Työntantajat: mitä mieltä olet hakijasta, joka sanoo
että ei halua elää sossun rahoilla, vaan tekee elääkseen melkein mitä vaan. Mulla alkaa olemaan tällä hetkellä mielessä vain että pääsisi mihin tahansa työhön, ettei tarvisi tukia hakea. Se ei olisi siis edes vale...:(
Kommentit (13)
Ei tuo kyllä hyvältä kuulostaisi. Ihan samat mietteet tulisi kuin nro 2:lla, eli että henkilö ei oikeasti haluaisi tehdä tarjoamaani työtä, mutta epätoivoissaan siihenkin suostuu - ja varmasti häipyy muualle heti kun muuta löytyy, juuri kun hänet on saatu opetettua hommiin.
Korosta ihmeessä ennemmin vahvuuksiasi ja kokemustasi, älä sitä että olet jo ihan epätoivoinen työttömyyden takia.
No ei se kauhean hyvää kuvaa anna... ei kukaan halua työntekijää, joka antaa ymmärtää, että työpaikka on viimeinen oljenkorsi ja tehtävää vaihdetaan heti, kun parempi paikka löytyy. Ei kannata kouluttaa hommaan, katsot.
Kai sitä nyt löytyy jokaisesta työstä jotain positiivista, jos mielikuvitusta käyttää:
Siivous - tykkään itsenäisestä työstä, jossa näkee heti työn jäljen.
Puhelinmyynti/asiakastyö puhelimitse - tykkään siitä, että saa olla suoraan yhteydessä asiakkaaseen
jne. Valehtele vaikka.
Ei rahaa kannata mainita, kyllä ne työnantajat sen jo tietää. Sanot vaikka, että haluat kokeilla jotain ihan uutta/toisenlaista kuin vanha työ, kaipaat pientä aikapainetta työskennelläksesi tehokkaasti sun muuta sontaa.
Ei kiitos epätoivoiselle, joka on valmis myymään itsensä hinnalla millä hyvänsä.
Olen työnantaja, ja en pitäisi tuota yksiselitteisesti huonona asiana
Mikäli työtehtävään haettavalta henkilöltä ei edellytetä mitään erityistaitoja, vaan lähinnä hyvää työmotivaatiota niin kyllä tämä kertoo mielestäni jo jotain työmotivaatiosta. Työnantajana / yrittäjänä arvostan enemmän tällaista henkilöä kuin tukien varassa roikkuvaa henkilöä, joka odottaa "täydellistä työpaikkaa".
Saman asian vois muotoilla näin: "Minulla on työmotivaatio korkealla"
Olen itse ollut myös työnantajan roolissa ja komppaan kutosta. Joissakin työtehtävissä tuo asenne voi olla plussaa. Ne tehtävät ovat usein sellaisia, joissa ainakin osa tehtävistä on sellaisia, että tuskin kukaan ihminen niistä aina niin innostunut on. Silloin auttaa, jos on varustettu sellaisella perinteisellä rehdillä reippaalla "työmies" (tai -nainen) asenteella, jossa hommat tehdään ja niihin tartutaan, tykkäsi tai ei. Toki silloinkin on hyvä tuoda esille, että siinä työssä on myös piirteitä, jotka oikeasti kiinnostavat.
Työantajana ainakin minulle se näyttäytyi positiivisena, jos työnhakija tajusi itsekin, että kyseinen työtehtävä ei aina ole niin kivaa, mielenkiintoista, kehittävää ja innostavaa, mutta halusi silti tehdä sitä. Jos on vaikka työssä, jossa joutuu olemaan koko päivän ulkona säällä kuin säällä ja kun loskaa tulee vaakatasoon ja löytää tiensä kaulaukosta ja saappaan suusta sisään, näpit ovat jäässä ja asiakas käy vittuilemassa, ei siitä minun mielestäni tarvitse aina tykätä ja olla niin innoissaan.
