Yksinäisyys

Onko muita jotka ovat eri syistä jääneet tosi yksin tai siis ilman ystäviä tai kavereita? Tai heitä on ehkä joskus ollut mutta jäänyt ajan kanssa.. ja tarkoitan nyt sellaisia joilla saattaa olla puoliso ja lapsiakin mutta ei niitä ystäviä. Minulla on ollut todella rankkaa monta vuotta koska minulla on monta erityislasta mutta olen kuunnellut ja tukenut omasta tilanteesta huolimatta ystäviä kun heillä ollut vaikeaa. Nyt kun lasten tilanne selkiintynyt ja helpottanut niin huomaan että olen jäänyt todella yksin. Se tuntuu tosi kamalalta. Minulle ei esim kukaan soita koskaan tai yksi tuttu joka lasten kautta tullut ja nähdään vain kun lapset mukana. Yksi eläkeläinen mutta hän niin monisairas että harvoin nähdään, soittelen hänelle silloin tällöin. Tämä yksinäisyys raastaa ja hävettää, surettaa kamalasti... Olen kyllä yrittänyt tutustua eri yhteyksissä ihmisiin mutta asun sellaisella pienellä paikkakunnalla missä ollaan aika sisääänpäin kääntyneitä ja omissa piireissä. Toki olen itse aika ujo ja jännitän herkästi niin sekin varmasti syynä. Kohtalotovereita???