Lue keskustelun säännöt.
Nainen, onko sinulla pelkkiä poikalapsia?
24.08.2020 |
Miten jaksat kun henkistä yhteyttä ei lapsien kanssa synny ja miehenne omii ne omaksi "äijäporukakseen", jota kelpaat vain passaamaan?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole poikaa. Olisin kokenut vähän vaikeaksi.
Minulla on vain "poikatyttöjä" joilla harrastukset varsin neutraaleja, ei mitään prinsessoja.
Ja isänsä jolla peukalo keskellä kämmentä katsoo kyllä telkkarista jääkiekkoa, mutta veikkaan ettei itse osaa luistellakaan eikä olisi poikia kuljettanut harrastuksiin.
Joten tyttäret jotka yhtä "poikatyttöjä" kuin itsekin aikoinani, olivat onnenpotku.Mistäs sinä sen tiedät mitä mies olisi pojan kanssa tehnyt? Et niin mistään. Pääsit kuitenkin tuomaan omaa uniikkia lumihiutaleuttasi esiin, se oli pääasia.
No enpä niin. Se olisikin ollut eron paikka jos olisi poikaa kuljettanut lätkätreeneissä kun ei tyttöjä vienyt karateen. Mutta onneksi oltiin erottu jo aiemmin. Pelkään kyllä että se poika olisi saanut piipittää kotona kun ei isä vie treeneihin. Enkä minäkään voi kun en asunut samalla paikkakunnalla. Homoja ois tämä "mies" korkeintaan kasvattanut.
Puhutpa kauniisti lastesi isästä. Sinä taas kuulostat enemmän rekkalesbolta kuin naiselta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme poikaa. Rakkaita ovat kaikki. En tunnista kuvaamaasi tilannetta.
Tunnettu fakta on että useampilapsisessa perheessä, missä kaikki lapset samaa sukupuolta, vastakkaista sukupuolta oleva vanhempi jää kakkosvanhemman asemaan. Ettekö muka kaipaa omaa "prinsessaa"?
Miksi ihmeessä kaipaisin "prinsessaa", kun en ole itse ikinä ollut tai halunnut olla prinsessa? Saati haaveillut häistä tai tykännyt ylipäätään mistään "tyttöjen jutuista". Joku tyttöjen kasvonaamio-iltama saa oksut suuhun.
Kaikessa makuni on aina ollut enemmän poikien maailmaan ajateltu, ja siksi onkin ollut niin siistiä, kun on kolme poikaa, ja heidän kanssaan on voinut fiilistellä Star Warsit ja Terminaattorit, painia ja rymytä, toisaalta musisoida, pelata shakkia ja keskustella syvällisiä.
Nyt kun ovat isompia, on mahtavaa, kun osaavat ja ymmärtävät kaikkia teknisiä asioita, joita itse en tajua. Jaksavat tehdä ja haluavat tehdä " miesten töitä", ja muutenkin ovat kertakaikkisen hienoja nuoria miehiä.
En keksi mistä olisin jäänyt paitsi? Varsinkin kun oman äitini kanssa en ole juurikaan väleissä.
Aivan yks ja sama onko tyttö vai poika. Ne on kuule yksilöitä silti. Mulla kolme poikaa ja kaikki on tyystin erilaisia. Tietty vaatii vähän vaivannäköä, että oppii lapsensa tuntemaan eikä vaan ajattele et "pojat on semmosia ja semmosia".
Mulla 14- ja 15-v pojat, henkinen yhteys kasvanut siitä hetkestä saakka, kun syntyivät. Välillä sitä yhteyttä saa etsiä, mutta en usko sen johtuvan siitä, että ovat poikia, vaan heidän persoonansa muuttumisesta kohti aikuisuutta. Tykkään poikien huumorista ja asenteesta elämään, oppinut ottamaan rennommin heitä seuraamalla. En mä heitä passaa, mutta kyllä hemmottelen jollain pienillä asioilla. Olen heistä onnellinen ja ylpeä juuri sellaisina tavallisina poikina kuin ovat.
