Lue keskustelun säännöt.
Lapseton sinkku, kuka perii sinut?
26.08.2020 |
Testamenttaatko sisarusten lapsille tai muille sukulaisille, vai hyväntekeväisyyteen?
Itselläni testamentti erään avustusjärjestön hyväksi.
Kommentit (40)
Kuinka eläin- ja luonnonsuojelujärjestöt eivät kieri rahoissa, kun niille testamenttaaminen näyttää olevan näin suosittua? Otos on toki tässä pieni, mutta eläintestamenttajien osuus on selkeästi huomattavan suuri. Tällaisen yleisluontoisen keskustelupalstan vastaajat varmasti antavat jotain osviittaa kansasta yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka eläin- ja luonnonsuojelujärjestöt eivät kieri rahoissa, kun niille testamenttaaminen näyttää olevan näin suosittua? Otos on toki tässä pieni, mutta eläintestamenttajien osuus on selkeästi huomattavan suuri. Tällaisen yleisluontoisen keskustelupalstan vastaajat varmasti antavat jotain osviittaa kansasta yleensä.
En tiedä muista mutta HESY on todella varakas ja omistaa mm. monta sille testamentattua asuntoa Helsingissä.
Olen tehnyt testamentin kummityttöni hyväksi.
En ole sinkku, mutta mieheni kanssa meillä on avioehto ja olen testamentannut omaisuuteni sisaruksilleni. Saavat itse päättää, antavatko perinnön suoraan lapsilleen (joita ei vielä ollut kun testamentin aikoinaan tein). Sisaruksia on kaksi, toisella on kaksi lasta ja toisella yksi. Avioehdossa määrätään, että avio-oikeuden ulkopuolelle jää minun tulevat perinnöt (vanhemmiltani), jotta sisarukseni tai heidän lapsensa eivät koskaan joutuisi tappelemaan mieheni lasten kanssa esim. vanhempieni kesämökistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Testamenttaan ystäville , eläinsuojeluun. Ainoa sisarus ei , syy on narsistin "lentävä apina" (diagnosoitu narsismi , ei mutu-tietoa).
Rahavarat testamenttaan paikalliselle löytöeläinkodille. Kaikki muu omaisuus veljeni kahdelle pojalle jotka saavat jakaa ja hyödyntää ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Omistan esimerkiksi melko paljon arvotaidetta ja antiikkia, voivat halutessaan pitää ne joko suvussa tai muuttaa rahaksi. En usko, että kiinteästä omaisuudesta edes mitkään perintöverorajat rikkoutuvat, koska niiden arvo ei ole mitenkään tarkasti määriteltävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan sukulaiset, sen verran törkeää kohtelua heiltä olen saanut!
No mutta jos et ole tehnyt testamenttia, niin sukulaisillehan se menee! Kannattaa laittaa paperit kuntoon, kuolo voi korjata vaikka jo ensi yönä.
En ole kokenut tarvetta tehdä testamenttia. Jos nyt kuolisin, perisivät äitini ja veljeni puoliksi. Veljellä on myös jälkikasvua sen verran, että perillisiä todennäköisesti tulee olemaan aina.
Jos mieleeni myöhemmin tulee jokin yhdistys jolle haluaisin testamentata, se muuttaa asiaa, mutta en suoranaisesti pidä tarpeellisena sulkea sukua perinnön ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen testamentin myöhemmin, koska toistaiseksi menisi sisaruksille. Sukulaisten lapset voivat olla vaihtoehto, mutta katsotaan rauhassa. Varmaa on se, että valtiolle ei mene kuin verot ja sekin on liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa sisaruksilleni, täsmäsummat rahaa kahdelle kummilapselle. Sisarusten osuudesta on tekeillä lista siitä, mitä suvun perintö- ja muistoesineitä kukakin heidän lapsistaan saa. Tiedän nimittäin, että jos ne päätyvät siskoni haltuun, hän myy ne kysymättä keneltäkään yhtään mitään.
Miehelleni kaikki muu, paitsi osuuteni vanhempien mökistä menee sisaruksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Asun todella byrokraattisessa valtiossa Keski-Aasiassa. Tuskin sukulaisiani kiinnostaa alkaa mun vähäisen omaisuuden perässä juokseminen. Varmaan menisi tulkkeihin, lakimiehiin ja lahjomisiin älyttömästi rahaa. Jos joskus jotenkin vaurastun, niin pitää ehkä asiaa miettiä enemmän.
Miehelle ja sitten perintökaaren mukaan. Eipä paljon väliä enää sitten, kun olen tullut jälleen tuhkaksi ja maaksi. Jos joku kohde pitäisi valita, niin testamenttaisin eläinsuojeluyhdistykselle.
Hehhehee....testamentatkaa vaan niille järjestöille, my ass. Varmaan ne eläimet niistä rahoista pääsee nauttimaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole kokenut tarvetta tehdä testamenttia. Jos nyt kuolisin, perisivät äitini ja veljeni puoliksi. Veljellä on myös jälkikasvua sen verran, että perillisiä todennäköisesti tulee olemaan aina.
Jos mieleeni myöhemmin tulee jokin yhdistys jolle haluaisin testamentata, se muuttaa asiaa, mutta en suoranaisesti pidä tarpeellisena sulkea sukua perinnön ulkopuolelle.
Ilman testamenttia äitisi on ainoa perijäsi. Mistä keksit että veljesi kanssa puoliksi?
Testamentilla osa ystävälle, osa äidille, osa veljelle ja osa veljentyttärelle.