Yksilapsisten lasten vanhemmat, onko joskus tullut kaduttua sitä, että ei tullut tehtyä toista tai useampaa lasta?

Minun kaikki kolme lastani ovat yksilapsisia. Ei kaduta lainkaan, etten hankkinut enempää lapsia. 

Ei, olin hirveän väsynyt vaikka lapsi oli ja on tosi helppo. Meillä ei asu yhtään sukua lähellä niin ei ollut sellasta nopeeta apua ikinä.

Lapsi sanoi itse että on ihan kiva olla ainoa :)

Miten lasteni yksilapsisuus liittyy minun lapsimäärääni?

En vielä tiedä montako lasta teinini aikanaan hankkii, mutta olen viimeiset 7 vuotta kiittänyt itseäni päivittäin ettei tullut tehtyä toista samanmoista. En usko että tunne haihtuu ennenkuin olen haudassa.

Sorry typo aloituksessa. Tarkoitin siis että te yhden lapsen vanhemmat... ap

Vierailija kirjoitti:

Sorry typo aloituksessa. Tarkoitin siis että te yhden lapsen vanhemmat... ap

Et edes tiedä, mikä on typo.

Miettiihän sitä joskus, että olisiko pitänyt koittaa vielä toista, mutta en nut kuitenkaan mitään katumusta tunne.

Pari ensimmäistä vuotta oli raskaita ja univelkaa kertyi liikaa. Siinä vaiheessa kun ehkä olisi toisen kanssa jaksanut, oli ikää jo sen verran, että päätettiin jättää lapsiluku yhteen.

Taloudellisesti yhden lapsen kanssa on helpompaa. Teen osa-aikatyötä, joten vietetään paljon aikaa perheenä yhdessä ja matkustellaan paljon.

Kaduttaa tosi usein, yritetty 1,5 vuotta eikä vain onnistu. Taidetaan olla jo liian vanhoja. Joskus jopa mietin miten ikinä pystyn tulla sinuiksi näin ison "mokan" kanssa. Mikä oli muka toista lasta tärkeämpää - sekö ura, joka ei neljään vuoteen ole kiinnostanut enää oikeastaan lainkaan.

Ei todellakaan kaduta. Joskus kaduttaa että tuli tehtyä ensimmäistäkään.

Ei ole kaduttanu hetkeäkään. Yhden lapsen kanssa on helppoa, halpaa, ei tarvi kuunnella lasten kinastelua, vähän pyykkiä, vähemmän tavaraa. Voisin jatkaa listaa vaikka kuinka kauan.

Eivät kaikki yksilapsiset pariskunnat ole yksilapsisia omasta halustaan. Esim. hyvä ystäväni halusi aina ison perheen, tuli yksi lapsi.

Olisin toisen halunnut, mies ei suostunut. Tämä on suurimpia surujani.

Ei ole kaduttanut. Lapsi pian täysikäinen.

Ei niitä tehdä.

Urpo!

Ei ole koskaan kaduttanut. Vaikka etukäteen ajateltiin, että halutaan iso perhe ja neljä lasta voisi olla kiva. Kuitenkin sitten käytännössä huomattiin, että yksi lapsi riittää meille ja näin on hyvä. 

Me emme tosin ottaneet tiukkaa linjaa emmekä käyttäneet ehkäisyä, mutta emme toisaalta hakeutuneet hoitoihinkaan. Yksi lapsi meille tuli tällä reseptillä ja hyvä niin. Koska emme ehkäisseet, ei se toinenkaan lapsi toisaalta varmaan kauhistus olisi ollut. 

Mutta ikinä ei ole tuntunut siltä, että jotain puuttuu. Omien veljien kanssa tuli lähinnä tapeltua lapsena emmekä aikuisenakaan ole läheisiä. Lapsi puolestaan löysi koulusta sydänystävän, josta tuli meillekin kuin perheenjäsen, vähän sellainen lainasisko. 

Ei yhtään, olen itse ainoa lapsi, samoin mieheni, äitini, mieheni isâ ja äiti, sekä äidinäitini ja äidinisäni ja isäni molemmat vanhemmat ja äifinäitini jja mieheni isoisä. Isälläni on sisar, jota kaikki kutsuvat vain “tädiksi”, kukaan ei muista hänen nimeään. Isäni kutsuu häntä siskoksi.

Suurperheet on niin 1880’s

Oleko Ap koskaan ajatellut kuinka kalliita ja arvokkaita lapsettomuushoido ovat? -  Oletko koskaan ajaellut, miltä tuntuu vastata kysymyksiin, että olettekos suunnitelleet tekevänne lisää lapsia? - Ja mahd. sitä ennen vuosia  vastaillut, että ettekös te aio lainkaan hankkia lapsia?  Tai kuullut olevasi hedonisti ja itsekäs kusipää kun ei ole rinnalla kumppania eikä ole myöksään noita lapsia siunaantunut. - Oletkohan oikeasti lesbo (/ homo) Tai ole ikinä rivien välistä ymmärtänyt, että kun olet jo noin vanha niin varmaan jäät "heti" vanhempain vapaalle jos ny paikkasi vakinaistettaisiin, tai tarjoaisimme sinulle ylennyksen ja tai saisit tämän nn. paikan ja pääsisit urallasi ns. eteenpäin 

Sinkkumies