Missä iässä entisten luokkakavereidesi ulkonäkö oikein romahti

Naisilla 30-35 vuoden iässä. Jotkut miehet on vielä 50 vuotiaanakin charmantin komeita.

En tiedä, mulla ei oikein ole ollut ketään jota seurata, heh, kylläpäs taidan tosiaan elää epätavallista elämää.

Miehillä joskus 35+ naisista suuri osa on nyt nelikymppisinä paremman näköisiä kuin koskaan.

Naiset ovat 4-kymppisinä paremman näköisiä kuin 3-kymppisinä väsyneinä pikkulasten äiteinä. Harva nainen on rupsahtanut 4-kymppisenä, joson elänyt terveellistä elämää.

Olen hieman alle kolmikymppinen ja suurin osa entisistä koulukavereista on vielä ihan hehkeitä. Sanotaan, että lasten saanti vanhentaa naista (yövalvomiset ym.), mutta ei näy ainakaan minun tutuissa tämä. Ei edes niissä muutamassa 3 lapsen äidissä.

Miespuolisissa on ikääntyminen näkynyt paljon enemmän. Yläasteen komein poika on nykyään sellainen kaljamahainen köriläs, verkkarit ja takatukka. Entinen ihastukseni on kaljuuntunut nopeasti ja vieläpä rumalla tavalla (auringonpaahtama "uimalakki"). 

Mulla romahti 36 ja 37 välillä.

Luokkakaverit on "romahdelleet" vaihtelevasti.

mää ootan kuuetta lasta nuorin tällähetkellä 6kk. Minusta sanotaan että olen niin kaunis,ja mieheni sanoo että näytän ihan justiinsa kolkyt vuotta täyttäneeltä,ja olen 38v. Ihmeellistä kyllä.....?..... Lapsuuden kaverini on 38v ei lapsia,tosi nuoren näköinen.ei ole rupsahtanut,vähään lihonut kyllä. Me ei olla koskaan poltettu eikä juotu alkoholia.

Vielä ei ole totaaliromahdusta tapahtunut, 39 vuotiaita ollaan. Nythän luokkakaverit alkavat vasta näyttää aikuisille! :)

Siinä 17-25-vuotiaana moni ennen kaunis tyttö läsähti kropastaan ja muuttui naamasta väsyneen näköiseksi ja miehet ukkoontuivat, kaljuuntuivat ja lihoivat kymmeniä kiloja.

Tämä on äärimmäisen yksilöllinen asia. Kun meillä oli kolmekymppisnä luokkakokous, kirjo oli valtava. Osa oli edelleen simsakoita ja komeita, osa oli jo lihonut aika tavalla ja ruosahtanut selkeästi. Näin sekä miehillä että naisilla. Sillä, montako lasta oli, ei näyttänyt suurta merkitystä olevan. Lihavin oli lapseton pankkiirimies. Kivaa oli silti. Ihmisten ulkonäkö kyllä hiukan aluksi hätkähdytti.

Meidän viimeisessä luokkakokuksessa oli nelikymppisenä kakki yhtä upean näköisiä kun ennen, sekä miehet että naiset. Oli kyllä rikkaiden lasten koulu. :)

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 03:10"]

mää ootan kuuetta lasta nuorin tällähetkellä 6kk. Minusta sanotaan että olen niin kaunis,ja mieheni sanoo että näytän ihan justiinsa kolkyt vuotta täyttäneeltä,ja olen 38v. Ihmeellistä kyllä.....?..... Lapsuuden kaverini on 38v ei lapsia,tosi nuoren näköinen.ei ole rupsahtanut,vähään lihonut kyllä. Me ei olla koskaan poltettu eikä juotu alkoholia.

[/quote]

Mulla sama. Olen 37v kuuden lapsen äiti ja mua luullaan alle kolmikymppiseksi. Ja kaikki luulee ja aina ja yllättyy että mulla edes on lapsia. Mutta en myöskään ole polttanut ja juominenkin ollut melko vähäistä. Ehkä se kun nuorena tuli äidiksi eikä bilettänyt kolmikymppiseksi on pitänyt terveemmässä elämässä. Luokkakavereita olen nähnyt vain fb:saa, yksi on todella kaunis (tavisnätti nuorena), yksi ei niin nätti nuorena on nyt yllättävän kaunis ja on niitä pari rupsahtanuttakin. Kouluaikojen ihastus on ihan ok lähes nelikymppiseksi mieheksi, mutta vaikea sanoa kun tykkään nykyään n. 10v nuoremmista niin siihen verrattuna..

todella yksilöllistä, en ole huomannut että olisi mitään tiettyä ikää jolloin rupsahtaa. osa on tosiaan viisikymppisinä vielä todella hehkeässä kunnossa, ja osa taas rupsahtaa jo parikymppisenä. esim. luokkakaverini, joka yläasteella oli kaupungin kaunein tyttö, biletti silloin paljon, käytti (ja käyttää) paljon alkoholia, sai silloin paljon huomiota miehiltä ja tulikin sitten 15-v. raskaaksi. huonojen elämäntapojen ja kolmen lapsen myötä hänen ulkonäkönsä romahti, ja nyt päälle kolmekymppisenä ei enää samaksi ihmiseksi huomaisi. 

miehillä vaikuttaa tosik paljon kaljuuntuminen, kaikille se ei vaan sovi ja tekee sellaisen keski-ikäisen vaikutelman jo nuorelle.

