Lue keskustelun säännöt.
Missä ammateissa lahjakkaimmat naiset ovat?
22.08.2020 |
Stereotyyppiset nörttialat, joilla tarvitsee matematiikkaa ym. ovat yhä hyvin miesvaltaisia. Kuitenkin lahjakkaita naisiakin on paljon olemassa (esim. Mensan jäsenistä 1/3). Mihin lahjakkaimmat naiset siis yleensä päätyvät? Onko naisissa enemmän alisuoriutujia?
Kommentit (41)
Ihan sama mikä on ala, ne omalla alallaan parhaiten pärjäävät naiset ovat ihan varmasti lahjakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.
Oman matikan openi väitti että jokainen joka saa laudaturin pitkässä matikassa ylittäisi käytännössä myös Mensan rajan. Molemmissa mitataan loogista päättelykykyä.
Lukion matikassa pärjää ällän arvoisesti ihan perslihaksilla. Tiedän monta lukion pitkän matikan ällän tai een kirjoittajaa, joilla ei pätkän vertaa matemaattista älykkyytttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.
Yhtä lailla DI-opinnot on pänttäystä.
Matematiikka on paljolti oppimansa soveltamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.
No voi hyvänen aika, miten lyhytnäköinen kommentti.
Kyllä, lääkis ja oikis ovat opittavalta tietomäärältään suuria, jolloin lahjakkainkin yksilö joutuu ”pänttäämään”. Kukaan ei synny lääkärin tai juristin tiedot päässään, ne on opeteltava, ja se on iso homma nopeaälyisellekin.
Tästähän ei sitten mitenkään seuraa se, että ammatissa toimiminen olisi ”pänttäämistä”. Ei todellakaan. Sitä isoa tietomäärää on pystyttävä soveltamaan vaativissa tilanteissa paineen alla ja ripeästi. Siinä kohtaa lahjakkuudesta on paljon hyötyä.
Sama hiukan pienemmässä mittakaavassa pätee jo kirjoituksiin. On oltava tarpeeksi ahkera, jotta omaksuu tietyn kokonaisuuden tiedot riittävän kattavasti. Sitten siitä tietomäärästä on osattava löytää oikeat asiat rajallisessa ajassa, jotta saa vastattua kysymyksiin juuri kuten pitääkin. Jälkimmäinen on lahjakkuuslaji, mutta ilman työntekoa ei lahjakkainkaan pääse näyttämään kykyjään.
No pääseehän kirjoituksissa kyvyt näyttämään, onhan se selvä että kirjoittaa paremmin opiskelematta kuin monet pänttäämällä. Kirjoitukset eivät ole vaikeat jos istuu tunneilla sen verran, että pääsee kurssit läpi. Pelkät kyvyt riittää e:hen, lukemisella sitten pääsee l:n tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.
Oman matikan openi väitti että jokainen joka saa laudaturin pitkässä matikassa ylittäisi käytännössä myös Mensan rajan. Molemmissa mitataan loogista päättelykykyä.
Voi olla, mutta noi nyt on tollasia heittoja. Mä kirjoitin lyhyen, enkä siitäkään kuin E:n, mutta olin silti hetken Mensan jäsen. Olen visuaalinen, niin mensan testi varmaan sopii siksi minulle paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.
Oman matikan openi väitti että jokainen joka saa laudaturin pitkässä matikassa ylittäisi käytännössä myös Mensan rajan. Molemmissa mitataan loogista päättelykykyä.
Voi olla, mutta noi nyt on tollasia heittoja. Mä kirjoitin lyhyen, enkä siitäkään kuin E:n, mutta olin silti hetken Mensan jäsen. Olen visuaalinen, niin mensan testi varmaan sopii siksi minulle paremmin.
Mulla ihan sama paitsi että en kirjoittanut edes sitä E:tä lyhyestä matematiikasta. Visuaalinen olen kylläkin ja Mensan raja ylittyi kirkkaasti.
Oikis ei vaadi mitään erikoista lahjakkuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikis ei vaadi mitään erikoista lahjakkuutta.
