Miksi kotona töitä tekevää on vaikea mieltää työssäkäyväksi?

Itse jossain vaiheessa mietin, että pitäsikö rauhan saamiseksi hankkia erillinen toimipiste, mutta aika hölmöltä tuntui maksaa vuokraa, kun kotonakin oli tilaa. Eikä se tilan tarve mulla ollut edes kuin pöytä, tuoli ja yksi rulokaappi, eli 8 neliön huone riitti hyvin. 

[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 18:52"]

Mulla oli yritys yhdessä pienessä huoneessa ja asiakkaatkin kaukana, lähetin työni sähköpostilla. Jatkuvasti ihmiset kyselivät, että oletko saanut töitä, toisaalta sukulaiset kutsuivat itseään surutta kylään, koska olen kotona, kysymättä yhtään onko kiirettä. Mikäkö ala? En tarkkaan kerro, mutta ei varmaan ole paljon sellaista, mitä voi lähes täysin etänä tehdä. 

[/quote]

olet duunarisuvusta ja sun työ oli jotain kirjoittamista kuten kääntämistä tai muuta paperihommaa?? Ainakaan miehen vanhempien mielestä se ei ole työtä. Jos olisit tehnyt putkitöitä kotona tai muurannut takkaa tai ottanut vastaan hierojana tai kampaajana asiakkaita niin ehkä olisit suvun mielestä tehnyt töitä?

Mutta kun teet istumatyötä niin se on sama kuin ei mitään työtä ollenkaan.

On muuten kumma, että aina luulin että koulutetut ovat leuhkoja ja eivät arvosta muita, mutta kyllähän todellisuus on iahn päinvastoin.

17 osui asian ytimeen niin että kirpaisi. Noinhan se juuri on! Yksi suvussa tosin puolison puolella kotikampaaja, eikä kukaan kyseenalaistanut sitä, että hän ei olisi tehnyt töitä. 

No juu. Minäkin teen töitä kotona, luovaa työtä ja myyn työni tulokset ulkomaille. Tienaan ihan kohtuullisesti, mutta Suomessa juuri kukaan ei tiedä töitäni, siis ei ole ostanut. Teen töitä oikeastaan aamusta iltaan, mutta välillä teen ruokaa, pyöritän koneellisen pyykkiä, käväisen kaupassa tai jopa lenkillä. Viikonloppuisin en tee töitä ja iltaisin rauhoitan pari tuntia perheelle, meidän lapset on jo isoja koululaisia.

Mutta varsinkin vanhemmat sukulaiset änkeytyvät kylään usein aamupäivällä, joka on mun parasta työaikaa kun lapset ovat koulussa. Ja esim. anoppini ja jopa oma äitini loukkantuvat kun tulevat yllättäen kylään päivällä ja minä en olekaan juttutuulella (eli toivon, että lähtevät pian pois). Minua myös pyydetään kaitsemaan sukulaisten lapsia, poimimaan marjoja, kaveriksi vaateostoksille jne koska minullahan kotirouvana on aikaa. Mun työhän ei ole oikeaa työtä, vaan ennemminkin pelkkää harrastelua. Ärsyttävää.

Eikö sillä Auerillakin ollut niistä nettisaiteistaan jotain tuloja? Monessa paikassa kuitenkin kirjoitellaan, että sillä oli hankala tilanne kun ei ollut missään töissä. 

[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 23:08"]

No juu. Minäkin teen töitä kotona, luovaa työtä ja myyn työni tulokset ulkomaille. Tienaan ihan kohtuullisesti, mutta Suomessa juuri kukaan ei tiedä töitäni, siis ei ole ostanut. Teen töitä oikeastaan aamusta iltaan, mutta välillä teen ruokaa, pyöritän koneellisen pyykkiä, käväisen kaupassa tai jopa lenkillä. Viikonloppuisin en tee töitä ja iltaisin rauhoitan pari tuntia perheelle, meidän lapset on jo isoja koululaisia.

Mutta varsinkin vanhemmat sukulaiset änkeytyvät kylään usein aamupäivällä, joka on mun parasta työaikaa kun lapset ovat koulussa. Ja esim. anoppini ja jopa oma äitini loukkantuvat kun tulevat yllättäen kylään päivällä ja minä en olekaan juttutuulella (eli toivon, että lähtevät pian pois). Minua myös pyydetään kaitsemaan sukulaisten lapsia, poimimaan marjoja, kaveriksi vaateostoksille jne koska minullahan kotirouvana on aikaa. Mun työhän ei ole oikeaa työtä, vaan ennemminkin pelkkää harrastelua. Ärsyttävää.

