Lue keskustelun säännöt.
Kyllästyttää kun ihmiset kyselevät minulta vain työstäni
18.08.2020 |
Aina kun tapaan tuttavia, oikeastaan ainoa asia josta puhumme on työ. Minulta ei koskaan kysytä mitään muuta kuin työstäni ja siitä tulee sellainen olo että minulla ei ole mitään muuta merkitystä ihmisenä kuin se mitä teen työkseni. Sitten jos olen vähän aikaa työttömänä, alkaa kauhea voivottelu ja kauhistelu ja mietitään oikein porukalla miksi olen työttömänä ja mistä voisin seuraavaksi saada töitä.
Pahinta on kun en itsekään tiedä mistä muusta puhuisimme. On alkanut tulla sellainen olo etten jaksaisi enää edes tavata näitä ihmisiä.
Miten voisin jotenkin hienovaraisesti sanoa etten haluaisi aina puhua töistä? Sillain ettei mua pidettäisi ihan outona...
Kommentit (24)
Tuttua. Ainoastaan työ (palkkatyö nimenomaan) on ihmisen elämänsisältö Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurikyylä kirjoitti:
Ihmiset yrittävät keskustella jostain neutraalista aiheesta, mikä ei loukkaisi ketään. Vai miltä tuntuisi, jos ihmiset mielummin keskustelisivat seksielämästäsi, sairauksistasi tai ulkonäöstäsi?
Miksi ei voitaisi keskustella ns. yleisistä aiheista.
Niin minulta myos.
Olen taksinkuski ja afrikka.
No kerta et itsekkään tiedä parempia keskustelunaiheita niin tuleeko yllätyksenä? Tuttavasi jo tietävät tämän, joten menevät suoraan aiheeseen.
Semmoisia suomalaiset on, ei se siitä miksikään muutu. Tasan yksi puheenaihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naapurikyylä kirjoitti:
Ihmiset yrittävät keskustella jostain neutraalista aiheesta, mikä ei loukkaisi ketään. Vai miltä tuntuisi, jos ihmiset mielummin keskustelisivat seksielämästäsi, sairauksistasi tai ulkonäöstäsi?
Miksi ei voitaisi keskustella ns. yleisistä aiheista.
Niin miksi et käännä keskustelua ns yleisiin aiheisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin. Työ on elämän suola. Siitä kuuluukin puhua. Mistä sitten, lapsista ja ruoanlaitostako? Ei sentään.
Jep.. Siinä kohtaa kun mieheni vanhemmatkin kyselee lähinnä vain työstäni eikä koskaan mitään muuta niin tulee vähän olo että ei hirveästi tunnu kiinnostavan lapsensa avopuolison sielunelämä.. Yhdessä oltu kuitenkin jo 8v..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naapurikyylä kirjoitti:
Ihmiset yrittävät keskustella jostain neutraalista aiheesta, mikä ei loukkaisi ketään. Vai miltä tuntuisi, jos ihmiset mielummin keskustelisivat seksielämästäsi, sairauksistasi tai ulkonäöstäsi?
Miksi ei voitaisi keskustella ns. yleisistä aiheista.
Mitä ne olisivat? Sää? Politiikasta, uskonnosta, koronasta, rahasta ja ruuastakin saa jonkun mielensäpahoittajan kanssa mojovan riidan aikaiseksi.
Onneksi en tapaa tuttavia. Tuollainen kuulostaa raskaalta. Perheenjäsenten kanssa voi olla hiljaa ja ystävien kanssa puhua mistä tahansa, vaikka siitä seksielämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin se oli työ ja sitten se oli lapset ja työ. Ihmisiä tuntui kiinnostavan vain ne.
Sitten yksi kaverini kysyi multa, että oikeesti mitä SULLE kuuluu? Se oli outoa. Huomasin, että olin oppinut automaattisesti myös itsekin vaan puhumaan noista kahdesta aiheesta. Helposti rupesin juttelemaan lasten kuulumisia, harrastuksia, kouluja, sairauksista ja tietty töistä.
Siitä pikku hiljaa aloin opettelemaan, että voin puhua myös itsestäni. Harrastuksistani, minkä kirjan olen viimeksi lukenut tai mistä sarjasta pidän jne. Kävin kivassa näyttelyssä, löysin mukavan uimarannan kävelyilläni viime viikolla jne.
Luulen vaan, että työstä puhuminen on helppo keskustelun avaus. Se on iso osa elämää kuitenkin, vaikkei ketään oikeasti kiinnosta kenenkään työjutut. Ne on usein todella stressaavia. Ja kun ei ihmisiäkään sieltä tunne, niin mitä sitä tuntemattomien jutuista kuulla...
Osa tietenkin arvottaa edelleen vielä duunin perusteella ihmiset, mutta mulla on nyt vapaus olla puhumatta työstäni. En kysele muidenkaan töistä. Se on yllättävän mukavaa jutustelua, kun ei tarvii kuulla kenenkään pomon k-päisyydestä ja duuni kiireistä. Eikä ole enää tasoluokkiakaan, kun kaikki lähihoitajat ja lääkärit mahtuu samalle hiekkalaatikolle olemalla samalla viivalla.
Ota ohjakset näppiisi ja vaihda aihetta .Ei saa olla niin tylsä tosikko ,ettet itse puhu muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurikyylä kirjoitti:
Ihmiset yrittävät keskustella jostain neutraalista aiheesta, mikä ei loukkaisi ketään. Vai miltä tuntuisi, jos ihmiset mielummin keskustelisivat seksielämästäsi, sairauksistasi tai ulkonäöstäsi?
Miksi ei voitaisi keskustella ns. yleisistä aiheista.
Niin miksi et käännä keskustelua ns yleisiin aiheisiin?
Yritän. Mutta aina juttu palaa töihin.
Minulta ei kyllä koskaan kysytä työstäni mutta ammattitaitoani halutaan hyödyntää ja kuvitellaan että olisin kiinnostunut olemaan hoitaja myös vapaa-ajalla, ikään kuin minua voisi ilmaiseksi konsultoida mihin vaivaan ja vuorokauden aikaan tahansa. Hoitajan työ on ammattini ja en harjoita sitä ilman palkkaa. Ihan kun minua kiinnostaisi naapurin korkea verenpaine tai ystävän mummon diabetes. EI kiinnosta muuten kuin työajalla jos sattuvat olemaan potilaita osastollamme.
Minäkin inhian sitä kun ihmiset utelevat aina työstä. En edes haluaisi puhua koko asiasta.
Minä olen kyllästynyt siitä että puhutaan minusta ja mun asioista. Koskapa ne sit työtä ruokavaliota, ihmissuhteita....
Mullakin entiset opiskelukaverit on niin työkeskeisiä että aina siitä puhuvat. Ollaan samalla alalla niin helppo puheenaihe. Joskin tylsä aihe ja kysely tuntuu tungettelevalta. Viihdynkin paremmin ihmisten kanssa joiden kanssa voi puhua laajemmin kaikesta.
Ihmiset yrittävät keskustella jostain neutraalista aiheesta, mikä ei loukkaisi ketään. Vai miltä tuntuisi, jos ihmiset mielummin keskustelisivat seksielämästäsi, sairauksistasi tai ulkonäöstäsi?