Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän inhottaa nuoret tk-lääkärit!
Kävin pitkästä aikaa taas t-keskuksessa ja kyllä oli vaikeaa ottaa vakavasti tyttäreni ikäistä arkaa pojankoltiaista, joka ei vielä meinannut kirjoittaa tarvitsemaani reseptiä alapään vaivoihini.
Käyn kyllä paljon mieluummin yksityisellä, mieluiten vanhan ja ylipainoisen lääkärin vastaanotolla :)
Kommentit (28)
Siinä kohtaa, kun potilaasta tulee asiakas, on jäätävä töistä vuorotteluvapaalle tms. jos ei auta, on alan vaihto paikallaan.
t: lääkäri vuodesta 2001
No itse olen vielä aika nuori ja olen juurikin ajatellut pyrkiväni lääkikseen. Hassua ajatella että joku ei ottaisi vakavasti iän vuoksi? Mutta sehän ei toki sitten lääkärin ongelma ole, eiköhän niillä vastaanotoilla silti porukkaa riitä;) Kokemus toki tulee vasta ajan kanssa ja harjoitteluaikanahan sitä harjoitellaan tulevaa varten. Aika ikävää että iän vuoksi ollaan tuomitsemassa toisia, en minä "ota sen vakavammin" muissakaan ammateissa ihmisiä iän perusteella. Itse olen käynyt niin nuoremmilla kuin vanhemmillakin lääkäreillä, kaikki olleet ok mutta eräs vanhempi mies ja nuorempi mies olivat vähän erikoisen oloisia, vanhempi vaikutti sille kuin ei oikein osaisi tai kiinnostaisi ja nuorempi ylimielisen oloinen. Naiset sen sijaan ovat olleet kaikki päteviä, yksi terveydenhoitaja oli vähän tylyn oloinen joskus mutta hänkin ihan ok. Eroja löytyy niin lääkäreissä kuin muussakin terveydenhoidon henkilökunnassakin, ihmisiä he kaikki ovat. Kuitenkin aika vaativa ammatti ja koulutus, joten ehkä ei kannattaisi ihan vain iän perusteella alkaa tuomitsemaan...
Mitä vanhemmaksi tulin niin mikään ei ärsyttänyt niin paljon kuin jo ovelta nuoruuttani päivittelevä potilas. Siksi vaihdoin erikoisalalle, missä voin auttaa potilaita näkemättä heitä. Olen virkavuosissa kokenut mutta pienikokoinen ja babyface.
Mä olin loppukesällä olosuhteiden pakosta, tuollaisella nuorella lääkäriharjoittelijalla potilaana. Ja kun se alkoi olemaan jo melkoisen rasittavaa touhua sillä;
- ei kuunnellut,
- kyseli samoja asioita moneen kertaan,
- määräsi samat verikokeet samalle viikolle joissa juuri olin ollut hetkeä ennen hänen tapaamistaan, ja joista ei vielä ollut tullut vastauksia. Hän kyllä tiesi että tulin labrasta suoraan, koska sen hänelle kerroin pariinkin otteeseen
- selitti mulle juurta jaksaen jo vuosia lääkinnässä olleen kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita,
-kuunteli keuhkojani ja ei varmaan yhtään versiota hengittämisestä ja köhimisistä kuuntelun yhteydessä jätetty kokeilematta.
Eniten tuossa käynnissä risoi se, ettei hän todellakaan kuunnellut mitä sanoin. Enkä mä kaivannut luentoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta koska en sen takia vastaanotollaan ollut eikä vaivani liittynyt siihen mitenkään.
Lisäksi hän, myöhemmin kun soitti labran tuloksia, ärsyyntyi selkeästi kun kysyin tarkemmin tuloksista, esim. sen, että mitkä oli tiettyjen verikokeiden raja-arvot ja sitten se mun mitattu arvoni. Sanoin hänelle ystävällisesti, että kun se "raja-arvoissa" ei kerro varsinaisesti yhtään mitään kun se mun tulos voi olla ihan alakantissa tai yläkantissa sitä rakasta raja-arvoa ja siten oleellisesti vaikuttaa sen hoitoon.
No, ehkäpä se on joku vuosi ihan kelpo lääkäri, mutta tää harjoitteluaika täällä ei mua kyllä vakuuttanut näiden parin käynnin aikana.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 23:18"]
Mä olin loppukesällä olosuhteiden pakosta, tuollaisella nuorella lääkäriharjoittelijalla potilaana. Ja kun se alkoi olemaan jo melkoisen rasittavaa touhua sillä;
- ei kuunnellut,
- kyseli samoja asioita moneen kertaan,
[/quote]
No mulle sattui kerran eräs vanhempi terveydenhoitaja joka tenttasi ja tenttasi, sama kysymys ainakin neljä kertaa että käytänkö jotain lääkitystä? Ihmettelen että oliko sillä jokin dementia vai kannattaisiko opetella vähän kuuntelemaan?
