Raskaus ja ero..

Ainakin oma sukunimesi tulee lapselle automaattisesti.

Olisihan se aikuismaista koittaa puhua yhdessä lapsiin liittyvistä asioista kuten etunimestä ja muista asioista. Kannattaa tämä tehdä, etteivät asiat käänny sinua itseäsi vastaan.

Lakimieheltä saisi faktatietoja, omat "veikkaukseni" perustuvat internetin isyyslakeihin jne. Eli koska eronne astuu voimaan jo ennen lapsen syntymää (eli harkinta-aika on jo umpeutunut), ei avioliiton takaama automaattinen isyys kirjaudu entiselle aviomiehellesi. Hänen tulisi todistaa isyytensä isyystestillä. Isällähän ei ole nykylainsäädännöllä oikeutta isyystestiin (mikä muuten on aivan käsittämätöntä tänä päivänä) jos äiti ei siihen suostu, eli pahimmillaan voit pitää hänet kokonaan poissa lapsenne elämästä.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 17:15"]

Ainakin oma sukunimesi tulee lapselle automaattisesti.

Olisihan se aikuismaista koittaa puhua yhdessä lapsiin liittyvistä asioista kuten etunimestä ja muista asioista. Kannattaa tämä tehdä, etteivät asiat käänny sinua itseäsi vastaan.

[/quote]

Häh?? Miks ihmeessä pitäis ex-miehen kanssa puhua yhtään mistään? Jos ei halua edes isyyden tunnustusta, niin eihän sille äijälle ole pakko sanoa puolta sanaa enää ikinä.

On sanottava että erosta huolimatta minä olisin koittanut hoitaa asiat kaikessa sovussa aikuisesti. Mutta vastapuoli ei siihen pysty ja poltti siltansa takanaan. Eli oma asenteeni kääntyi kielteisemmäksi, ikävä kyllä.

Mielestäni meillä oli asiat "vähän kesken", mutta hänpä päätti jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja hyppäsi uuteen suhteeseen.. Alkuviikosta kannettiin yhdessä tavaroita hänen kämpilleen ja loppuviikosta hänellä olikin jo uusi kumppani. Tunnen oloni kaikenkaikkiaan petetyksi. Olisin halunnut asioista sopia,ja erota ns. sovussa jo ihan lapsen vuoksi,miehen taustoista huolimatta, mutta rajansa kaikella.

Nyt minulle on selvinnyt kaikkineen, mitä showta mies piti minun kustannuksellani ja en voi myöskään kehua hyväksi isäksikään..

Millä/ miten lapsen isä sua uhkailee? Jos sua todella pelottaa niin eikö järkevintä olisi ottaa yhteys poliisiin? Soita lastenvalvojalle, häneltä saat kyllä varmat vastaukset kysymyksiisi.

Poliisiin otankin yhteyttä jos alkaa tapahtua ja lähestymiskieltoakin olen miettinyt.

Uhkailu alkaa aina siinä vaiheessa kun en tee niinkuin käsketään, tai en taivu hänen tahtoonsa,jos pidän omia puoliani ja näissä lapsen asioissa alkaa 100 varmasti vääntäminen.

Uhkailu on vielä pysynyt sanallisena teen elämästäsi helvettiä jne. Ja nämä tapahtuu aina puhelimitse tai kasvotusten ettei jää mustaa valkoiselle.

Tiedän että hän pystyy varmasti pahempaankin, entinen linnakundi kun on.. Lastenvalvojaan olenkin ollut jo yhteydessä, mutta mitään ei voi ennen lapsen syntymää tehdä..ja rattaat on hitaat. Tiedon jano on valtava ja näitä miettii päivittäin,koska tokihan äitinä tahtoisi suojata lapsen kaikelta pahalta..

Ja koska miehen taustat ja muun huomioiden en tahtoisi että lapsi tulee liitetyksi miehen "perheeseen" millään tavalla.  Toki jossain vaiheessa voin ajatella asioista toisin, etenkin jos mies alkaa käyttäytyä asiallisesti,ja kunnes lapsi on isompi. Mutta nyt etenkin tarvitaan aikaa katsoa mihin miehen elämä alkaa menemään... 

Onko mies suomalainen?

On kyllä. Kuinka niin?

Tauski Peltonen?

Tauski Peltonen?

Tauski Peltonen?

:D Ei suinkaan. :D

Näitä "Tauskeja" on muitakin..

Jepp, suomesta ei Tauskin kesken lopu :/

On sulla kinkkinen tilanne. On se "kova jätkä" kun naista uhkailee. No valvotut tapaamiset ainakin vaadi jos tunnustaa isyyden, et pysty lasta muutenkaan antamaan isälleen hoitoon imetys aikana. Elatusmaksujakaan et saa jos isyyttä ei ole tunnustettu. Tekisin lapsen isälle selväksi että jatkossa kommunikoitte vain viranomaisten välityksellä (lastenvalvoja) tai tekstiviestein. Yksinhuoltajana saat päättää nimen (yksin jos haluat) ja esim kirkkoon kuulumisen/kuulumattomuuden. Ja varmaan selvää on että pidät yksinhuoltajuuden. Ikäviä juttuja tämmöset, voimia sulle ap!

