Ainoot kannattavat yliopistotutkinnot on ne, joista valmistuu ammattiin.
Kommentit (17)
Totta. Kääntäjiä koulutetaan ihan liikaa. Ja parhaat tuntemani kääntäjät on alalla ilman ko koulutusta.
totta! t. valtiotieteilijä vailla töitä
Noista kannattava on lääkäri. Niitä tarvitaan aina. Lakimiehistä ja papeista taitaa olla ylitarjontaa. Samoin opettajista, jos asuu vähänkään lähellä opiskelupaikkakuntaa.
Että mikä yliopistopuolella nykyään enää kannattaa. Tiedä häntä. Suhteista ja onnesta kiinni, kuten muillakin. Ehkä jostain teknologialan erityisosaamisesta saattaa olla hyötyä.
Eriävä mielipide. Olen lukenut useampaakin humanistista ja yhteiskuntatieteellistä ainetta ja päivääkään en ole ollut työttömänä. Palkka hieman alle 5000 euroa, joka ei ole huippuhyvä, mutta parempi kuin mitä ikinä olisin olettanut. Kaikki opiskelukaverini ovat samanlaisia ja työttömänä on ainoastaan hän, joka oli vuosia lasten kanssa kotona heti valmistumisen jälkeen.
oikiksesta ei valmistu ammattiin, vaan se ammatti pitää etsiä ja valita tutkinnon jälkeen. OTM tutkinto on siinä mielessä kuitenkin laaja ja vaativa, että mahdollistaa eri ammattien harjoittamiseen.
Tietojenkäsittelyn opiskelijat eivät ymmärtääkseni valmistu ammattiin, mutta työllistyminen lienee aika hyvää.
Lisää: puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, psykologi, hammaslääkäri, farmaseutti...Ja ovat suojattuja nimikkeitä, eli et voi harjoittaa kyseistä ammattia ilman koulutusta.
Jännä kun mun työpaikalla on parisataa diplomi-insinööriä ja ekonomia ihan töissä. Johonkin niitä kai päivittäin tarvitaan.
Tietojenkäsittelyn opiskelijat on niitä outoja koodaajia, jotka tekevät työnsä etänä tai öisin kun sosiaaliset taidot ei riitä insinöörien kanssa keskustelemiseen.
Heh, minä opiskelin kieliä ja valtiotieteitä. Viimeiset 15 vuotta olen tienannut kymppitonnin kuussa. Nyt olen sapattivapaalla. Seuraava hyvä työpaikka sovittuna.
Eli siis historiasta kiinnostuneen tutkijatyypin olisi kannattanut opiskella tradenomiksi, uskot että olisi työllistynyt paremmin? Tai jos kemia on intohimo, kannattaa ennemmin opiskella laboratoriohoitajaksi? Ja kun työhaastattelussa kysytään, miksi hakeuduit tälle alalle, niin vaan valehdellaan ja toivotaan ,että haastattelija ei huomaa.
Kun katsoo Talouselämän listausta menestyjistä, kärjessä ovat selkeästi
- diplomi-insinöörit
- kauppatieteen maisterit
- lakimiehet (näitä yrityselämän huipulla selkeästi vähemmän kuin kahta ensimmäistä ryhmää edustavat)
- lääkärit
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:31"]
Eli siis historiasta kiinnostuneen tutkijatyypin olisi kannattanut opiskella tradenomiksi, uskot että olisi työllistynyt paremmin? Tai jos kemia on intohimo, kannattaa ennemmin opiskella laboratoriohoitajaksi? Ja kun työhaastattelussa kysytään, miksi hakeuduit tälle alalle, niin vaan valehdellaan ja toivotaan ,että haastattelija ei huomaa.
[/quote]
Mä olen sitä mieltä, että joillain aloilla täytyy olla sitten huippuhyvä, jos haluaa ehdottomasti siitä itselleen ammatin (esim. historiantutkijoilla ei taida olla hirveästi töitä), ja jotkut asiat pitää vain jättää harrastukseksi, jos ei ole tarpeeksi lahjakas ja (toisinaan hyväonninen) niillä elääkseen. Ja olen samaa mieltä, että monet alat tai ainakin opiskelupaikat voisi yliopistosta karsia pois ihan vain siksi, ettei ihmiset turhaan luulisi, että niitä opiskeltuaan saa töitä- ei se paljoa lämmitä lukea viittä vuotta "kiinnostavia" aineita jos sitten joutuu kuitenkin menemään kaupan kassalle (ei sinnekään tosin helpolla pääse nykyisin)
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:12"]
Noista kannattava on lääkäri. Niitä tarvitaan aina. Lakimiehistä ja papeista taitaa olla ylitarjontaa.
