Olo on niin rauhaton jos ei ole matkaa varattuna

Ei heru myötätuntoa ap, sori vaan. Mene terapiaan.

Saahan niitä varata.. Ja ottaa riskin, että konkurssin sattuessa jää rahat saamatta.  Mutta , jos olo kohentuu, niin varaamaan vaan , ei ole pakko lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain on siinä omassa6 arjessa pielessä, jos on rauhaton ilman matkan suunnittelua. Sun siis täytyy jatkuvasti päästä pois kodistasi ja elämästäsi, jotta voit olla onnellinen? Mitäs jos muuttaisit vaan arkeasi sellaiseksi, että siinäkin on mukavaa ja rauhallista? Tuo on ihan selvää pakenemista ja terapia ja jonkinlainen elämänmuutos voisi auttaa. Tykkäätkö työstäsi, teetkö jotain liikaa? Tykkäätkö kodistasi, olisiko syytä muuttaa jotain? Kuormittaako ihmissuhteet sinua, voisiko niiden kuormittavuutta vähentää kotonakin? Mitä siellä matkalla on sellaista, mitä kotona ei voi saada? Jos kyselet itseltäsi näitä kysymyksiä, pääset ehkä riippuvuuden jäljille. Tuo ei kuulosta enää terveeltä vaikka onkin myös ihan normaalia että nauttii matkustamisesta. Ideaali tilanteessa oma mielenrauha ei kuitenkaan riipu siitä eikä se ole pakonomaista.

On aiva täysin normaalia tasapainottaa arkea jollakin. Kaikkea ei pääse pakoon vaikka kuinka yrittäisi, vaikkapa kuluttavaa äitisuhdetta. Työ voi olla raskasta vaikka rakastaa sitä yli kaiken.

Sinäkin varmasti harrastat jotakin, mitä jos sinulle tultaisiin sanomaan, että rakkain harrastus on nyt kielletty kokonaan määrättömän pituiseksi ajaksi. Olisiko se sinulle ok? Ja neuvottaisiin käymään nuo kysymyksesi läpi, että pääset riippuvuutesi jäljille.

Toinen matkustamisesta pitävä, joka oikeasti ärsyttää tälläiset besserwisserit.

Mikä sinua siinä ärsyttää? Arkea pitää kyetä tasapainottamaan jollain järkevällä. Se ei ole tasapainottamista että on rauhaton siksi ettei ole matkaa varattuna. Sekään ei ole tasapainottamista, että kärsii kamalista heroiininvieroituisoireista kun sillä tasapainottaa työelämää. Tasapainottamista olisi sellainen, joka ei aiheuta itsessään negatiivisia oireita. Ap:lle selvästi aiheuttaa.

Ap sinun kannattaa opetella titoista läsnäoloa ja harjoittaa sitä joka päivä. Joensuussa on ihan kaupungin vieressäkin pitkospuukierros, jossa on karjalaitumet ja lintutorni. Vaikka olisit käynyt siellä jo niin mene uudelleen ihan uudella asenteella. Ole kuin et olisi koskaan nähnyt puita, pahkoja, lehmiä, perhosia ja lintuja ennen. Kun kävelet pitkospuuta pitkin niin ajattele pelkästään sitä mille jalkapohjassasi tuntuu kun aloitat askeleesi, askeleen aikana ja sen lopussa. Pysähtele pällistelemään kasvia, värejä vuorollaan, vettä, aurinkoa, sadetta. Keskity haistelemaan. Ole vaan juuri siellä missä olet ja nauti siitä missä olet <3

Paikkojahan siellä on useampia jossa käydä tekemässä tietoisen läsnäolon harjoituksia luonnossa. Ruusupuisto, lammaslaidun, perinnemaisema, saaret, pitkät reitit.. Vaella niitä pitkin vaikka Kolille :)

Ymmärrän sua täysin ap. Matkustelu herättää kummallisen vahvoja tunteita ihmisissä, jotka eivät sitä jostain syystä uskalla tai halua itse tehdä (nämä "mene hoitoon"-kommentit..) Minkä muun harrastuksen osalta tulisi tuollaista tekstiä? Esim. jos kirjoittaisi ettei pääse tanssitunneille tai vaikka pianotunneille ja että kaipaa sitä, niin saisi sympatiaa. En ymmärrä, miksi tämä on eri asia.

Jos ilkeyttään haluaa sanoa sitä "pakenemiseksi" niin ok. Ehkä se jonkinlaista arjen pakoa onkin, mutta eihän siinä mitään pahaa ole. Osa "pakenee" vaikka Lappiin vaeltamaan tai kylpylöihin, mutta jostain syystä se ei ole ollenkaan niin paheksuttua. Muistattehan myös te maapallon tilasta huomattelijat, että sinne oman autonimesi rattiin ei sitten ole mitään asiaa noilla kommenteilla...

