Riitaisan eron kokeneet auttakaa.
Nyt vertaistukea kaivataa. Me erottiin virallisesti kuukausi sitten, lapsia kaksi (pieniä).
Noh, mies on tehnyt kiusaa/pitänyt puoliaan miten sen nyt ottaa kuitenkin kaikessa mahdollisessa vänkää.
Itse suhde oli kontrolloiva, vapaa-aika, raha, kotityöt + lapset. Oli tilivelvollinen kaikesta. Piste tuli erään väkivaltaisen tilanteen jälkeen, ei niinkään teon vaan katumuksen puutteen vuoksi.
Noh, koska kyseessä avoliitto minä ja lapset lähdimme ilman mitään huonekaluja mukana vain vaatteita. Eli sosiaalitoimiston kautta muutettiin :(
Koska suhde itsessään oli niin kylmä en mieheltä paljoa odottanut mutta silti yllätyin miten kylmästi ajattelee rahaa ja vain rahaa.
Väittää ainakin haluavansa lapset itselleen "koska äiti ei niitä jaksa" tms. Itse epäilen tuon olevan vain kiusaa ja vallanhalua silla tähän asti olen kelvannut hoitamaan yhteisiä lapsiamme vallan mainiosti ilman hänen "apuaan"..
Tämän ekan kkden jonka olemme olleet erossa hän on viettänyt kuin poikamies ilmoitellen minulle milloin menee ulkomaille milloin saunailtaan jne.
Soitin juuri maistraattiin ja kuulin että mies ei suostu siihen että lasten "koti" on tämä missä nyt fyysisesti olemme koko kuukauden olleet joten he jäävät kirjoille vanhaan asuntoon!? Tuo on minusta jotenkin huutava vääryys että miehen "sana" painaa tavallaan enemmän kuin minun.
Eli en saa nyt minulle kuuluvia tukia, enkä mieheltä penniäkään elatusapuja.
Kiitos kun jaksoit lukea ja jos saisin jotain käytännön vinkkejä tms. olisin niin otettu.
Tuntuu että kukaan ei osaa juuri auttaa... Lastenvalvojalle emme saa edes aikaa ymmärrettävästi kun mies ei aio luopua ajatuksesta että on itse lähi-huoltaja
Kommentit (13)
No nyt kun ap, olet suostunut elämään tuolla tavoin parisuhteessa, jossa on lapsia, että et ole huolehtinut itsellesi omaisuutta, jota olisi myös avoliiton jälkeen, niin nyt ovat tarpeen ennemmin toiminta kuin hyvät neuvot. Mutta jotakin kuitenkin.
Kyllä sinulla on oikeus niin elatusapuun ja kuin lapsilisän yh-korotukseenkin huolimatta siitä mitä miehesi päässään pohtii. Se ja Suomen laki ovat kaksi eri asiaa.
Ensiksikin otat yhteyttä siihen lastenvalvojaan ja sovit ajan. Jos ei mies tule, niin menet itseksesi ja sovit ajan. Sitten tilaat itsellesi ajan yleiselle oikeusavustajalle. Hän auttaa sinua ja neuvoo käytännön asioissa. Lähihuoltajuus on sinulla niin kauan kuin sinä ja lapset asutte samassa osoitteessa. Ja isä maksaa elatusapua siitä päivästä lähtien kun muuttoilmoituksen olet tehnyt.
Huoltajuudesta voitte sitten riidellä oikeudessa ja sitten lastensuojelu tekee olosuhdeselvityksen.
Sinulla on täydet oikeudet omia lapset automaattisesti itsellesi. Se on valtion tukema OIKEUS! Sinulla on aikuisena ihmisenä oma tili, omat tulot ja taloudellinen vastuu perheestä ei sinulla ole mitään hätää.
Unohda se isä. Vaihda puhelin numero ja elä omaa elämääsi. Ei aikuinen itsenäinen nainen tarvitse entistä rakasta puolisoa tullakseen toimeen. Ei miehessä roikkuminen ole niin parin satas lappusen arvoista.
Ja mitä lapset tuollaisella isällä tekee. Ei mitään! Kautta aikojen on terveitä aikuisia kasvanut yhden aikuisen perheissä.
Joo no turha turista kun löysät housuissa siitä miten minun olisi pitänyt jo aiemmin pedata petini paremmin. Rakastuttiin tulin raskaaksi, lapsi syntyi ja ehkäisystä huolimatta tuli toinenkin heti perään... Siinävaiheessa elin niin täysillä lapsille ettei paljoa ehtinyt eroa tms.miehen kohtelua miettiäkään. Kipu tuli myöhemmin.
Asianajajan olen juuri tavannut ja hän lähtee juttua viemään eteenpäin.