[/quote]
Lakimiehistä ei ole Suomessa ylitarjontaa. Esim. Jenkeissä on monin kertainen OTM:in tutkintoa vastaavan Juris Doctorin suorittaineita väkilukuun suhteutettuna. Toki jos haluaa niihin "kovan rahan" töihin isoihin liikejuridiikkan toimistoihin, töitä on tehtävä. Samoin jos haluaa jäädä oikeuslaitoksen palvelukseen varatuomarin arvonimen - eli käytännössä hovioikeusauskultoinnin jälkeen -, saa varautua tekemään pätkätöitä melko pitkään. Mutta siis se, että ala on ns. "vaikea" ei tarkoita sitä, ettei sillä olisi töitä.
Mutta vastaavasti ammattiin valmistavat keskiasteen opinnot eivät välttämättä kannata vrt. kosmetologi, pieneläinhoitaja, kampaaja, media-assistentti, veneenrakentaja jne.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:31"]
Eli siis historiasta kiinnostuneen tutkijatyypin olisi kannattanut opiskella tradenomiksi, uskot että olisi työllistynyt paremmin? Tai jos kemia on intohimo, kannattaa ennemmin opiskella laboratoriohoitajaksi? Ja kun työhaastattelussa kysytään, miksi hakeuduit tälle alalle, niin vaan valehdellaan ja toivotaan ,että haastattelija ei huomaa.
[/quote]
Mä olen sitä mieltä, että joillain aloilla täytyy olla sitten huippuhyvä, jos haluaa ehdottomasti siitä itselleen ammatin (esim. historiantutkijoilla ei taida olla hirveästi töitä), ja jotkut asiat pitää vain jättää harrastukseksi, jos ei ole tarpeeksi lahjakas ja (toisinaan hyväonninen) niillä elääkseen. Ja olen samaa mieltä, että monet alat tai ainakin opiskelupaikat voisi yliopistosta karsia pois ihan vain siksi, ettei ihmiset turhaan luulisi, että niitä opiskeltuaan saa töitä- ei se paljoa lämmitä lukea viittä vuotta "kiinnostavia" aineita jos sitten joutuu kuitenkin menemään kaupan kassalle (ei sinnekään tosin helpolla pääse nykyisin)
[/quote]
Mutta siis pointti on se, että saisiko synnynnäinen historiantutkija joltain muulta alalta paremmin töitä?
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:31"]
Eli siis historiasta kiinnostuneen tutkijatyypin olisi kannattanut opiskella tradenomiksi, uskot että olisi työllistynyt paremmin? Tai jos kemia on intohimo, kannattaa ennemmin opiskella laboratoriohoitajaksi? Ja kun työhaastattelussa kysytään, miksi hakeuduit tälle alalle, niin vaan valehdellaan ja toivotaan ,että haastattelija ei huomaa.
[/quote]
Mä olen sitä mieltä, että joillain aloilla täytyy olla sitten huippuhyvä, jos haluaa ehdottomasti siitä itselleen ammatin (esim. historiantutkijoilla ei taida olla hirveästi töitä), ja jotkut asiat pitää vain jättää harrastukseksi, jos ei ole tarpeeksi lahjakas ja (toisinaan hyväonninen) niillä elääkseen. Ja olen samaa mieltä, että monet alat tai ainakin opiskelupaikat voisi yliopistosta karsia pois ihan vain siksi, ettei ihmiset turhaan luulisi, että niitä opiskeltuaan saa töitä- ei se paljoa lämmitä lukea viittä vuotta "kiinnostavia" aineita jos sitten joutuu kuitenkin menemään kaupan kassalle (ei sinnekään tosin helpolla pääse nykyisin)
[/quote]
Ihan samaa mieltä. Esimerkiksi kääntäjänkoulutusta pitäisi supistaa todella paljon. Ne alalla parhaiten pärjäävät eivät ole sitä edes opiskelleet.