Yksin- ja yhteishuoltajuuden erot
Kommentit (19)
hmmm... yhteishuolto lapsista mutta lapset etällä muutoin paitsi joka toisen viikonlopun lähivanhemmalla... mielen kiintoinen käänne antaa lähivanhemman alkaa juua ja uus ukko tärkempii kuin lapset. väkivaltaakin ilmennyt lähivanhemman luona.
Ennen 50/50 soppari muuttu melkein etä/lähi 95/5 sopimukseksi.
että semmosta
Kannustan lukemaan seuraavan kirjan:
http://www.adlibris.com/fi/kirja/erohuoltajuus-9789525658378
Siitä löytyy asia esitettynä niin kuin se on.
En vaan voi käsittää äitejä, jotka toimivat noin. Helppohan se nyt on sanoa, mutten ikinä voisi kuvitellakaan erottavani lasta isästään noin (poislukien jos isä olisi vaaraksi lapselle)! Vaikka kuinka katkera olisi erosta, niin lapsella on oikeus isäänsä.
Tuo kuulostaa varmaan hirveältä ja epäuskottavalta normaalisti ajattelevan ihmisen mielestä, mutta valitettavasti liian yleinen ilmiö Suomessa. Mielestäni lasten manipulointi, yhteishuoltajuuden yksipuolinen mitätöinti ja lasten eristäminen sillä tavalla toisesta vanhemmasta pitäisi säätää rangaistavaksi teoksi. Siinä olisi meidän valitsemille edustajille sarkaa Eduskunnassa.
Pitäisi myös ehdottomasti säätää rangaistavaksi teoksi jos etävanhempi kiusaa sitä lähivanhempaa temppuilemalla, milloin puuttumalla mihinkin asiaan ja vänkäämällä vastaan ja hankaloittamalla lasten elämää, täysin keksityillä asioilla hyvin usein ja jopa vainoamlla ja uhkailemalla sitä entistä puolisoa.
Yhteishuoltajuus on vain yksi keino muiden joukossa piinata entistä puolisoa mutta lapsille vastuullisena ja huolehtivana vanhempana toimiminen taas ei voisi vähempää kiinnostaa näitä sankareita.
Muutoksia tarvitaan tosiaan juu.
Nostatko seuraavaksi ylös kaikki kertomukset ikävistä etävanhemmista?
Miksi ei ole ensimmäistäkään uutisjuttua niistä tavoista, joilla etävanhempi kiusaa lähivanhempaa? Lähivanhempi saa uhkasakot, ellei suostu tulemaan tapaamisiin sovittuina aikoina. Riittävistä määristä uhkasakkoja seuraa lopulta ehdollinen vankeusrangaistus. Yksinhuoltajuus ei sulje pois lähivanhemman velvoitetta kuskata lasta tapaamisiin, mutta etävanhempi saa jättäytyä niistä pois ilman että hänelle tulee niistä mitään seuraamuksia.
Isäni pompotteli äitiäni huvikseen tapaamisilla, joille ei koskaan saapunut. Me lapset olimme mukana ja odotimme turhaan sovituissa tapaamispaikoissa, joita isä vaihteli mieleisekseen. Joskus hän ilmestyi vain sanoakseen, että onkin sopinut muuta.
Olen onneksi ollut jo vuosia täysi-ikäinen, eikä tarvitse enää osallistua isän sairaisiin peleihin.
Mun ex-miesystäväni väitti että lastensa äiti on vieraannuttaja, vaikka oikeasti ei ollut itse kiinnostunut tapaamaan lapsiaan. Mä hankin hänelle asianajajan yksityiseltä, kun uskoin juttujaan ja siinä sitten selvisi nolosti ettei mies ole itse ollut missään vaiheessa kiinnostunut tapaamaan lapsiaan ja kasvonsa säilyttääkseen keksi vieraannuttamisväitteet.