Itsekin tykkään matkailla Suomessa, ulkomaiden lisäksi. On mukavaa vaeltaa Kolilla tai nautiskella Edenissä, mutta se on kiva lisuke. Ei korvaa millään tavalla viikkoa vaikka Kuubassa tai muualla lämpimässä pimeimpään aikaan. Tarve aurinkoon ja uusiin kokemuksiin on inhimillinen. Ainakin itse jaksan paljon paremmin kun on mitä odottaa.

En toki matkusta nyt (paitsi Viroon ym sallittuihin/turvallisiin kohteisiin) mutta ihmettelen näitä kommentteja että "odotetaan hetki niin sitten voidaan taas mennä". Ei korona minnekään katoa puolessa vuodessa, tuskin vuodessakaan. Eli tuskin keväällä matkaillaan sen enempää kuin nytkään, vaikka kuinka jaksettaisiin talvi täällä pimeässä. Mutta varmaan siitä sitten joku vahingoniloinen saa hyvät naurut.

Jos on noin pakko päässä ulkomaille niin käyttäisin ne rahat mielummin terapiaan kuin matkaan jota en luultavasti edes pysty tekemään. Pitää olla muitakin unelmia, kuin se yksi viikon matka vuoden päästä. 

Ymmärrän Ap:ta kirjoitti:

Ymmärrän sua täysin ap. Matkustelu herättää kummallisen vahvoja tunteita ihmisissä, jotka eivät sitä jostain syystä uskalla tai halua itse tehdä (nämä "mene hoitoon"-kommentit..) Minkä muun harrastuksen osalta tulisi tuollaista tekstiä? Esim. jos kirjoittaisi ettei pääse tanssitunneille tai vaikka pianotunneille ja että kaipaa sitä, niin saisi sympatiaa. En ymmärrä, miksi tämä on eri asia.

Jos ilkeyttään haluaa sanoa sitä "pakenemiseksi" niin ok. Ehkä se jonkinlaista arjen pakoa onkin, mutta eihän siinä mitään pahaa ole. Osa "pakenee" vaikka Lappiin vaeltamaan tai kylpylöihin, mutta jostain syystä se ei ole ollenkaan niin paheksuttua. Muistattehan myös te maapallon tilasta huomattelijat, että sinne oman autonimesi rattiin ei sitten ole mitään asiaa noilla kommenteilla...

Itsekin tykkään matkailla Suomessa, ulkomaiden lisäksi. On mukavaa vaeltaa Kolilla tai nautiskella Edenissä, mutta se on kiva lisuke. Ei korvaa millään tavalla viikkoa vaikka Kuubassa tai muualla lämpimässä pimeimpään aikaan. Tarve aurinkoon ja uusiin kokemuksiin on inhimillinen. Ainakin itse jaksan paljon paremmin kun on mitä odottaa.

En toki matkusta nyt (paitsi Viroon ym sallittuihin/turvallisiin kohteisiin) mutta ihmettelen näitä kommentteja että "odotetaan hetki niin sitten voidaan taas mennä". Ei korona minnekään katoa puolessa vuodessa, tuskin vuodessakaan. Eli tuskin keväällä matkaillaan sen enempää kuin nytkään, vaikka kuinka jaksettaisiin talvi täällä pimeässä. Mutta varmaan siitä sitten joku vahingoniloinen saa hyvät naurut.

Miksi sinä ja Ap otatte terapian ehdottamisen automaattisesti ilkeilynä? Se voi olla ihan vilpitönkin kommentti, terapia ei ole mikään rangaistus ihmiselle vaan etuoikeus. Sinun tekstistä ei välity yhtä sairaalloinen suhde matkustelua kohtaan, Ap:lla ei tunnu olevan kyse vain inhimillisestä uteliaisuudesta muita maita kohtaan vaan hänhän kertoi ettei pysty rauhoittumaan jos ei ole matkaa varattuna. Eikö tuo ole sinusta vähän huolestuttavaa? Se ei tarkoita, etteikö matkustelua saisi harrastaa ja rakastaa. Liika on kuitenkin liikaa ja tällä hetkellä matkustaminen on suuri riski paitsi omalle, myös muiden terveydelle. Nyt on oivallinen aika jokaisen kyseenalaistaa omat tottumukset ja uskomukset esim. omasta ajan ja rahan käytöstä ja pohtia MIKSI tekee niitä asioita joita tekee. MIKSI koko ajan on oltava kalenteri täynnä, matkoja varattuna, viihdettä ruuduilla, jotain kivaa postista tulossa jne. Hyvät ja neutraalitkin asiat voivat harhauttaa meitä olennaisimmista tarpeista jos emme yhtään pysähdy vaan pidämme itsemme koko ajan ”harhautettuina”. Kukaan täällä ei sanonut että jos pitää matkustamisesta niin sietäisi mennä hoitoon, tai ettei peruutetut matkat saisi harmittaa. Vähän tsemppiä nyt sisälukutaitoon.