Toki tuollaisessa työssä on syytä on mm. viihtyä ulkona, haluta tehdä työnsä hyvin ja tykätä toimia erilaisten asiakkaiden kanssa, mutta tuollaisina hetkinä on hyvä, että työntekijällä on muitakin motivaation lähteitä töiden tekoon kuin se, että työ on mukavaa ja innostavaa.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 13:49"]
Olen työnantaja, ja en pitäisi tuota yksiselitteisesti huonona asiana
Mikäli työtehtävään haettavalta henkilöltä ei edellytetä mitään erityistaitoja, vaan lähinnä hyvää työmotivaatiota niin kyllä tämä kertoo mielestäni jo jotain työmotivaatiosta. Työnantajana / yrittäjänä arvostan enemmän tällaista henkilöä kuin tukien varassa roikkuvaa henkilöä, joka odottaa "täydellistä työpaikkaa".
[/quote]
jep. riippuu työstä. ns. paskaduuniin tuo on jo aika hyvä asenne.
Tietysti kannattaa muotoilla asia fiksusti ja korostaa että on ahkera, rehellinen ja valmis tekemään tinkimättä töitä, oli sitten kyse tiskaamisesta tai hyllyjen täyttämisestä.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 13:49"]
Olen työnantaja, ja en pitäisi tuota yksiselitteisesti huonona asiana
Mikäli työtehtävään haettavalta henkilöltä ei edellytetä mitään erityistaitoja, vaan lähinnä hyvää työmotivaatiota niin kyllä tämä kertoo mielestäni jo jotain työmotivaatiosta. Työnantajana / yrittäjänä arvostan enemmän tällaista henkilöä kuin tukien varassa roikkuvaa henkilöä, joka odottaa "täydellistä työpaikkaa".
[/quote]
On eri asia kertoa, ettei pelkää mitään työtä, ja on valmis vaikka kätensä likaamaan kuin kertoa, että on valmis tekemään mitä tahansa työtä pysyäkseen poissa sossun luukulta. Raha motivoi tiettyyn rajaan asti, sen jälkeen pitää alkaa sen itse työn motivoida.
tärkeintä on osoittaa motivaatio ja oma ahkeruus. ennen kaikkea mieti, miksi juuri sinä olisit heille paras. älä ajattele mitä sinä saat, vaan ajattele, mitä työnantaja saa kun palkkaa sinut.
Mietin tätä juuri tänään. Itse ainakin sanoisin, että palkka motivoi eniten koska ne työt joita voisin tehdä vapaaehtoisesti ovat sellaisia joita voin ilman työantajaa, yksityisyrittäjänä tai vapaaehtoistyöntekijänä. Jos joku työantaja kuvittelee, että joku nauttii jostain palavereistä tai hampurilaisten kokoamisesta, niin sitten en edes halua töihin sellaiseen yritykseen. Tämä ei tarkoita etteikö työmoraalini olisi korkea, en vain jaksa innostua jostain turhasta häsläämisestä.
En ole työnantaja, mutta kyllähän he näkevät tuollaisten nolojen fraasien läpi, 'työmotivaationi on korkealla' jne. Epätoivoisuus ei kylläkään ole houkuttelevaa.
Eräs pätevä ja osaava haki töitä pomoltani. Sattui moittimaan ed. työnantajaansa ja valitti liiasta työstä ed paikassaan.
No, ei saanut töitä meiltäkään!
Kannattaa miettiä tarkasti mitä ja miten ilmaisee asiansa
En ole työnantaja, mutta minulle tuollainen tokaisu kertoisi, että se tämä haettu paikka on juuri sellainen "teen vaikka sitten tätä ettei vain tarvitse mennä sossun luukulle" eli se viimeinen mahdollinen vaihtoehto. Että työnhakija ei oikeasti halua MEILLE töihin, hän haluaa vain pois sossun luukulta.