Normaalipainoinen, mitä ajattelet ylipainoisten syövän?

Ihan perus kotiruokaa. Syö vaan enemmän kuin kuluttaa.

No kuinka paljon enemmän? Millaisia annoksia?

Sen verran olen sivusilmällä tutkaillut ihmisten kauppaostoksia, että mahtaa mennä aika paljon transrasvaa ja hiilaria, kasvista tai hyvää proteiinia ei juuri lainkaan. Limua, siideriä, olutta, keksiä, pullaa, karkkia, sipsiä ja kaikkea vaivatonta mussutettavaa. Eineksiä.

Ihan saman verran kuin muutkin.  Toiset vaan saa sitä painoa, ei sille mitään oikeestaan voi, muuta kun olla dieetillä kokoajan, ja kukaan ei sellasta loputtomiin jaksa.

paljon leipää,varsinkin vaaleaa, siihen päälle leikkeleitä ja juustoa, salaatin kanssa kaupan valmis salaatinkastike, muroja, mehuja,limuja,kaljaa,siideriä, pastat ja riisit vaaleana. 

Varmaan perus kotiruokaa, jotkut eineksiä (tosin eineksiä syövät hoikatkin), mutta lisäksi varmaan tulee paljon naposteltua. Siitä ainakin omat kiloni johtuivat (olen ollut 10kg painavampi, tosin silloinkin vielä normaalipainoinen). Sitä ei oikein itsekkään tajua kuinka paljon tulee ylimääräisiä kaloreita kun vähän väliä hakee kaapista jotain pientä. Tapanani oli myös syödä useamman kerran viikossa vähän karkkia, siis pieni karkkipussi kerralla tai suklaapatukka. Monille myös sokerilimut ovat selvä ongelma, ettei oikein ymmäretä että nekin lihottaa. Yksi ystäväni on yrittänyt ties kuinka kauan laihduttaa, mutta ei suostu luopumaan 1/2l-1l limukka-annoksestaan päivässä. Totta nekin koukuttaa.

Itse ainakin syön tällä hetkellä enemmän kerralla kunnon ruokaa (bmi 19), mutta en sitten napostele lainkaan, ja pidän yhden herkkupäivän viikossa. Siispä minun kohdallani se oli tuo napostelu, ja veikkaan että näin on monien muidenkin kohdalla. En usko että monillakaan on se ongelma ettei tajuta mikä on liian iso annos, vaan se että syödään ihan liian usein ja laadullisesti huonoa ruokaa.

Meillä ei koskaan ole vaaleaa pastaa tai riisiä, enempi muutenkin suositaan ohraa tms. Perunoita ei syödä juuri koskaan, kun en tykkää.

En syö salaatinkastikkeita, korkeintaan loraus oliiviöljyä.

Eineksiä en osta kuin "hätätilanteessa", flunssa tms vetää sängynpohjalle ja jotain on syötävä.

Leipää meillä ei mene kovin paljoa, sen leivon itse eikä ole mitään vehnähöttöä. Leikkeleitä emme osta, olen semivegetaristi, juustoa yleensä löytyy.

Satunnaisesti meillä on kotitekoista mehua.

Muroja ei ole, mutta sokeritonta mysliä syön maustamattoman jogurtin kanssa. Tipautan sekaan steviaa.

Siideriä ei ole ostettu tölkkiäkään ainakaan vuoteen, pari palkittua tummaa olutta maisteltiin heinäkuun lopulla. Muutenkaan emme juuri käytä alkoholia.

en tykkää pullasta ja mies vihaa keksejä. Puolivuotta vanha digestivepaketti on kaapissa, kun silloin tein pojalle synttärikakun pohjan niistä.

No miksi olen lihava? Olen vaan niin hemmetin hyvä tekemään ruokaa, että en voi olla syömättä liikaa :D Jos olisin huonompi kokki/leipuri, olisin laihempi.

Oma painoindeksi vaihtelee 21-22 tienoolla ja olen mies. Vaimolla painoindeksi yli 30. Ongelmana hänellä on alhainen lihasmassa ja rasvan kertyminen oikeastaan pelkästään vyötärölle, kylkiin ja selkään eli keskivartalolihavuus. Rasvaprossa hänellä nyt 5% painonpudotuksen jälkeen edelleen 45%.