Minulla on tytär. Jos olisin saanut pojan, en tiedä miten olisin hänet kasvattanut. Tyttöä toivoin kovasti ja sen myös sain. T. Yh äippä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kolme poikaa, ikähaarukka 12 v.-20 v. Miksi ihmeessä kasvaytaisin pojat siten, että kelpaisin vain passaamaan?
Fiksuja ja empaattisia nuoria miehiä, jotka keskustelevat avoimesti ja ilmaisevat tunteensa. Eivät tarvitse minua passaamaan, osaavat laittaa ruokaa, leipoa, siivota ja pestä pyykkiä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole poikaa. Olisin kokenut vähän vaikeaksi.
Minulla on vain "poikatyttöjä" joilla harrastukset varsin neutraaleja, ei mitään prinsessoja.
Ja isänsä jolla peukalo keskellä kämmentä katsoo kyllä telkkarista jääkiekkoa, mutta veikkaan ettei itse osaa luistellakaan eikä olisi poikia kuljettanut harrastuksiin.
Joten tyttäret jotka yhtä "poikatyttöjä" kuin itsekin aikoinani, olivat onnenpotku.Mistäs sinä sen tiedät mitä mies olisi pojan kanssa tehnyt? Et niin mistään. Pääsit kuitenkin tuomaan omaa uniikkia lumihiutaleuttasi esiin, se oli pääasia.
No enpä niin. Se olisikin ollut eron paikka jos olisi poikaa kuljettanut lätkätreeneissä kun ei tyttöjä vienyt karateen. Mutta onneksi oltiin erottu jo aiemmin. Pelkään kyllä että se poika olisi saanut piipittää kotona kun ei isä vie treeneihin. Enkä minäkään voi kun en asunut samalla paikkakunnalla. Homoja ois tämä "mies" korkeintaan kasvattanut.
Puhutpa kauniisti lastesi isästä. Sinä taas kuulostat enemmän rekkalesbolta kuin naiselta
Se on totta ettei kaunista sanottavaa ole kädettömästä exästä. Ja minä olen hetero, lapsi taas ei. Joten haluat haukkua häntä tekkalesboksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole poikaa. Olisin kokenut vähän vaikeaksi.
Minulla on vain "poikatyttöjä" joilla harrastukset varsin neutraaleja, ei mitään prinsessoja.
Ja isänsä jolla peukalo keskellä kämmentä katsoo kyllä telkkarista jääkiekkoa, mutta veikkaan ettei itse osaa luistellakaan eikä olisi poikia kuljettanut harrastuksiin.
Joten tyttäret jotka yhtä "poikatyttöjä" kuin itsekin aikoinani, olivat onnenpotku.Mistäs sinä sen tiedät mitä mies olisi pojan kanssa tehnyt? Et niin mistään. Pääsit kuitenkin tuomaan omaa uniikkia lumihiutaleuttasi esiin, se oli pääasia.
No enpä niin. Se olisikin ollut eron paikka jos olisi poikaa kuljettanut lätkätreeneissä kun ei tyttöjä vienyt karateen. Mutta onneksi oltiin erottu jo aiemmin. Pelkään kyllä että se poika olisi saanut piipittää kotona kun ei isä vie treeneihin. Enkä minäkään voi kun en asunut samalla paikkakunnalla. Homoja ois tämä "mies" korkeintaan kasvattanut.
Puhutpa kauniisti lastesi isästä. Sinä taas kuulostat enemmän rekkalesbolta kuin naiselta
Se on totta ettei kaunista sanottavaa ole kädettömästä exästä. Ja minä olen hetero, lapsi taas ei. Joten haluat haukkua häntä tekkalesboksi?