[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 13:54"]
Miksi ei ole ensimmäistäkään uutisjuttua niistä tavoista, joilla etävanhempi kiusaa lähivanhempaa? Lähivanhempi saa uhkasakot, ellei suostu tulemaan tapaamisiin sovittuina aikoina. Riittävistä määristä uhkasakkoja seuraa lopulta ehdollinen vankeusrangaistus. Yksinhuoltajuus ei sulje pois lähivanhemman velvoitetta kuskata lasta tapaamisiin, mutta etävanhempi saa jättäytyä niistä pois ilman että hänelle tulee niistä mitään seuraamuksia.
Isäni pompotteli äitiäni huvikseen tapaamisilla, joille ei koskaan saapunut. Me lapset olimme mukana ja odotimme turhaan sovituissa tapaamispaikoissa, joita isä vaihteli mieleisekseen. Joskus hän ilmestyi vain sanoakseen, että onkin sopinut muuta.
Olen onneksi ollut jo vuosia täysi-ikäinen, eikä tarvitse enää osallistua isän sairaisiin peleihin.
[/quote]
En tiedä miksi niistä vaietaan ja kaunistellaan asioita. Monet naiset kärsivät ja pelkäävät vuositolkulla.
Ap'lla käsitteet sekaisin. Yksin-/yhteishuoltajuus ja asumisjärjestelyt ja tapaamiset ovat kaksi eri asiaa.
Älä valehtele. Tapaamiset voidaan toteuttaa tarvittaessa uhkasakon avulla. Lähivanhempi on pakotettu suostumaan tapaamisiin.
Yhteishuoltajuuskaan ei velvoita lähivanhempaa tilittämään elämänsä käänteitä etävanhemmalle. Etävanhempi voi ihan omatoimisesti soittaa kouluun ja päiväkotiin selvittääkseen miten siellä menee, on oikeutettu saamaan lastensa tietoja mm. neuvolasta ja terveyskeskuksesta jne.
Ero yhteis- ja yksinhuoltajuudella on lähinnä se, että joihinkin asioihin tarvitaan molempien huoltajien allekirjoitus (meidän kaupungissamme mm. koulupaikan vastaanottaminen, iltapäiväkerhopaikka, lasten ainevalinnat, perheneuvolan käyttäminen ja lisäksi ne yleiset eli passi ja pankki). Yhteishuoltajuudessa etävanhempi voi aivan vapaasti esim. tyhjentää lasten pankkitilit, kuten meillä on tehnyt, eikä kukaan mahda asialle mitään... säästä siinä sitten lapselle :(
Ensin oli 10v avioliittohelvetti, jossa parhaimmillaankin olin vain se vitun ämmä ja nyt on vielä 14v luvassa paskaa niskaan, ennen kuin viimeinenkin lapsista täyttää 18v ja huoltajuusasiat voi vetää vessasta alas. Rehellisesti sanottua mieli tekis vetää ittensä narun jatkoks. Eikä kukaan voi mitään.
Käsittääkseni yhteishuoltajuudessa tarvitaan molempien nimet passihakemuksiin yms. Ja molemmat saavat tietoja koulusta ja päiväkodista. Valitettavaa, että tilanne on tuo. Ymmärrän kyllä, jos asutaan kaukana toisistaan, niin rasittavaa kuljetella lapsia. Siinäkin varmaan päästäisiin hyvällä tahdolla kompromisseihin.
Itse yritin järjestellä lapsen ja hänen isänsä tapaamisia parhaani mukaan. Isä vaan teki aina ohareita ja sain selitellä niitä lapselle. Yritin ylläpitää lapsen ja isän suhdetta, mutta ei onnistunut. Nyt jätän isän aina laskuista pois. Järjestän ja kerron jos isä kysyy tai pyytää. Tiedän, että isä esittää yhteisille tutuille kovinkin rakastavaa ja huolehtivaa. Silti ei ehdi tapaamaan, ei muista syntymäpäiviä ei jouluna. Ei osallistu harrastuksiin tms. En tosiaankaan viitsi yksipuolisesti raportoida ja ylläpitää suhdetta. Mustamaalausta en ole koskaan harrastanut. En tosiaan tiedä minkälainen suhde teillä on, mutta ole aktiivinen. Tarjoudu hakemaan lapset, pyydä koulusta wilmatunnukset, kun ensin saat koulun selville yms. Luulisi, että on joku taho (yhdistys), joka neuvoo ja tukee noissa asioissa.