Mitä ajattelen hänen syövän? Tiedän että syö päivässä suklaakeksin tai kaksi, suklaata palan tai lakun töissä laukustansa. Tiedän että syö iltaisin jäätelöä, mutta annos melko pieni (1-1,5 dl) ja ruokaa ei syö mitenkään runsaasti. Hänellä rasvan kertyminen johtuu useammasta muusta tekijästä, kuten stressi, liikunnan ja siten lihasten puute eikä juurikaan syömisestä. Syömisen vähentäminen ei hänellä ratkaisisi mitään, liikunnan oikeanlainen lisääminen on avain. Toistaiseksi paino putoaa liian hitaasti, noin 500g kuukaudessa. Mutta tälläkin vauhdilla ongelma olisi pois 2,5-3 vuodessa. Liikuntaa selvästi lisäämällä toivottavasti 1-1,5 vuodessa.

Niin kauan kuin hänellä BMI oli 24,5-25 välillä hän perusteli BMI:llä miksi ei tarvitse tehdä asialle mitään. Sitten pompsahti. Nyt kun kehon koostumus on tiedossa, on helpompi puhua oikeasta ongelmasta. Eli ei ole lihasta, vain rasvaa. Kyllähän se näkyi, mutta numeroilla on helpompi puhua ja ymmärtää nyt miten se rasvan määrä altistaa niin monelle vakavalle sairaudelle, että hänen on nyt pakko tehdä asialle jotakin.

BMI ei siis kerro vielä mitään. Normaalisti ylipainoisella hänen ikäisellä naisella, jolla BMI on 31 ja pituus sama kuin hänellä on laskurin mukaan rasvaprossa vain 35-36 haarukassa. Hänellä rasvaa kuitenkin se 45%, ja se tarkoittaa, että sitä lihasta on se 9% vähemmän kuin normaalisti lihomalla. Koska rasvan tilavuus on moninkertainen verrattuna lihaksen tilavuutteen, tuo ero saman BMI:n "normaalisti ylipainoiseen" on litroissa noin 20-25 litran luokkaa. Miettikää mitä se tarkoittaa vyötärössä, löytyykö sen mallisia vaatteita mistään kaupasta? Eli BMI ei tosiaankaan kerro yhtään mitään.

Lihasmassan ja rasvamassan suhde on oleellinen numero. Vaimollani on yli kaksinkertainen määrä rasvaa lihaksiinsa nähden, itselläni on yli kaksinkertainen määrä lihasta rasvaani nähden ja ennen ensi kesää kolminkertainen.

Isoja annoksia epäsäännöllisesti. Ei aamiasta. Tämä on ainoa ero mieheni ja minun ruokailukäyttäytymisessä. Itse olen pahempi pullahiiri, mutta suola/tärkkelys/rasva -yhdistelmä toimii kyllä myös. :-D Mutta pääsääntöisesti syömme tavallista ruokaa lautasmallin mukaan, mieskin oikeasti pitää vihanneksista, ja syö salaattiakin enemmän kuin minä.

Oma BMI:ini on ollut koko aikuisikäni n. 20-21, mies oli todella hoikka siihen asti, kun hankki auton parinkympin puolessa välissä, sen jälkeen BMI ollut  n. 27.

Liikaa kaikkea. Aivan sama vaikka söisi hyvin valmistettua kotiruokaa salaatteineen, mutta ahtaa aina itsensä liian täyteen.

BMI 23 on täysin normaali, ääliö! Ylipainosta turha puhuakaan. 

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 11:49"]

Ne, kenen mielestä BMI 23 ei ole vielä ylipainoa, voivat mennä sinne toiseen ketjuun valittamaan.

[/quote]

Ei ole kyse mielipiteesta, vaan ylipainon virallisesta maaritelmasta.

Mä luulen, että se lounas tai päivällinen ei ole ongelma vaan kaikki se pieni napostelu. Ruuanlaiton yhteydessä otetaan voileipää, nakkia, tms. Saunan yhteydessä on pakko olla olutta/siideriä. Kahvilla on pakko olla jotain hyvää. TV:tä katsoessa on myös oltava jotain naposteltavaa. Päähän koskee on pakko ottaa suklaata. Väsyttää on pakko ottaa suolaista jne jne. Uskon, että moni syö terveellisesti ja monipuolisesti ja vielä kohtuu annoksia. Uskon että tuo napostelu ja itsensä palkitseminen ja lohduttaminen on se ongelma.

