Lue keskustelun säännöt.
Hermot meni, mies alkoi niuhottaa rahasta
27.08.2013 |
Mies osti mulle 15 eurolla eväitä ja arvoa bussikorttiin, kun mulla oli tili nollissa ja palkkaan oli vielä muutama päivä. No nyt sitten sain palkan ja mies alkoi pohtimaan olenko hänelle jostain vielä velkaa (aiemmin tätä vuotta lainailin silloin tällöin kuun lopussa viiskymppisen mieheltä ja maksoin palkkapäivänä takasin.) Sitten hän tokaisi, että "noh, ostinhan mä sulle niitä eväitä, MUTTA VOIDAAN NE KYLLÄ UNOHTAA ETTET OO NIISTÄ VELKAA."
Menin ihan sanattomaksi.........
Kommentit (24)
No ymmärrän miestä hyvin, jos toisella perheessä on rahankäyttöongelmia. Minä en osaa olla tuhlaamatta, joten meillä rahat on jaettu tarkasti. Jos omat rahani on kulutettu ja lainaan mieheltä lisää, niin tasan varmasti maksan sentilleen takaisin. Muuten kävisi äkkiä niin, että olisin tuhlannut kaikki säästöt johonkin turhaan. Tylsä tilanne, mutta pakko pitää ainakin siihen asti, että opin käyttämään rahaa vähän fiksummin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 09:35"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 09:17"]
Miksi ihmiset pitävät loisimisena sitä jos avioliitossa toinen puoliso tienaa vähemmän ja käyttää siksi paremmin tienaavan rahoja?
[/quote]
Yhteiset menot onkin oikeudenmukaista jakaa tulojen suhteessa. Mutta itse haluan kyllä ostaa omat juttuni omilla rahoillani. Miksi miehen pitäisi maksaa ekstraa siitä, että haluan juoda parempaa kahvia (hän ei juo kahvia ollenkaan) tai ostaa kalliita käsilaukkuja?
[/quote]
Yhteiset menot pitää maksaa 50/50. Miksi toisen pitäisi elättää sinua? Silloinhan hänellä pitää olla enemmän sanavaltaa asioihin
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 11:03"]
Minulle taas olisi ihannetilanne jos saisin "loisia", eli löytäisin aidosti vapaaehtoisen elättäjän. Äitini oli koko ikänsä kotirouva, ja ai että oli ihanaa elämää.
[/quote]
Kaikille ei ole (taloudellinen) itsenäisyys yhtä tärkeä arvo.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 09:09"]
En kyllä koskaan suostuisi loisimaan toisen rahoilla. Jos on vaikeat ajat, toki hyväksyn apua toiselta, mutta lähtökohtaisesti maksan kyllä itse omat menoni ja evääni. Kahden työssäkäyvän aikuisen tilanne onkin tosi hyvä.
[/quote]
Minulle taas olisi ihannetilanne jos saisin "loisia", eli löytäisin aidosti vapaaehtoisen elättäjän. Äitini oli koko ikänsä kotirouva, ja ai että oli ihanaa elämää. Isä kun oli erittäin suurituloinen ja perinytkin rahaa, joten rahasta ei ollut koskaan puutetta eikä riitaa. Isä tykkäsi kun ei tarvinnut kotitöihin koskea, ja äiti tykkäsi kun sai olla kotona ja harrastella mitä tykkäsi, win-win tilanne kaikille.
Niin päljoa en tuota elämää kuitenkaan hinkunut että olisin valinnut miehen elättämiskyvyn perusteella. Päinvastoin oikeastaan, tienaan tuplasti sen mitä mies ja olen perheemme pääelättäjä. Silloin se harmitti kun lapset piti pienenä rääpöttää jo päiväkotiin koska miehen tuloilla emme eläisi, mutta muuten menettelee, vaikka luulenkin että olisin luovempi ja onnellisempi ihminen kotirouvana.