Silti minua ihmetyttää miten mies voi "päättää" missä lapset virallisesti ovat kirjoilla. Tarkoitan tuota maistraattia että jos mies kieltäytyy niin lapset jäävät kirjoille sinne ed.asuntoon... Saanko minä kieltäytyä tuosta sitten, ihme farssi koko juttu.
Lapset ovat vielä niin pieniä etteivät onneksi ymmärrä mitä tapahtuu ja olen pystynyt pitämään miehen kanssa hyvät välit kun en ole vaatinut mtn.
Hän on saanut olla lasten kanssa niin paljon kuin on halunnut (olisi saanut haluta enemmänkin) . Tuntuukin että olen kolauttanut hänen egoaan suuresti eroamalla ja hän haluaa nyt asianajaja armeijansa kanssa näyttää minulle paikkani.
Hän siis antaisi minun olla lasten kanssa pääsääntöisesti mutta haluaa olla itse lähihuoltaja. Tulee mieleen että rahako se taas puhuu.
Miten te muut vastavaan läpikäyneet olette jaksaneet henkisesti kun koko ajan tuntuu olevan uusi "sotatila" käynnissä ja lapset pitäisi jaksaa hoitaa niin etteivät edes huomaa mitä taustalla tapahtuu.
ap
Ratkaise yksi ongelma kerrallaan. Soita vaikka tonne lakiapupuhelimeen, ja kysy tosta miten mies voi päättää osoitteen.
Maksaa 2,50 e minuutti, mutta minusta ihan hinnan arvoista. http://www.lakipuhelin.fi/?gclid=CLn7h5WrorkCFVF7cAodyXcAWA
Miehellä ei ole mitään oikeutta määritellä missä asutte jne. Hänen ainoa juridinen oikeus on maksaa elatusmaksua.
Mikä tässä nyt ongelmana?! Sinulla ja lapsilla on koti, jossa asua. Vapaus käydä kaupassa ja elää normaalia elämää.
Mitä sinä enää isän tekemistä yms. hikeä otat. Olet eronnut ja se siitä. Isyydestä ja tapaamista voitte sopia, kun eron alkutiimellyksen tunteet yms. ovat tasoittuneet.
Oma eroni oli sen verran raju, että emme ensinmäiseen vuoteen puhuneet, emmekä nähneet toisiamme kertakaan, eikä edes soiteltu tai laitettu viestiä. Lapset olivat onneksi niin pieniä, etteivät osanneet surra poissaolevaa isää.
Mutta näin jälkikäteen olemme ymmärtäneet, että se oli ihanne ratkaisu meidän kannalta. Molemmat olimme rauhassa saaneet rakentaa eron jälkeistä arkeamme. Toki menetin elatusmaksut ekalta vuodelta, mutta se oli pieni hinta maksaa siitä, että saimme sovittua asiosta ilman riitoja jne.
Ihana nro 8 :)
Elämä on tosiaan paljon parempaa näin. Kaltaisesi järjen ääni tuntuu hyvälle tämän sotkun keskellä.
Ehkä minä vähän hukun näihin kiemuroihin. Olen vain soitellut niin moneen paikkaan viimeisen kahden vuoden aikana kun olen yrittänyt tätä perhettä pelastaa. Jokapaikasta tuntuu vaan tulevan seinä vastaan mutta josko tämä lakimies sitten pistää tuulemaan ja saadaan joku järki päätös asialle.
Vaikka olen ollut lasten kanssa kotona tähän asti ja ihan normaali äiti (omasta mielestä) niin silti tulee se kurkkua ahdistava tunne että "mitä jos mies saakin lapset" ja "sitten ne joutuu hoitoon" ja "mites vknloput, meneekö aina mummolaan" jne. Olen paniikissa koska mies ei osaa tehdä ruokaa/ymmärrä lasten syömisistä mtn., ei ole kylvettänyt heitä koskaan yms.
On kuitenkin parempi isä heille mitä minä voisin koskaan olla :) Tarkoitan että heillä on omia juttujaan ja haluan niin jatkossakin olevan.
Äh, pelkään kai vaan että menetän lapset. Miehellä on ura nousukiidossa ja hyvä koulutus + firman lakimiehet takanaan ja sitten tulen minä työtön koti-äiti.
ap
Ihana nro 8 :)
Elämä on tosiaan paljon parempaa näin. Kaltaisesi järjen ääni tuntuu hyvälle tämän sotkun keskellä.
Ehkä minä vähän hukun näihin kiemuroihin. Olen vain soitellut niin moneen paikkaan viimeisen kahden vuoden aikana kun olen yrittänyt tätä perhettä pelastaa. Jokapaikasta tuntuu vaan tulevan seinä vastaan mutta josko tämä lakimies sitten pistää tuulemaan ja saadaan joku järki päätös asialle.
