Mitä järkeä on hankkia vauva, jos ei uskalla mennä edes naimisiin?

avioliitossa ei voi, ainakaan julkisesti niin tehdä

Pikkasen eri asia..

Eri juttu, jos on joku periaate, ettei jostain syystä ollenkaan halua julkista avioliittoa, mutta jos kuitenkin naimisiin halutaan joskus mennä, niin kyllä se olisi hyvä 'testi' ennen lapsen saamista.

naimisiinmenoa ei voi hoitaa täysin muilta salassa, vähintäänkin pitää käydä kirkkoherranvirastossa/maistraatissa ja hoitaa se vihkiminen jotenkin. Ja suurin osa kai ajattelee, että vanhemmillekin pitäisi kertoa. Sen sijaan lapsen voi laittaa alulle kenekään tietämättä. Eli siksi kynnys mennä naimisiin on korkeampi. Lapsi on helpompi "tehdä".

joiden mielestä piipahdus maistraattiin vaan on liian vaikeaa, eikä vanhemmillekaan uskalleta kertoa. Vanhemmuus vaatii kyllä vähän enemmän elämänhallintaa.

Sen sijaan lapsen voi laittaa alulle kenekään tietämättä. Eli siksi kynnys mennä naimisiin on korkeampi. Lapsi on helpompi "tehdä".

Ei se lapsen tulo kauaa salassa pysy. Ja jokainen perusasiat tietävä kyllä osaa laskea hedelmöityksen ajankohdankin...

Olemme sitoutuneet toisiimme ja meillä on lapsi, mutta emme aio naimisiin. Ihan periaatteesta.

että jos jonain iltana saa inspiraation, että mennään naimisiin, homma ei ole sillä selvä, pitää nähdä aika paljon vaivaa, että todella on naimisissa, mutta jos sen sijaan saa inspiraation, että tehdään lapsi, lapsi voi tosiaan olla alulla jo samana iltana. Uskon vakaasti, että monet ei-naimisissa olevat pariskunnat, joilla on lapsia, ovat vain liian saamattomia mennäkseen naimisiin ja toisaalta se maistraattiin/kirkkoherranvirastoon raahautuminen tuntuu jotenkin niin viralliselta, kun sen sijaan lapsen tekoon ei paljoa tarvita.

Yhdessä on oltu 15 vuotta. Avoliitossamme ei ole koskaan ollut uskottomuutta puolin eikä toisin. Miehelle sopi, etten oman vakaumukseni vuoksi mene naimisiin. Jos olisin mennyt, olisin luopunut itselleni tärkeistä periaatteista eli minuudestani. Se vasta olisi ollut raukkamainen teko. Uskallan olla rohkea ja näyttää lapsilleni, että elämässä voi noudattaa omia periaatteitaan, eikä tarvitse astua ruotuun, mitä avioliittokin minun mielestäni on. Kaikki kunnia heille, jotka syystä tai toisesta naimisiin menevät, mutta sitoutumisen kanssa avioliitolla ei ole mitään tekemistä.

mutta älä silti yleistä, monella on juuri näin. Siinä vaiheessa kun todella tiedetään, että halutaan sitoutua toiseen loppuelämäksi, mennään naimisiin. Ja suurin osa ihmisistä myös ajattelee niin, että jos joku toinen ihminen on naimisissa, hän on todellakin varattu, siinä missä "vain" avoliitossa oleva ei.

joiden mielestä piipahdus maistraattiin vaan on liian vaikeaa, eikä vanhemmillekaan uskalleta kertoa. Vanhemmuus vaatii kyllä vähän enemmän elämänhallintaa.

Ja kaikki naimisissa olevat ihmiset tunnetusti ovat kypsiä ja ymmärtäväisiä...

