Syytä huoleen?

Olen viime aikoina ollut huolissani miesystävästäni. Käymme yhdessä juoksulenkeillä - mukana on monesti myös miehen kavereita tai työkavereita. Viime aikoina en ole kuitenkaan ehtinyt niin usein mukaan kuin haluaisin, koska minulla on hyvin erilaiset työajat kuin miehelläni. Hän onkin käynyt nyt muutaman kerran kahdestaan erään naispuolisen työkaverinsa kanssa lenkillä (koska kukaan muu ei ole ehtinyt samaan aikaan). Minusta tämä nainen on ihan mukava eikä minusta tunnu että mieheni kiinnittäisi häneen mitenkään liikaa huomiota. On mm. kuvaillut häntä että "no tiedäthän sä sen, se pieni ja aika pyöreä" (mieheni siis tykkää vain laihoista naisista, tekee sen erittäin selväksi).

Sisälläni kalvaa kuitenkin pieni mustasukkaisuuden tunne näiden kahden yhdessä tekemien kahdenkeskisten juoksulenkkien kanssa. Naisella on inhottavan keimaileva, kikatteleva naurutyyli. En myöskään usko, että mieheni pitäisi siitä että tekisin jotain useinkin kahdestaan yhden miespuolisen työkaverini kanssa, vaikka kyseessä olisikin tilanne että muitakin on pyydetty mukaan, eivät vain olisi päässeet.

Kertokaas nyt, kaveri-av-mammat, miten otan asian hienotunteisesti mieheni kanssa puheeksi, ilman että vaikutan vainoharhaiselta ämmältä?