Myöskin kerran kun olin unohtanut uusia reseptin tarpeeksi ajoissa, ja lääkäri kirjoitti ensin väärän reseptin jonka vuoksi asia myös viivästyi, terkkari läksytti oikein kunnolla että "opinpahan tästä nyt sitten"... Kivaa että elimistön sekoittuminen on vaan opetus ja näpäytys siitä, että unohtaa uusia reseptin ja kun aikaa oli kuitenkin useampi päivä ja terkkareilla noita tabuja myös, mutta eivät ns. hätätapauksena voineet suoraan tk:sta antaa:/ Jotain inhimmillisyyttä olisin kaivannut ennemmin kuin läksytystä, elimistön sekoittaminen oli kyllä ihan tarpeeksi unohduksestani.
Kerran myös eräs mieslääkäri eräässä tilanteessa laittoi minut tekemään yhtä liikettä keuhkojen kuuntelun jälkeen, olisin halunnut vetäistä paidan päälle mutta tälle tuli kiire vaan tekemään liikettä vaikka ei se paita siinä olisi vaikuttanut... Jokseenkin tuli vaan vähän outo olo, hyppiä rintsikoissa ja ettei ehtisi parissa sekunnissa edes paitaa laittaa.
Erään kerran myös kun olin varannut ajan tk:een, oli yllätyksekseni siellä vastaanotolla myös eräs tuttuni joka oli opiskelemassa alaa. Ei sitten aikaa varatessa voitu kysyä että sopiiko että täällä on joku muukin? Vähän ärsyttävä tilanne mennä vastaanotolle ja tajuta että siellä on henkilö kuuntelemassa tietojani jota en sinne olisi halunnut. Olisin toki voinut siinä ovella sanoa että "ei sovi" mutta kyllähän tuossa asetetaan potilas vähän hankalaan asemaan ihan turhaan. Mielestäni mahdollisista harjoittelijoista olisi syytä aina infota etukäteen.
Nämä ovat ne "negatiiviset" kokemukset terveydenhoitoalalta, kaikki vanhempien lääkäreiden tekosia. Muutoin itselläni on vain positiivisia kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisista.
Mielestäni myös joitain asioita voisi joskus selventääkin, tuntuu että monet olettavat tietävän miten missäkin toimitaan, niin kuin olisi rampannut sairaalassa yhtenään mutta ne jotka käyvät todella harvoin niin eivät tiedä ihan kaikkea. Senkin voisi ottaa joskus mielestäni huomioon ja ohjeistaa vähän tarvittaessa.
Laitapa ihan vanhempiesi lääkäreiden yhteystiedot tänne? Paska puhetta.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2013 klo 01:39"]
Laitapa ihan vanhempiesi lääkäreiden yhteystiedot tänne? Paska puhetta.
[/quote]
Voi voi . oieka sairaus....
[quote author="Vierailija" time="24.08.2013 klo 01:39"]
Laitapa ihan vanhempiesi lääkäreiden yhteystiedot tänne? Paska puhetta.
[/quote]
Kelle tämä oli tarkoitettu? "Vanhempiesi lääkäreiden"...? Jos väität minun kirjoitustani paskapuheeksi (aivan kuin sinä voisitkin sen tietää) niin olet valitettavasti väärässä. Itse en ainakaan laita tänne kenenkään yhteystietoja, sehän on laitontakin eikä tarve ole noita lääkäreitä nimellä mustamaalata, kunhan kerroin kokemuksistani vain. Terkuin nro. 20 kirjoittanut. :)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 21:10"]
No alan laeissa puhutaan potilaista. Terveydenhuoltolait eivät tunne asiakasnimitystä vaikkakin se on viime aikoina kansan suussa lisääntynyt. Juridisesti potilas ja asiakas on eri asia. Mutta ei se ole niin oleellista, tärkeintä on perustehtävä.