Reilu kolmenkympin nuo perus perheenäidit näyttävät aika heikossa lihassa olevan. Erästä aikanaan koulun kauneinta naista näen päivittäin ja ei voi kuin sisäisesti nauraa kun miettiin miten diivaa sitä teini-iässä oltiin. Hyvä jos moikata kehtasi "alempiarvoisilleen".

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 23:19"]

En tiedä, mulla ei oikein ole ollut ketään jota seurata, heh, kylläpäs taidan tosiaan elää epätavallista elämää.

[/quote]

Hei mulla ihan sama... vaikka en edes asu kaukana kouluaikaiselta asuinpaikkakunnalta, itse asiassa naapurikaupungissa. Eipä ole tullut törmäiltyä entisiin luokkakavereihin.

Kun mietin yläasteen luokkaani, niin monet näistä suosituista ja silloin hyvännäköisistä tapauksista ovat menneet yllättävän nopeasti huonoon kuntoon. Siis esimerkiksi luokan komeimmat kovispojat olivat jo parikymppisinä lihavia ja väsyneen näköisiä, sellaisia possumaisen näköisiä. Kai se kaljanjuonti vaikuttaa sitten. Tytöistä pari on entistäkin tyylikkäämpiä, mutta iso osa sai sen ekan lapsen alle parikymppisenä ja sen jälkeen on lihonut monta kymmentä kiloa. Kulkevat verkkareissa, eivätkä välitä yhtään hiuksistaan, meikistä yms. Parhaimman näköisinä ovat pysyneet ne, joilla elämänhallinta oli kohdillaan jo yläasteella. Jotkut nörttipojat jopa komistuivat selvästi siinä parikymppisinä.

Onpa täällä taas pinnalliset jutut. Miten niin romahtaa?

Minusta meidän luokkalaiset (synt -74) ovat niin paljon paremman näköisiä tänä päivänä kuin kouluaikoina. Jokaisesta huokuu terve itsevarmuus, ovat löytäneet tyylinsä, pukeutuvat siististi kuin tämän ikäisen olettaakin jo pukeutuvan eivätkä yritä olla mitään aikuispissiksiä tai tavoitella jotain mennyttä tai muka "menetettyä" nuoruutta. Eikä kukaan lainaile tyttärensä vaatteita. Muutama kouluaikainen komistus on vähän kaljuuntunut mutta se tuo heihin vaan uutta miehekästä särmää sen entisen kiiltokuvapoika-lookin tilalle.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 03:10"]

mää ootan kuuetta lasta nuorin tällähetkellä 6kk. Minusta sanotaan että olen niin kaunis,ja mieheni sanoo että näytän ihan justiinsa kolkyt vuotta täyttäneeltä,ja olen 38v. Ihmeellistä kyllä.....?..... Lapsuuden kaverini on 38v ei lapsia,tosi nuoren näköinen.ei ole rupsahtanut,vähään lihonut kyllä. Me ei olla koskaan poltettu eikä juotu alkoholia.

[/quote]

on tainnut jäädä äidinkielen tunnit väliin lapsia tehdessä. Vinkki ! Hyvin harva mies sanoo vaimoaan rupsahtaneeksi, varsinkin kun näyttää että olet koko työikäsi uhrannut lapsia tehden.

Ja vielä harvemmin tuttava/tuntematon sanoo sinua vanhemmaksi. Ihmisillä on perustaito kehua mielummin kuin mollata.

Mä mietin tätä eilen kaupungilla. Olen 37-vuotias kolmen lapsen äiti, vähän pyöreä, ja minua luullaan aina ikäistäni nuoremmaksi. Siis luullaan, ei vain kehuta. Toimin asiantuntijatehtävissä ja uskottavuuden kannalta tämä ei aina ole hyvästä.

No, mutta kaupungilla siis mietin, koska tulee se päivä, että minua sanotaankin nuorekkaaksi eikä enää nuoreksi. Siinä on vissi ero, ja nuorekkaaksi sanominen, vaikka onkin kehu, tarkoittaa sitä ettei enää kuulu kategoriaan nuori.

Meillä on luokkakokous ensi keväänä, raportoin sen jälkeen :)

Tavattiin kesällä muutaman hyvän opiskelukaverin kans. Ollaan muutenkin yhteyksissä, toisten kanssa enemmän ja toisten vähemmän, mutta samana "jenginä" aina tavataan silloin tällöin.

Olen jo aikaisempinakin vuosina huomannut, että yksi meistä "vanhentuu" muita nopeammin. (Ollaan vasta 26-27v!!) Ja oikein kauhistuin, kun katselin nyt valokuvia meidän tapaamisesta. Tämä jo synnyttänyt kaveri oli jo kamalan näköinen! Anteeksi, kun näin suoraan sanon mutta kamalalta hän näytti. 26 vuotta, kaksi lasta niin on jo kasvoissa selviä uurteita otsassa ja suupielissä, iho harmahtava jota ei edes meikki peittänyt. Tai sitten pahensi väärällä meikillä. Anyway, järkytyin. Hän kylläkin tupakoi kuin korsteeni, siitä taitaa johtua. Häntä kyllä tympäsee aina ja kaikki, joten negatiivinen elämänasennekin tuo niitä uurteita kun on aina otsa kurtusa. Jännä nähdä taas vuoden päästä.:)