Laskin tuossa energiatarvelaskurilla, että 100 kiloinen nainen, joka tekee kevyttä työtä ja on vapaa-ajalla satunnaisesti aktiivinen, tarvitsee noin 2400-2500 kcal päivässä. Minä, 55 kiloinen nainen, tarvitsen noin 1900 kcal. Oma ongelmani on laihtuminen: syön aamulla puuroa, Weetabixia (2-3) tai mysliä. Lounas on kevyt, esim. tomaatti-mozzarellasalaatti, pieni fetasalaatti, tomaattikeitto tms. Välipalaa en jurikaan syö (tai ehkä pari palaa suklaata). Päivällinen on tavallista kotiruokaa. Iltapalaksi hedelmä. Itse saan kaloreita liian vähän koska paino on esim viimeisen kuukauden aikana pudonnut kilolla ( vaaka näyttää nyt 54 kg). Minun pitää lounas ilmeisesti vaihtaa hiukan tukevampaan. Näin ollen ylipainoinen saa syödä vielä itseäni paremmin väli- ja iltapalalla, eikä paino putoa. Mutta uskomatonta on se, että ylipainoisilla paino EI putoa. Itse en ainakaan omilla liian vähäisillä syömisilläni ole missään kohtaa ollut nälkäinen, ja siksi paino onkin pudonnut ihan varkain. Palatakseni kysymykseen, että mitä ylipainoiset syövät: no syövät sen verran että paino pysyy tai nousee. JOs söisivät niin, että paino laskee, ei kuitenkaan tavitsisi nähdä nälkää. Helpolla pääsisivät, mutta miksi se on kuitenkin niin vaikeaa?

Ajattelen että se, millä ylipainoiset itsensä lihottavat, vaihtelee paljon yksilöittäin. Omasta tuttavapiiristäni tiedän ainakin seuraavanlaisia ylipainoisia:

- itsensä alkoholin tissuttelulla lihottanut

- nainen joka syö tosi vähän ja terveellistä tavallista ruokaa, mutta lähes huomaamatta napostelee vähän väliä jotain "pientä": pari keksiä, lasi mehua, pari kylmää nakkia jääkaapista, pähkinöitä...

- lähes pelkillä hiilariruoilla kuten voileivillä eläjä

- suolaisen ja rasvaisen raskaan ruoan ystävä - tämä yritti laihduttaa karppaamalla mutta lihoi vaan, koska hänen himonsa kohdistui juuri karppauksessa sallittuihin ruokiin muutenkin

- sitten on vielä äitini, jonka lihavuus on minulle täysi mysteeri: hän syö perinteistä suomalaista kotiruokaa kerran päivässä kohtuuannoksen, illalla pari voileipää, aamulla jogurtin ja kahvia. Iltapäiväkahvin kanssa pieni pullansiivu tai keksi. Ja painoa on reippaasti yli 100 kg. Itse syön paljon enemmän oloisesti ja painan 53 kg.

Eräs tuntemani lihava (ainoa, jonka ruokailutavat tunnen) syö tavallista kotiruokaa, mutta noin kaksinkertaisia annoksia minuun verrattuna. Pitää kolmea karjalanpiirakkaa normaalina välipalana. Kasviksia ei itse osta, syö kyllä jos tarjolla on. Eineksiä ja roskaruokaa syö viikoittain, vaikka useinmiten kokkaakin itse. Suklaata ja cokista syö iltapalaksi. Liikkuu ainoastaan lyhyen työmatkansa.

Mä näen kyllä töissä joka päivä, kuinka he syövät. Lounaaseen saakka menee ihan hyvin, mutta lounaan jälkeen alkaa karkkipussien ripistely ja rapistelu. Lisäksi menee lasten vanukkaita ja limsaa. Syöminen kun alkaa siis, niin se ei taukoa ollenkaan. Sillä tavalla napostellen voi hyvin huijata itseään, ettei syö juuri sen kummemmin kuin muutkaan.

Samaa kuin muutkin mutta liikaa.

Ajattelen - koska näin olen itse nähnyt omilla silmilläni - että he syövät normaalisti, mutta he syövät todella isoja annoksia. Paljon isompia kuin hoikat.

Miten vajaaälyinen pitää olla, jos luulee bmi 23 ylipainoksi? Ei tiedä edes mikä on ylipainon raja tai miltä bmi 23 näyttää? :D Mun bmi on 22,6 ja olen niin normaalipainoinen kuin vain olla voi.