Jos suinkin saat niin ota yksinhuoltajuus! Muuten joudut kysymään joka asiasta toiselta mutta mitään ekstraa et saa itsellesi etkä lapsillesi.
Siihen aikaan kun jäin yh:ksi tuo yhteishuoltajuus oli uutta. Meidän kohdalla se tarkoitti sitä että mies maksoi lapsista vain minimielarin, piti satunnaisesti 1 yön luonaan (minä vein ja hain), lomia ei koskaan eikä minkäänlaista osallistumista lasten kuluihin tai elämään muuten. Kaikki hänen ehdoillaan....
Meillä yhteishuoltajuus exän kanssa, mutta hän ei lastaan tapaa eikä oma-aloitteisesti edes kysele lapsestaan. Mitään elatustukea en häneltä saa, sillä hän ei tarvittavia papereita suostunut lastenvalvojalle toimittamaan... Tapaamisia en ikinä ole kieltänyt, pikemminkin kannustanut isää tapaamaan tytärtään, mutta turhaan :/
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, pojalla on oikeus Isäänsä aina! Jos erotaan parisuhteesta, ni isällä on oikeus tavata poikaansa ja hakea yhteishuoltajuutta..
jussi855 kirjoitti:
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, pojalla on oikeus Isäänsä aina! Jos erotaan parisuhteesta, ni isällä on oikeus tavata poikaansa ja hakea yhteishuoltajuutta..
Olet oikeassa siinä, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa.
Se taas on valehtelevien marttyyri-isien vääristelyä, että äiti ei muka anna tavata lasta ja se että äiti aina "käyttää väärin" isän maksamat kuppaiset minimi-elatusmaksut.
Isällä ei ole tapaamisoikeutta kehenkään.
Isien oikeudet ovat vain siellä Elatusvelvollisten Liitossa ja Isät Lasten Asialla (=Isät Äitien Niskassa) ry:ssä.
LAPSELLA on oikeus vanhempiin.
Narsisti-isänkin pitäisi sisäistää, että hänellä on lapseen nähden velvollisuuksia,
sekä ilo tukea ja auttaa lasta.
Mitään oikeuksia lapseen äidin yli hänellä ei ole.
Selailen näitä sivuja netissä kun etsin vastauksia kysymyksiini. Mitä oikeuksia ei- lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla ? Monessa paikassa kerrotaan vaikka mitä mutta omasta kokemuksesta voin kertoa että lasten kanssa asuva vanhempi on yksinvaltias. Valitettavasti. Esimerkiksi lasteni äiti lopetti lasten tuomisen tapaamisiin yli kaksi vuotta sitten. Mikään ei velvoita häntä noudattamaan sopimusta tapaamisista, ei edes oikeuden päätöstä asiasta. Mistään asiasta ex- puoliso ei ole mitään informoinut, en tiedä missä lapseni käy koulussa, keitä heidän kanssaan asuu, ovatko matkustelleet ulkomaille. Asioista olen kysynyt monta kertaa mutta vastausta en saa. Myös oikeusavustaja sanoo että mitään ei voida. Lapsemme ovat syntyneet avioliitossa ja olemme yhteishuoltajia. Apua en saa mistään. Lisäksi ex- puoliso on valehdellut lapsilleni koko ajan että minä en halua tavata lapsiani. vaikka olen hakenut tapaamisia jopa oikeudesta. Että näin todellisuudessa.