Rv 8. Järkeä kertoa vanhemmille?

Jos tiedät että saatte heiltä tukea mahdollisen keskenmenon jälkeen, kannattaa kertoa. Ja jos voi olla varma, että tosiaan pitävät tiedon vielä salassa, eivätkä kerro edes sille yhdelle jolle tekisi mieli kertoa.

Sait jo aikaisemmin ohjeen, että kerro vasta sitten, kun olet oikeasti raskaana eikä nyt, kun suuri osa raskauksista menee kesken. Toki voit kertoa tuleville appivanhemmille, mutta varaudu myös heti keskenmenon jälkeen ilmoittamaan, että sorry, ei kohtuni jaksanut kantaa poikanne kupeiden hedelmää.

kerro ihmeessä. Jos lapsi menee kesken, niin anoppi voi laskettuna aikana lähettää kortin, jossa muistuttaa, että tähän aikaan vuodesta sen vauvan piti syntyä.

Mikä estää teitä lähtemästä vierailulle, kun raskaus on pidemmälle tai lähettämästä jotain isovanhemmuuteen liittyvää, kun olette turvallisemilla vesillä?

Järjen kanssahan sillä ei ole mitään tekemistä, kyseessä on täysin tunneperäinen päätös. Raskaushan voi periaatteessa mennä "pieleen" ihan missä vaiheessa tahansa, joskin tiettävästi riskit laskee merkittävästi kun pääsee nt-ultraan asti ja siellä todetaan kaiken olevan kunnossa. Itse en kertoisi ennen tuota, mutta kysehän on ihan puhtaasti siitä, mitä sinä HALUAT tehdä. Jos et koe tarpeelliseksi varmistella asiaa "pahimman yli" eikä sinulle olisi liian vaikeaa kertoa raskauden menneen alkuvaiheessa kesken, niin sittenhän voit hyvin kertoa nyt jo.

Mistä syystä näette todella harvoin?

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää teitä lähtemästä vierailulle, kun raskaus on pidemmälle tai lähettämästä jotain isovanhemmuuteen liittyvää, kun olette turvallisemilla vesillä?

Työt, koulu ja se että asutaan 1500 kilometrin päässä toisistamme. Lähettää voimme jotain toki. Olisi vain ollut kiva kertoa kasvotusten, mutta olette varmasti kaikki vastaajat oikeassa siinä, että parempi on odottaa :)

Vierailija kirjoitti:

Mistä syystä näette todella harvoin?

Vierailija kirjoitti:

Mistä syystä näette todella harvoin?

1500 kilometrin välimatka sekä työ ja koulu jotka rajoittavat.

Malttakaa vielä. Jos kaikki menee hyvin, heille on iloa tästä lapsesta vuosikausiksi. Kyllä muutaman viikon voi tietoa odottaa niin on turvallisempaa :)

Vierailija kirjoitti:

kerro ihmeessä. Jos lapsi menee kesken, niin anoppi voi laskettuna aikana lähettää kortin, jossa muistuttaa, että tähän aikaan vuodesta sen vauvan piti syntyä.

Kaikki anopit eivät ole yhtä paskamaisia kuin sinä. 

Jos näette harvoin ja teillä on hyvät ja luottamukselliset välit, kertoisin.

Jos sitten kävisikin huonosti, niin mitä sitten? Saisitte jakaa ikävän asian yhdessä ja toivoa parempaa jatkossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kerro ihmeessä. Jos lapsi menee kesken, niin anoppi voi laskettuna aikana lähettää kortin, jossa muistuttaa, että tähän aikaan vuodesta sen vauvan piti syntyä.

Kaikki anopit eivät ole yhtä paskamaisia kuin sinä. 

Anopit ei halua kuulla kuolinuutisia yhtään sen enempää kuin muutkaan, joten on ihan turha aiheuttaa huolta ja surua vain siksi, että pääsee kertomaan asiasta liian aikasin.

Riippuu aika paljon sukulaisista. Itse en vielä kertoisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kerro ihmeessä. Jos lapsi menee kesken, niin anoppi voi laskettuna aikana lähettää kortin, jossa muistuttaa, että tähän aikaan vuodesta sen vauvan piti syntyä.

Kaikki anopit eivät ole yhtä paskamaisia kuin sinä. 

Ei olekaan. Ne muut tajuaa urkkia miniän abortit ja lähetellä sitten kortteja pitkin vuotta sen mukaan, koska abortoitu täyttäisi vuosia.

Kertoisin nyt. Me ollaan jokaisesta raskaudesta kerrottu aikaisessa vaiheessa, myös siitä joka päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon rv 11+4. Tuossa keskenmenoon päättyneessä raskaudessakin kaivattiin mm. esikoiselle hoitajaa erikoiseen vuorokaudenaikaan juuri sairaalareissun vuoksi, joten oli hyvä että oltiin kerrottu. 

Jokainen toki toimii näissä asioissa juuri niin kuin on itselle luontevaa, huomioiden myös ne läheiset ja sukulaiset ja millaisia tyyppejä ne ovat. Itse olen luonteeltani varsin avoin ihminen, olen esimerkiksi kouluun pyrkimiset ja työpaikan hakemisetkin kertonut monesti jo siinä vaiheessa, kun ne nimenomaan ovat pyrkimisiä ja hakemisia. Vastaavasti olen sitten epäonnistumisten kohdalla saanut tsemppausta ja lohdutusta, enkä ole joutunut näyttelemään että kaikki on ihan hyvin, vaikka surettaa tai v*tuttaa kovasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kerro ihmeessä. Jos lapsi menee kesken, niin anoppi voi laskettuna aikana lähettää kortin, jossa muistuttaa, että tähän aikaan vuodesta sen vauvan piti syntyä.

Kaikki anopit eivät ole yhtä paskamaisia kuin sinä. 

Anopit ei halua kuulla kuolinuutisia yhtään sen enempää kuin muutkaan, joten on ihan turha aiheuttaa huolta ja surua vain siksi, että pääsee kertomaan asiasta liian aikasin.

Normaalit äidit haluavat olla aikuisten lastensa tukena tilanteessa, jossa he tarvitsevat tukea.

Kertokaa vaan nyt reissussa siellä, jos siltä tuntuu ja mieli tekee ja appivanhemmat ovat kivoja. Se on kuitenkin teillä mielessä koko vierailun ajan. Onhan se kiva kasvotusten iloita asiasta yhdessä. Toki vähän varovasti vielä. Jos tuleekin sur, niin senkin sitten voitte jakaa heidän kanssaan. Toimikaa näin, jos oikeasti ovat mukavia ja teille läheisiä ihmisiä.

Me kerrottiin RV7, kun ei maltettu edes ajaa kotiin varhaisultrasta. 😁

Ja hyvin meni raskaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kerro ihmeessä. Jos lapsi menee kesken, niin anoppi voi laskettuna aikana lähettää kortin, jossa muistuttaa, että tähän aikaan vuodesta sen vauvan piti syntyä.

Kaikki anopit eivät ole yhtä paskamaisia kuin sinä. 

Ei olekaan. Ne muut tajuaa urkkia miniän abortit ja lähetellä sitten kortteja pitkin vuotta sen mukaan, koska abortoitu täyttäisi vuosia.

Tuollainenhan on ihan häiriintynyttä ja kamalaa. Kylläkin myös poikkeuksellista ja harvinaista.