Miten saada ylitunnollinen kaveri lopettamaan hyväksikäytettynä oleminen?

Eräs ystäväni on ylitunnollinen tapaus. Kaiken hänen tekemänsä pitää olla täydellistä ja hän suhraa mielettömästi aikaa asioiden viilaukseen ja viimeistelyyn. Toki ahkeruus ja huolellisuus ovat hienoja piirteitä, mutta kun hänellä homma menee yli, minkä vuoksi monet ihmiset ovatkin käyttäneet häntä hyväkseen. Tekisi mieli saada hänet ymmärtämään, että moinen ylitunnollisuus kääntyy ja on jo monesti kääntynyt häntä vastaan.

Tässä joitain esimerkkejä hänen elämästään (en kirjoita liian tarkasti, ettei ole tunnistettavissa):

- Hän on mukana erään järjestön hallituksessa. Omien hommien lisäksi hän tekee muidenkin hommia, ja jotkut hallituksen jäsenet vapaamatkustavat tämän takia tyytyväisinä, kun ei tarvitse tehdä mitään, mutta saa kaiken kunnian. Ystävä käytti puolen vuoden sisältä arviolta 200 tuntia projektiin, jonka tulokset myöhemmin hylättiin, koska lopputulos ei ollutkaan sellainen, mitä muut olisivat halunneet. Kukaan ei siis odottanut, että ystäväni tekisi mitään noin laajaa ja monimuotoista.
- Kaikissa työpaikoissan hän on tehnyt ilmaistöitä. Jos hän ei ehdi tehdä jotain työtehtävää, joka ei olisi edes täysin välttämätön sille päivälle, jää hän työpäivän jälkeen hoitamaan asian palkatta, eli ei merkitse ylimääräistä aikaa työtunteihinsa, vaikka aikaa menisi parikin tuntia ylimääräistä. Näitä ylimääräisiä työtunteja tulee ainakin pari kertaa viikossa, joten vuositasolla rahanmenetys on jo merkittävä.

- Kaiken huippu oli, kun hänen työsuhteensa loppui ja hän kävi vielä viikon ajan tämän jälkeen palkatta työpaikalla tekemässä hommia, koska hänen piti saada loppuun projekti (joku muu olisi kyllä hoitanut sen loppuun, ei häntä todellakaan vaadittu tai edes pyydetty näin tekemään). Sen lisäksi, että hän teki viikon palkatta ylimääräisiä töitä, hän teki töitä vielä kotonaankin, että saisi varmasti homman valmiiksi. Hän ei edes pyytänyt työnanatajalta mitään ekstrapalkkaa näistä tunneista.
- Hän on auttanut erästä yrittäjäystäväänsä tämän töissä. Yrittäjäystävä teetti hänellä hommia yhdestä projektista, koska ei itse ehtinyt, eikä palkinnut ystävääni muulla kuin kiitoksella.

Kiitoksena tästä kaikesta vaivannäöstä tämä ystäväni on saanut vain pätkätöitä ja kummeksuvia katseita. Hän kuvittelee, että hänen tunnollisuutensa palkitaan, mutta ei moista nöyristelyä ole palkittu, vaan porukka on ollut tyytyväisinä, kun ovat saaneet käytettyä toista hyväksi. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta hän ei oikein tunnu tajuavan pointtiani. Mitenköhän saisin hänet ymmärtämään, ettei hänen tarvitse tehdä töitä ilmaiseksi, vaikka ei edes pyydettäisi? Paljon häntä lahjattomammat, laiskemmat ja vähemmän älykkäät ihmiset menestyvät häntä paremmin, kun asenne on toisenlainen.