Vaikka olen ollut lasten kanssa kotona tähän asti ja ihan normaali äiti (omasta mielestä) niin silti tulee se kurkkua ahdistava tunne että "mitä jos mies saakin lapset" ja "sitten ne joutuu hoitoon" ja "mites vknloput, meneekö aina mummolaan" jne. Olen paniikissa koska mies ei osaa tehdä ruokaa/ymmärrä lasten syömisistä mtn., ei ole kylvettänyt heitä koskaan yms.
On kuitenkin parempi isä heille mitä minä voisin koskaan olla :) Tarkoitan että heillä on omia juttujaan ja haluan niin jatkossakin olevan.
Äh, pelkään kai vaan että menetän lapset. Miehellä on ura nousukiidossa ja hyvä koulutus + firman lakimiehet takanaan ja sitten tulen minä työtön koti-äiti.
ap
Ei sinun tarvitse pelätä lastesi menettämistä, isän mahdollisuudet saada lastensa huolto ovat Suomessa minimaaliset. Ja, jos oikeuteen asti menette, oikeudet määrää lapset rutiininomaisesti äidin luokse asumaan. Näin menetellään jopa, vaikka äidistä voitaisiin osoittaa vikoja ja puutteita hyvinkin äärimmäiseen rajaan saakka ja isässä ei olisi mitään moitittavaa.
Miehellähän ei ole mitään intressiä tulla sinne lastenvalvojalle, jos annat hänen tavata lapsia. Hänhän saa rusinat pullasta: ei maksa elareitakaan, kun annat lapset ihan "ilmatteeks". Lasten tapaamisessa on kyse etävanhemman oikeuksista, ei lasten. Kurjaa lapsia kohtaan, mutta syödäkin niiden pitää eli et anna tapaamisiin muksuja ilman tapaamissopimuksen tekoa, jokohan alkaisi äijään tulla vauhtia sinne lastenvalvojan suuntaan. Toisekseen jos teillä on yhteishuoltajuus, niin mies voi varastaa sulta lapset aivan laillisesti. Ei tarvitse palauttaa tapaamisista, kun teillä on sopimukseton tila ja ovat vielä kirjoilla miehen luona. Olehan nyt tiukka ja varovainen.
Sun pitää topakoitua. Olen käynyt samantyyppisen rallin läpi. Asianajaja on ehdottomasti hintansa väärti, ja tiesithän, että varattomat lapset kun on elatuksen hakijoina, niin he saavat ilmaisen oikeusavustajan.
Mitä taas noihin miehen menoista mainoistamisiin tulee, niin kommentoi vaan että "hauskaa matkaa, onnee vaan, kuule senkun menet, ei kuulu mulle". Älä ota mitenkään itseesi, katso eteenpäin, älä taaksepäin.
Älä myöskään suostu vapaaehtoisesti alempiin elareihin kuin vähintään Kelan minimeihin 150 euroa, koska et saa silloin erotusta Kelasta. Jos mieheltä menee maksukyky, pitää hakea elatuskyvyn alentumista oikeudesta, mutta siinä tapauksessa sinä saat kuitenkin sen erotuksen. Joten älä anna itsesi tulla huijatuksi äläkä allekirjoita yhtäkään lappua ilman tarkkaa miettimistä ja juristilta varmistamista. Mieti aina mitä tästä seuraa pahimmillaan
Ei mies, joka ei osaa hoitaa lapsia, niiden lähihuoltajuutta saa. Virtuaalihalit sulle.
terv. kolmen yh
Kiitos tuhannesti vastauksista.
Olen ollut ja olen edelleen liian lojaali miehelle ja minusta tuntuu jopa pahalle ajatus että hän joutuu maksamaan meille rahaa sillä tiedän miten tärkeää tuo raha hänelle on :)
Tiedän aivan naurettavaa.
Olen ollut lälly myös tapaamisasioissa ja kaikki mitä mies on ehdottanut on käynyt. Hän on saattanut vaatimalla vaatia itselleen aikaa lasten kanssa jonka sitten useimmiten peruu viimehetkellä vedoten mitä typerämpiin asioihin...pyykinpesu mms.
Mun on nyt tosiaan pakko vaan alkaa arvostamaan itseäni edes äitinä.
Asianajaja soitti tänään että laittaa käräjäoikeuteen pikaisen pyynnön koskien väliaikaishuoltajuutta. Eli asia sentään etenee tuossa määrin.
ap
Eikö avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja ole äiti ja isyys vain vahvistettu?! Eihän vielä tunnustamisvaiheessa sovita huollosta vaan vasta mahdollisen eron sattuessa.