Mitä lapset saa puuhata siunaustilaisuudessa?

no riippuu minkä ikäisiä lapsesi ovat?

Mun 3 v istui koko tilaisuuden. Palkitsin jälkikäteen uudella palapelillä.

Meillä on lapsille opetettu, miten siunaustilaisuudessa ollaan. Toki voit opettaa, että siunaustilaisuus on kiva leikki, jossa joku on piilossa arkussa ja toiset ovat olevinaan kuin eivät tietäisi.

Ei lapsi rikki mene, vaikka joutuu istumaan paikallaan ja vaikka vähän suremaan.

Minun mielestä voit ottaa luettavaa, mutta ehkä parempi toimia niin, että ensin yritätte olla ihan vaan rauhassa. Ei niin, että heti vetäiset ne kirjat esiin kun pääsette istumaan.

Kuinka kauan siunaustilaisuus oikein kestääkään? Siitä on kauan kun itse olen ollut hautajaisissa.

Ehkä voit laukkuun ottaa hätävaraksi jonkun kirjan. Mutta kyllä lähtisin siitä, että lapsi istuu siunaustilaisuuden hiljaa paikallaan ja seuraa tilaisuutta.

Itse olin 3-vuotias, kun osallistuin isoisäni hautajaisiin. Ei minulla ollut mitään viihdykettä mukana. Ihan täysin en ymmärtänyt, mistä oli kyse, vaikka minulle oli selitetty asiaa. Mutta istuin paikallani hiljaa ja menin äidin ja isän kanssa arkun viereen laskemaan kukkaset. Kyllä tuohon pystyy kuka tahansa lapsi.

Onko ne lapset jo koululaisia, osaavat itse lukea niita kirjoja? Vai aiotko ruveta selittamaan kuvia siella siunaustilaisuudessa?

Ei siellä kirkonpenkissä kyllä mielellään puuhailla mitään.

Mua niin surettaa tämä nykyinen hektinen elämäntapa, että jos ei viiteen sekuntiin ole jotain elektronista viihdykettä, alkaa armoton älämölö. Koskien myös aikuisia.

Tänä päivänä kirkon tai kappelin siunaustilaisuus on todella lyhyt, n. 20 min. Lapset otetaan mukaan kukkien laskuun, jota he saattavat vähän etukäteen jännittääkin. Missään tapauksessa ei vastaajan nr 4 mitään "piilosilla leikki -juttuja"!! :o

Sitten kävellään hautausmaalle (jos kyseessä ei tuhkaus), jonka aikana vilkkaimmat lapset voivat jälkijoukossa hieman päästää energiaa.

Haudan ääressä pitää taas olla maltettava hetki hiljaa. Jos ei onnistu, ei kannata sinne tullakaan. Hetki on kuitenkin lähiomaisille rankka, joten pikkuremuilijat on tahdikasta pitää kauempana.

Kirjoitit, että "lapsia myös surettaa läheisen kuolema". Anna heidän sitten surra!! Kerro heille ennakkoon, mitä kirkossa ja haudalla tapahtuu. Ehkä he voisivat pudottaa haudalla arkun päälle pienen kukkasen muistoksi?

Taas sarjassamme tyhmät kysymykset... Jos lapset ovat mukana, niin he istuvat nätisti ja päällään heillä on asialliset tilaisuuteen sopivat puhtaat silitetyt vaatteet. Jos et usko lastesi siihen kykenevän, niin hanki heille hoitaja suosiolla. Meillä on kolme lasta ja he ovat mainiosti osanneet käyttäytyä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi isomummojen hautajaisissa. Kolme vuotiaskin tajuaa jo asian kun hänelle se selkeästi useamman kerran selitetään ja hyvästä käytöksestä voi palkita.

Lapseni isän hautajaisissa tyttäremme oli hyvin pieni. Hän oli mielestäni myös hautajaisten tärkein vieras, vaikka hautajaiset järjestinkin paljolti sillä ajatuksella, että ne olivat lähinn perheemme ulkopuolisille tarpeellinen tilaisuus saada hyvästellä mieheni. Me olimme tyttäreni kanssa sen jo tehneet. Mutta jos tyttäreni olisi halunnut lukea hautajaisissa kirjaa, hän olisi mielstäni saanut sen tehdä. Hän sai myös hypähdellä saattokulkueessa. Ja jos jotakuta häiritsi tämä, niin eipä paljon kiinnosta. Kokemukseni mukaan sairuteen, kuolemaan ja hautajaisiin suhtautumisessa on sitä enemmän typerää kaavamaisuutta ja järjettömiä suojautumismekanismeja, mitä vähemmän niitä on kokenut.

Lapset saavat kirkossakin hiljakseen katsella kuvakirjaa tai vastaavaa tehdä, mutta muita ei saa kirkollisen toimituksen aikana häiritä. Jos ei pysty olemaan kohtuullisen hiljaa, on poistuttava ulos odottamaan tai mentävä edeltä paikalle, jossa hautajaiset jatkuvat. Tämän varalta voi jäädä takapenkeille. Eli ap on ihan hyvin suunnitellut asian.

Meidän lapset on olleet viimeksi vaarin hautajaisissa 2- ja 4-vuotiaina. Pienempi lauloi kappelissa ennen siunaustilaisuuden alkua jotain Richard Scarry -ohjelman laulua sata kertaa peräkkäin. Olihan kappelissa odottavilla jotain ohjelmaa katsottavanaan. Siunaustilaisuuden ajan lapset istuivat kyllä aivan kiltisti, vaikka vilkkaita poikia ovatkin. Kyllä lapset huomaavat muiden käytöksestä, että nyt on hyvin erikoinen tilanne meneillään. Ja onhan siinä kaikkea ohjelmaa, kun on papin rituaalit seurattavaksi, lauluja ja kukkien laskua.