Eipä ole ihme, että miesvihaajan lapsesta kasvaa lesbo. Lapsen vikahan se ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme poikaa. Rakkaita ovat kaikki. En tunnista kuvaamaasi tilannetta.
Tunnettu fakta on että useampilapsisessa perheessä, missä kaikki lapset samaa sukupuolta, vastakkaista sukupuolta oleva vanhempi jää kakkosvanhemman asemaan. Ettekö muka kaipaa omaa "prinsessaa"?
Miksi ihmeessä kaipaisin "prinsessaa", kun en ole itse ikinä ollut tai halunnut olla prinsessa? Saati haaveillut häistä tai tykännyt ylipäätään mistään "tyttöjen jutuista". Joku tyttöjen kasvonaamio-iltama saa oksut suuhun.
Kaikessa makuni on aina ollut enemmän poikien maailmaan ajateltu, ja siksi onkin ollut niin siistiä, kun on kolme poikaa, ja heidän kanssaan on voinut fiilistellä Star Warsit ja Terminaattorit, painia ja rymytä, toisaalta musisoida, pelata shakkia ja keskustella syvällisiä.
Nyt kun ovat isompia, on mahtavaa, kun osaavat ja ymmärtävät kaikkia teknisiä asioita, joita itse en tajua. Jaksavat tehdä ja haluavat tehdä " miesten töitä", ja muutenkin ovat kertakaikkisen hienoja nuoria miehiä.
En keksi mistä olisin jäänyt paitsi? Varsinkin kun oman äitini kanssa en ole juurikaan väleissä.
En ole minäkään ollut mikään perinteinen tyttö, että puheenaiheet pyörisi meikkien, vaatteiden ym mikä liitetään naiseuteen. Silti mun tyttäret ovat kiinnostuneet juuri noista, mutta myös paljon muusta, ei mitään tyhjäpäitä todellakaan. Kasvattamatta mihinkään prinsessarooliin heistä tuli kuitenkin naisellisempua kuin äitinsä. Yksilöitä ovat. Ei tarvitse olla naisellinen perinteisessä mielessä että voi saada yhteyden tyttäriin. Niin ja osaavat laittaa taulut seinälle, tapetoida, korjata pyörän ym. mitä heidän ei-naisellinen äiti osaa :). Ajattele kuinka monimuotoinen nainenkin voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap puhuu asiaa..mulla on 4 poikaa ja kyllä oisin yhden tyttären halunnut mutta ei niin ei.. tottakai rakastan poikiani mutta onhan tää ollut aikamoista..mun pojilla oli vähän väliä mustelmia jaloissa koska kaatu,Tippu puusta,leikki tappelut,sota leikit, housut aina polvista rikki,kengät meni viikossa..käsi nyrjähti tai jalka..mutaa ja likaista hommaa tää on poikien kaa..vanhin on nyt 19,16,13 ja nuorin 3..siis teimme vielä ilta tähden ja hänkin poika 😅
Kaikki poikien äidit täällä taas provosoituneina. Tottahan ap kirjoittaa... se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tytär on äidilleen taivaan lahja. Minulla on sekä tytär että poika.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tytär on äidilleen taivaan lahja. Minulla on sekä tytär että poika.
On mullakin, mutta yhtä rakkaita ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetan poikaani painimaan ja eräilemään, koska niitä itsekin harrastan. En sitten tiedä mitä tekisin jos poikani innostuu prinsessamekoista. Ehkäpä opettelen ompelemaan niitä?
T: Yhden pojan äiti
No enpä niin. Se olisikin ollut eron paikka jos olisi poikaa kuljettanut lätkätreeneissä kun ei tyttöjä vienyt karateen. Mutta onneksi oltiin erottu jo aiemmin. Pelkään kyllä että se poika olisi saanut piipittää kotona kun ei isä vie treeneihin. Enkä minäkään voi kun en asunut samalla paikkakunnalla. Homoja ois tämä "mies" korkeintaan kasvattanut.