[/quote]

toisaalta jos olisit mies niin epäilen, että noita lapsenhoitokeikkoja ja marjastamisia ei tarjottaisi, eikä kylään tungettaisi. mies saisi vaan olla ja hänen ehkä paremmin annettaisiin tehdä töitä kotona, riippuu tosin miehestä.

Miksi ihmiset välittävät niin kovasti siitä mitä toiset teidän töistänne ajattelee? Te teette töitä, jos joku ei sitä ymmärrä niin pakkohan on olla aika yksinkertainen. Jos joku teitä arvottaa työnne tai työttömyyden perusteella niin mitä väliä, oma häpeänsä se on arvostelijalle jos tuollaisten perusteella on ihmistä jotenkin tuomitsemassa... Minua ainakin ihmetyttää aina ihmisten vauhkoaminen töistä. Olin itse jonkun aikaa työttömänä ja rasitti kun milloin kukakin sukulainen oli ahdistelemassa asiasta, aivan kuin heillä olisi jokin oikeus tai heillä olisi varaa tuomita muita, tai aivan kuin joku saisi niitä töitä siksi kun joku kehottaa hakemaan? Eipä tee monille mieli edes kertoa töistäni, luulkoot mitä lystäävät ja tuomitkoot sen mukaan, minua ei kiinnosta sellainen että minut arvotetaan ihmisenä työnkuvan tai sen tekemisen/tekemättömyyden perusteella. Jos jotakuta sellainen kiinnostaa niin siitä vaan, ihmiset ovatkin niin täydellisiä aina itse arvostelemaan muita joissain asioissa;) Ei sellaisista kannata vaan välittää:)

Niinpä!

Mä teen myös kotitoimistossa töitäni ja samaa saa kuulla. Myös pistin keväällä merkille, kuinka pari naapurin rouvaa yritti pitää mut touhukkaana. "sulla on aikaa, kun sä olet kotona" jos eivät lapsiaan tyrkyttäneet jatkuvasti hoitoon, niin sitten pieniä kaupassa käyntejä (juu, juoksulikan hommia!), koululla olis pitänyt käydä kerran jotain hommaa tekemässä, koulun retkille olin luonnollisesti aina se "vapaaehtoinen" aikuinen, koska eihän mulla ole muutakaan tekemistä päivisin... jne. Paras oli kun naapurin rouva 26v kyseli, että miksei työvoimatoimisto koskaan pakota mua kursseille. Ehkä siksi, että mä teen kotona töitä. Ehkä se sitten luulee, että mä teen kotitöitä, että olen kotirouva.. jos vaikka olisinkin, niin mitä hemmettiä se oikeesti kellekään kuuluu?

Omat muksut kun lähti kesälaitumille, niin laitoin oveen lapun "Hyss! Työskentelen". Eipä ole enää ovikello soinut. (mutta sukulaiset jaksaa olla ymmärtämättömiä edelleen esim. äitini, onneksi ei asuta samassa kaupungissa, ettei sitten kyläile jatkuvasti)

Enkä suostu heidän takiaan vuokraamaan toimistoa muualta. Alan yhtä töykeäksi kuin hekin, jos alkaa liikaa häiritä.

Mies on kohta jäämässä yrittäjäksi myös. Saapa nähdä miten siihen suhtaudutaan, kun me kumpikin aina vaan maataan kotona ja maksetaan asuntolainaa. ;)

[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 23:33"]

Mies on kohta jäämässä yrittäjäksi myös. Saapa nähdä miten siihen suhtaudutaan, kun me kumpikin aina vaan maataan kotona ja maksetaan asuntolainaa. ;)

[/quote]

Meidänkin elintasoa on kummasteltu kun itse olin työtön, ihmiset ei oikein ymmärrä että toisenkin palkalla elää ja on voitu säästää aiemmin mukavasti, sekä rahaa saa monilla keinoilla työttömänäkin lisää enkä tarkoita mitään laittomuuksia;) Ne työssäkäyvät ostavat velaksi esim. auton, me ostamme käteisellä. Mutta silti pitää sääliä kun ollaan niin luusereita;) Ne eivät vaan tiedä mutta antaa vaan luulla mitä haluavat...