[/quote] Ja TÄMÄN tietää ammattitaitoinen. :)
Onneksi nuoruuden korjaa aika pois. Se nyt vaan on niin, että kaikissa ammateissa pitää aloittaa nollasta, miten muuten sitä oppisi. Itse olen tehnyt lääkärin työtä vuodesta 2003. Alussa kuulin näit baby face / juniori- kommentteja jatkuvasti. Suurena syynä varmasti kasvoilta paistava kokemattomuus ja epävarmuus. Tärkeintä on kuitenkin asenne. Olen saanut ain anteeksi tiedonpuutteen, jos olen malttanut kuunnella potilasta ja osoittanut empatiaa. nykyisin 34-vuotiaana ikäkommentteja kuulee lähinnä työkavereilta, ja ne kelpaa jo hyvinkin ;) ammattitaito ja kokemus taitaa näkyä vastaanotolla sen verran ettei potilaat kuittaile. Ja kyllä, he ovat minulle aina potilaita vaikka työskentelenkin pääsääntöisesti yksityisellä.
Olen ikuisesti kiitollinen sille nuorelle, venäläistaustaiselle tk:n naislääkärille, joka keksi 10 vuotta kestäneiden vatsavaivojen syyn. Sappikivet leikattiin ja vaivat hävisivät. Olin käynyt vaivan kanssa monia kertoja lääkärissä, tutkittiin ja tähystettiin, mutta kukaan ei ajatellut sappea.
ekaksi valitetaan kun nykynuoriso ei opiskele tai halua tehdä töitä. Sitten kun paperit on taskussa on liian nuori tekemään töitä.
itsekkin 23 v. Huomaan miten useat potilaat katseellaan hieman vähättelee. On paljon asioita joita en tiedä (kuten ei myös vanhemmat kollegani eivätiedä kaikkea), käyn selvittämässä silloin asian. Ei nuorista tule kokeneita jos ei saa mahdollisuutta kerätä kokemusta.
Minuakin ärsyttää, mutta vain sellaiset itseään täynnä olevat märkäkörvat.
Hyviäkin nuoria lääkäreitä ole tavannut, kokemus puuttuu mutta halu ottaa selvää löytyy ja se korvaa kokemuksen. Jostain syystä suurin osa näistä hyvistä lääkäreistä on ollut miehiä, naiset ovat olleet yhtä lukuunottamatta kusipäitä.
No voi harmi.
Olen miettinyt, että pitäiskö lukea lääkäriksi, mutta en tiedä miten ihmeessä selviän kahdesta ensimmäisestä harjoitteluvuodesta, jos vastaan tulee tuollaisella asenteella olevia asiakkaita. Kyllä asiakkaista vaistoaa, mitä he työstä tai muusta ajattelevat. Niinhän on aina elämässä.
No pakko siis, jos lähden lukemaan lääkäriksi, kestää tällaiset inhottavalla ja negatiivisella asenteella olevat ihmiset. No tällaisia ihmisiähän on joka paikassa.
Joka tapauksessa, antakaa armoa uusille lääkäriopiskelijoille. Työn ja kokemuksen kauttahan sitä vasta oppii. Ja nuorenahan ollaan vielä aika kokemattomia monessakin asiassa. Esimerkiksi siinä, miten ottaa vastaan nuivat asiakkaat ilman, että alkaa oma itsetunto rapisee.
No onneksi olisin valmistuessani noin 32-vuotias, joten ehkä en joutaisi kohtaamaan tuollaisia nuivia asenteita. En kai olisi enää niin nuori.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 20:45"]
No voi harmi.
Olen miettinyt, että pitäiskö lukea lääkäriksi, mutta en tiedä miten ihmeessä selviän kahdesta ensimmäisestä harjoitteluvuodesta, jos vastaan tulee tuollaisella asenteella olevia asiakkaita. Kyllä asiakkaista vaistoaa, mitä he työstä tai muusta ajattelevat. Niinhän on aina elämässä.
No pakko siis, jos lähden lukemaan lääkäriksi, kestää tällaiset inhottavalla ja negatiivisella asenteella olevat ihmiset. No tällaisia ihmisiähän on joka paikassa.
Joka tapauksessa, antakaa armoa uusille lääkäriopiskelijoille. Työn ja kokemuksen kauttahan sitä vasta oppii. Ja nuorenahan ollaan vielä aika kokemattomia monessakin asiassa. Esimerkiksi siinä, miten ottaa vastaan nuivat asiakkaat ilman, että alkaa oma itsetunto rapisee.
No onneksi olisin valmistuessani noin 32-vuotias, joten ehkä en joutaisi kohtaamaan tuollaisia nuivia asenteita. En kai olisi enää niin nuori.
[/quote]
Ööh, potilaita, ei asiakkaita. Näyttää tuo tuleva terveyspalveluiden yksityistäminen juurtuneen ihmisten aivoihin mielenkiintoisella tavalla. :D
Olen potilas, en asiakas. Minulla ei ole liikesuhdetta lääkäriin.