Kova jätkä nimenomaan.. :E Ja ihan paska tilanne. Mies oli ihan muuta 2vuotta kunnes todellinen luonne paljastui..

Todellakin pidän yksinhuoltajuuden, ja kynsin hampain siitä kiinni.. Voi olla että isä yrittää yhteishuoltoa hakea jossain vaiheessa.. Hän olisi halunnut vuoroviikot heti kun imetys päättyy..mutta siihen sain onneksi soskusta tietoa että alle vuoden ikäinen on äidillään koko aika, ja sen jälkeen ikävuosien mukaan/per yö. Eli 1v/1yö. jne..

Ja sille linjalle lähden myös että virallista tietä mennään, mitään en uskalla sopia omin päin, sillä luottoa ei enää ole. Ja mua koitetaan kusta silmään joka kohdassa..

Hyvä että oot puhunu jo useammalle taholle tilanteestasi ja exän käytöksestä, meinaan jos jotain tekeekin niin ovat jo tietoisia, toiv niin ei tule kuitenkaan koskaan käymään. Itse olen ollut esikoiseni isän kanssa samassa tilanteessa aikoinaan ja eniten v*tutti kun ei "viranomaiset" tee mitään vaikka kuinka avauduin. Poliisiin kannattaa olla ajoissa yhteydessä.

Moneen otteeseen olen viime päivinä itseäni kiitellyt että menneen vuoden aikana olen käynyt muutamia kertoja perheneuvolassa juttelemassa meidän tilanteesta..että tiedossa on.

Poliisille meneminen hiukan hirvittää koska sehän saa miehessä aikaan varmasti sellaisen raivon ettei rajaa.. Mutta ymmärrän myös että ei ole oikein että joutuu pelkäämään ja alistumaan toisen tahtoon vastoin omaansa.

Tapaamiset mua hirvittää myös etukäteen. En halua ottaa miestä kotiin katsomaan vauvaa, en sairaalaan, en mihinkään..

Kuinkahan tuo tapaaminen käytännössä menee?

Pitääkö antaa tavata jos ei ole päätöksiä mistään?

Hakeeko mies ne tapaamiset itse?

Oletan että mies haluaa tunnustaa isyytensä, joskin meinasin kieltää isyyden selvittämisen..jos se nyt mitään auttaa..

Tässä ärsyttää se että mies haluaa vain rettelöidä ja käräjöidä sen vuoksi etten minä saisi tahtoani läpi. Hän ei ajattelee lasta eikä nenäänsä pidemmälle..

Käräjillä uhkailee muuten myös, käräjöinti taitaa olla hänen kolmas luontonsa..mutta siihenhän linnakundi onkin tottunut..

Missään nimessä älä kotiisi päästä, sairaalaankaan sillä ei ole mitään asiaa ilman sinun lupaasi joten voit olla huoletta. Meillä oli yhteinen lastenvalvojan tapaaminen kun isyys tunnustettiin ja siellä tein selväksi että valvotut tapaamiset on ainoa keino. Lastenvalvoja oli samaa mieltä kun pieni vauva ja osoitti paikan (missä tapaamiset suoritetaan). Nykyäänhän valvotut haetaan oikeuden kautta ja se todella kestää. Lastenvalvojan tapaamiseen voit muuten etukäteen pyytää vartijan paikalle jos pelottaa. Meillä valvotut meni niin että vein vauvan sinne sovittuun paikkaan ja isä odotti siellä toisessa huoneessa jo valmiiksi, emme joutuneet kohtaamaan ollenkaan toisiamme. Työntekijä otti vauvan ja vei isän huoneeseen ja itse poistuin paikalta tunniksi pariksi (siinä muuten särkyy sydän). Sit kävin hakemassa vauvan ja jutusteltiin hetki työntekijöiden kanssa kuinka tapaaminen on sujunut jne. Minä lähdin pois vauvan kanssa aina huomattavasti ennen isää turvallisuuden takaamiseksi.

Niin ja isän kuluu hakea valvottuja tapaamisia, lastenvalvoja ohjeistaa kyllä kumpaakin siinä. Lasta ei ole pakko antaa tavata niin kauan kun ei ole lastenvalvojalla allekirjoitettua tapaamissopimusta. Sitäkin kannattaa harkita tarkkaan sitten kun/jos sinne asti pääsette.

Mitä pitäisi huomioida tapaamissopimuksessa?

Todennäköisesti, voisin kuvitella että saman pöydän ääreenkään minua ei soskussa saa..

Olen uskonut ,luottanut, toivonut  liiton aikana kaikkeni, ja nyt en enää jaksa edes nähdä koko ihmistä.