapsille nämä ruoat suunnittelin.

Vielä kamalampi aika (innostun kertomaan) oli ollessani lukiossa. Äiti ja isä sanoivat että omilleen kun muuttaa, täytyy pärjätä vähällä koska useita sisaruksia joita pitää myös huomioida. En kehdannut pyytää rahaa vessapaperiin, joten käsisuhkulla pesin takapuolen jos sattui kakkoshätä olemaan ja kuivasinn yhdellä, kahdella arkilla. Hiustenhoitoaine oli luksusta, Pirkka-merkkistä ostin. Nyt kun miettii, ei tämä köyhyys olekaan pahalla levelillä. Kaikkea muuta on, mutta ei tonneja tilillä - rakkautta, perhe, asunto, koti josta pidän.

Anteeksi rönsyileminen taas... Tsemppiä köyhille. Vähävaraiset perheet on lähellä minun sydäntä kyllä.. :) -ap

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 00:04"]

Oho, tuo ei ole köyhää - minä ja mies työttöminä, rahaa saamme siis molemmat 519e kuukaudeksi. Vuokra on 386e, se maksetaan kokonaan itse, vaikka olemme mielestäni köyhiä, siis työmarkkinatuki. Asumistukea emme saa. Nytkin tilillä pari euroa,ja rahapäivä tuloillaan viikon päästä. Mitäs tästä sanotte?

[/quote]

Osa-aikatyöstä käteen n. 1000-vuokra n.400. Ei hätävara-apuna miestä tai muuta tahoa (esim. sukulaisia) . Vuosien saatossa säästöön kertynyt jokunen tonni. Ihan tasapainoisesti ja mukavasti sujuu.

En pystyisi varmaankaan hengittämään jos tilanteeni olisi tuollainen. En osaa edes ajatella millaista on elää noin ja miten se on voinut olla mahdollista?? Jos tulojen määrää ei voi parantaa niin silloin kannattaa karsia kuluja. Tsemppiä teille kaikille ja ainakin ihanaa ilmaa on tällekin viikolle luvattu!! :DD

Ap, meillä on raha-asiat järjestetty samalla tavalla kuin teillä, ja hyvin on yleensä toiminut. ;-) Tässähän tosiaan on nyt käynyt vain niin, että etukäteissuunnittelu perheen yhteisissä kuluissa, jollaisiksi laskisin myös lasten kanssa tehdyt matkat, vaikka vain yksi vanhemmista olisi mukana, on mennyt vähän pieleen. Ymmärrän oikein hyvin, että näin voi päästä käymään, jos ette yleensä hirveästi matkustele.

Tuohon matkojen budjetointiin olemme nimittäin omassa parisuhteessa joutuneet perehtymään aika syvällisesti. Me olemme mieheni kanssa pitäneet aina matkustamisesta. Miehen tulot olisivat koko suhteen ajan riittäneet  tiheämpään ja nykyistä laadukkaampaan matkailuun kuin omani, mutta emme ole tehneet nyt yhtään yhteistä matkaa, johon itselläni ei periaatteessa ole ollut varaa. Jotain ekstroja, kuten mielestäni turhia ajoneuvovuokria kaupunkilomilla,  mies on maksanut, kun on pystynyt, ja halunnut minut mukaansa. Siksi olen jo ennen jokaista matkaa laskenut todella tarkkaan matkan yhteiset kulut kuten matkat, majoitukset, ruokailut, autovuokrat, museokäynnit jne.  - vieläpä yläkanttiin niin, että esim. ruokabudjetissa on ollut liikkumavaraa. Mies on yleensä hoitanut buukkaukset ja maksut, koska hänellä on minua suuremmat nettotulot ja sitä kautta myös käteisvarat , samoin luottokorttien luottorajat ovat korkeammat. Nämä kulut on merkattu Excel-taulukkoon. Matkan aikana sitten ollaan pidetty kirjaa siitä, kuka maksaa ja mitä esim. ravintoloissa. Eli käytännössä ravintolalaskua ei ole alettu maksamaan tasan käteisellä pöydässä, vaan velkasuhteet  on merkitty ylös (käytännässä älypuhelimen muistiinpanoihin). Yleensä tässä on käynyt niin, ettei kumpikaan ole ollut toiselle viikon-parin matkankaan jälkeen ns. yhteisistä kuluista velkaa yli 100 euroa.

Matkan jälkeen olen sitten maksanut matkan kustannuksia miehelle sopivaan tahtiin, yleensä klönttisummana juuri ennen sitä seuraavaa palkkapäivää. Yhden matkan kohdalla on käynyt niin, että olen matkalta tultuani joutunut sanomaan maksavani oman osan matkastani osissa, koska siitä tuli yllättäviä ja ylimääräisiä kustannuksia, ja jos olisin siis maksanut koko summan kerralla. Ymmärrän käytännössä saaneeni siis mieheltä ihan kivaa korotonta kulutusluottoa, mutta miehelle tämä on ollut enemmän kuin ok seurassani tehdyn onnistuneen matkan jälkeen.

Mutta käytännössä siis ennakkosuunnittelun ansiosta itselläni ei yhdenkään matkan takia ole ollut tilannetta, jossa tilini olisi ollut tyhjä kesken kuuta. 

Noloa tässä lähinnä on se, että perhe ei ole yhteinen.