Jotkut myös siirtävät naimisiinmenoa, koska haluavat olla aivan varmoja yhteensopivuudesta. Tämä epävarmuus ei kuitenkaan näytä estävän lasten hankintaa, mikä on lasten kannalta huono lähtökohta.

mutta älä silti yleistä, monella on juuri näin. Siinä vaiheessa kun todella tiedetään, että halutaan sitoutua toiseen loppuelämäksi, mennään naimisiin. Ja suurin osa ihmisistä myös ajattelee niin, että jos joku toinen ihminen on naimisissa, hän on todellakin varattu, siinä missä "vain" avoliitossa oleva ei.

Missä päin tällaista ajatusmaailmaa liikkuu?

Kaikki kunnia heille, jotka syystä tai toisesta naimisiin menevät, mutta sitoutumisen kanssa avioliitolla ei ole mitään tekemistä.

että avomiehes ei halua kanssasi naimisiin jos ajatuksenjuoksusi on tuota tasoa!

oikeestiko te kuvittelette et tollaset asiat on syynä.. Joidenkin kohdalla tietenkin niinkin voi olla. Meillä ei ainakaan ole syynä se et ei uskallettais tai ehdittäis tai haluttais kertoa julkisesti tai oltais varmoja siitä onko toinen se oikea. Huvittava ajatuskin. Ei vaan yksinkertaisesti meikäläiselle ole mitään merkitystä sillä ollaanko naimisissa vai ei! Mä olen tasan tarkkaan yhtä sitoutunut tähän suhteeseen ja kaikki tietää että ollaan pari. Me ollaan jo me ja ollaan valmiita perheenlisäykseenkin, ei siihen mitään paperinpalaa tarvita - ainakaan me...............

En tarkoittanut etteikö avoliitossa oleva olisi varattu, toki on, mutta ei niin tiukasti kuin naimisissa oleva. Kyllähän avoliitosta pääsee irti sata kertaa helpommin ja nopeamin kuin avioliitosta...

mutta älä silti yleistä, monella on juuri näin. Siinä vaiheessa kun todella tiedetään, että halutaan sitoutua toiseen loppuelämäksi, mennään naimisiin. Ja suurin osa ihmisistä myös ajattelee niin, että jos joku toinen ihminen on naimisissa, hän on todellakin varattu, siinä missä "vain" avoliitossa oleva ei.

Missä päin tällaista ajatusmaailmaa liikkuu?

menty naimisiin siksi, että mies haluaa kirkkohäät, minä taas en kuulu kirkkoon, eikä mikään riparin käyminen kiinnosta. Mies ei halua maistraattihäitä.

Minä haluan ehdottomasti naimisiin, mutta mitään rippikoulua en halua, koska en ole sitä tyyppiä joka nauttisi patsastella jossain pitsihörhelössä sadan ihmisen edessä alttarille. Ajatus on kerrassaan karmaiseva!

Inhoan huomion keskipisteenä olemista.

Mies on sanonut, että kosii kun käyn ensin rippikoulun. Eli ei varmaan koskaan kosi, koska en aio käydä rippikoulua, en edes usko Jumalaan.

Ja sitten vielä sekin, että heidän suvussaan on kuulemma tapana aina järjestää kirkkohäät, kukaan ei ole koskaan mennyt naimisiin maistraatissa.

Eli meillä ainakin olisi uskallusta ja tahtoa mennä naimisiin, ei vaan päästä kompromissiin missä mentäis naimisiin.

Minusta jos ois kiinni, oltais jo! Mies ei vaan uskalla mennä maistraatissa naimisiin, mitä nyt äiti ja mummokin sanois...

ettei avioliitto ole mikään tae todellisesta sitoutumisesta.



Me ei vaan nähdä naimisiinmenoa mitenkään tärkeänä. Ehkä joskus mennään tai si ei.

Ei kysymys ole mitenkään aina "uskaltamisesta" vaan siitä että jos ei ko. instituutiota koe mihinkään tarvitsevansa niin miksipä siihen kannattaisi ryhtyä. Pelkästään muodon vuoksi papereiden täytteleminen ei vahvista kenenkään parisuhdetta, jos ne paperit eivät itselle merkitse mitään.

Lastenkin kannalta on paljon turvallisempaa, jos vanhemmat naimisissa. Että kyllä ne paperitkin jotain merkkaa. :)