Silti monessa juristin tehtävässä lahjakkuudesta on suurta hyötyä, jos se on oikeanlaista. Hyvä päättelykyky, tarkka kapasitetikas muisti ja taito argumentoida vakuuttavasti ja täsmällisesti ovat kaikki hyvän juristin ominaisuuksia. Monessa tehtävässä myös nopeaälyisyys ja sanavalmius ovat hyödyksi.
Opinnot eivät ole itseisarvo. Niillä tähdätään ammattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen tai mies,kannattaa miettiä mitä opiskelee, ei liian aikaisin lapsia tekemään. Omistusasunto ehdottamasti. Lisäksi suunta ylöspäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunta ei myöskää ehkä tue naisia lahjakkuuden vaalimisessa, moni lahjakas nainen ei välttämättä osaa tuotteistaa osaamistaan ja laittaa sitä rahoiksi, koska naisen kuuluu synnyttää ja olla kotona
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei myöskää ehkä tue naisia lahjakkuuden vaalimisessa, moni lahjakas nainen ei välttämättä osaa tuotteistaa osaamistaan ja laittaa sitä rahoiksi, koska naisen kuuluu synnyttää ja olla kotona
Tämä, ja harmittaa kun on yrittänyt olla vähemmän 'intimidating' epävarmoille ja heikkoitsetuntoisille ja tehnyt vääriä valintoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa että naisia ei niin kiinnosta nuo Mensan testit. Ei sinne monet naiset mene ja ne, jotka menee, yleensä myös läpäisee.
Suurin osa naisista ei pääsisi Mensan jäseneksi, vaikka kuinka monta valmennuskurssia kävisi. Älykkyysosamäärä mittaa loogista päättelykykyä, ja kyllähän me tiedämme naisen logiikan.
monet älykkäimmät naiset etsii rikkaan tyhmän miehen eikä tarvi itse tehdä mitään muuta kuin näyttää hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
DI-naisia on nykyään.
Teknologia eli insinööritieteet on hyvin miesvaltainen ala.
Vierailija kirjoitti:
monet älykkäimmät naiset etsii rikkaan tyhmän miehen eikä tarvi itse tehdä mitään muuta kuin näyttää hyvältä.
Jep pääsee helpommalla eikä tarvii sietää mulkkuja työelämässä
Lahjakkuusesta en tiedä, mutta älykkyysosamääräni on 143 ja työskentelen duunarina miesvaltaisella alalla. Jonkin verran ongelmanratkaisua ja nopeana ajattelijana olen tehokas työntekijä. Akateeminen koulutuskin löytyy, mutta en viihtynyt ns asiantuntijatyössä, jossa pysyttiin paikallaan, kaikenlaisia byrokraattisia kiemuroita ja toimintamalleja oli liikaa eikä voinut ajatella omia ajatuksiaan.
Itse olen keskisuuren yhdistyksen toiminnanjohtaja.
No voi hyvänen aika, miten lyhytnäköinen kommentti.
Kyllä, lääkis ja oikis ovat opittavalta tietomäärältään suuria, jolloin lahjakkainkin yksilö joutuu ”pänttäämään”. Kukaan ei synny lääkärin tai juristin tiedot päässään, ne on opeteltava, ja se on iso homma nopeaälyisellekin.
Tästähän ei sitten mitenkään seuraa se, että ammatissa toimiminen olisi ”pänttäämistä”. Ei todellakaan. Sitä isoa tietomäärää on pystyttävä soveltamaan vaativissa tilanteissa paineen alla ja ripeästi. Siinä kohtaa lahjakkuudesta on paljon hyötyä.
Sama hiukan pienemmässä mittakaavassa pätee jo kirjoituksiin. On oltava tarpeeksi ahkera, jotta omaksuu tietyn kokonaisuuden tiedot riittävän kattavasti. Sitten siitä tietomäärästä on osattava löytää oikeat asiat rajallisessa ajassa, jotta saa vastattua kysymyksiin juuri kuten pitääkin. Jälkimmäinen on lahjakkuuslaji, mutta ilman työntekoa ei lahjakkainkaan pääse näyttämään kykyjään.