Haudalla tämä pienin taas pomppi tasajalkaa ja hihkui innosta, kun isot miehet lapioivat soraa niin touhussaan. Koska lapsi oli lähiomaisia, niin hän sai kyllä meidän puolestamme surra tavallaan. Ja kun se tapa oli Richard Scarryn laulut ja pomppiminen, niin hyvä niin.

Kaukaisempien hautajaisiin ei olla juuri noita taaperoikäisiä otettu mukaan.

Meillä oli tytölle hoitaja (kummitäti) mukana. Tyttö on sen verran vilkas, että katsottiin tämä parhaimmaksi. Kirkossa istui nätisti meidän kanssa, muistotilaisuudessa ns. virallisen osuuden aikana kummi leikitti tyttöä toisessa huoneessa, paikalla oli myös muita lapsia. Ruokailun alkaessa myös hoitaja siirtyi syömään, ja tyttö sai olla "vapaasti". Toimi hyvin.

Minäpä otan kännykän ja läppärin mukaan, että mulla riittää puuhaa.

Minä otin meidän kaksi- ja nelivuotiaille uudet tarrakirjat + muita kirjoja mukaan varmuuden vuoksi. Kirkossa lapset istuivat nätisti, pienempi välillä jutteli ja kyseli jotain, mutta kahvitilaisuuteen oli tarpeen saada viihdykettä. Päivä oli lapsille pitkä, kun hautajaisiin oli lähedetty jo aamusta ajamaan, olisivat tarvinneet välillä kunnon ulkoilun...

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 02:35"]

Ei siellä kirkonpenkissä kyllä mielellään puuhailla mitään.

Mua niin surettaa tämä nykyinen hektinen elämäntapa, että jos ei viiteen sekuntiin ole jotain elektronista viihdykettä, alkaa armoton älämölö. Koskien myös aikuisia.

[/quote]

Just näin.

Aikoinaan oon itsekin pikkulapsena ollut monissakin hautajaisissa, ja eikä kyllä olis tullut mieleen, ei itselle eikä vanhemmille, että siellä pitäis "puuhailla" jotain. Tuntuu että kaikki nykykakarat on jotenkin kehityshäiriöisiä, ja vanhemmat aivan kujalla.

Jos ei kakarat osaa olla sitä puolta tuntia hiljaa pelaamatta jotain sotapelejä niin kannattaa koko lössin pysyä kotona ja opetella siellä sitä paikallaanpysymistä ja keskittymistä. Sitten voidaan lähteä ihmisten ilmoille, konserteihin, kirkkoihin ja vaikka sinne lentokoneeseenkin.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 07:51"]

Meidän lapset on olleet viimeksi vaarin hautajaisissa 2- ja 4-vuotiaina. Pienempi lauloi kappelissa ennen siunaustilaisuuden alkua jotain Richard Scarry -ohjelman laulua sata kertaa peräkkäin. Olihan kappelissa odottavilla jotain ohjelmaa katsottavanaan. Siunaustilaisuuden ajan lapset istuivat kyllä aivan kiltisti, vaikka vilkkaita poikia ovatkin. Kyllä lapset huomaavat muiden käytöksestä, että nyt on hyvin erikoinen tilanne meneillään. Ja onhan siinä kaikkea ohjelmaa, kun on papin rituaalit seurattavaksi, lauluja ja kukkien laskua.

Haudalla tämä pienin taas pomppi tasajalkaa ja hihkui innosta, kun isot miehet lapioivat soraa niin touhussaan. Koska lapsi oli lähiomaisia, niin hän sai kyllä meidän puolestamme surra tavallaan. Ja kun se tapa oli Richard Scarryn laulut ja pomppiminen, niin hyvä niin.

Kaukaisempien hautajaisiin ei olla juuri noita taaperoikäisiä otettu mukaan.

[/quote]

Voi järkytys! Häpeäisin silmät päästäni jos olisin sinä. Jos lapseni ei osaisi tuon vertaa käyttäytyä, niin heidät olisi viety ulos koko kappelista. Surevat ihmiset eivät oikeasti jaksa tuollaista showta.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 09:07"]

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 07:51"]

Meidän lapset on olleet viimeksi vaarin hautajaisissa 2- ja 4-vuotiaina. Pienempi lauloi kappelissa ennen siunaustilaisuuden alkua jotain Richard Scarry -ohjelman laulua sata kertaa peräkkäin. Olihan kappelissa odottavilla jotain ohjelmaa katsottavanaan.[/quote]

Voi järkytys! Häpeäisin silmät päästäni jos olisin sinä. Jos lapseni ei osaisi tuon vertaa käyttäytyä, niin heidät olisi viety ulos koko kappelista. Surevat ihmiset eivät oikeasti jaksa tuollaista showta.

[/quote]

Täytyy vaan ymmärtää että tuon vastaajan mielestä hänen pilttinsä show oli päivän pääasia, mitä välii jos se loukkaa surevia? Ei jumalauta tosiaan, kuinka ihmisillä sumenee kaikki todellisuuden- ja tilannetaju.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 23:11"]

Edessä on lasten ensimmäiset hautajaiset, enkä usko heidän jaksavan vain istua. Onko ihan törkeää, jos otan heille luettavaa? Ipad ei varmaan ole sovelias? Mentäisiin takariviin tms. Lapsia myös surettaa läheisen kuolema, siksikin ajattelin kevennystä.

[/quote]

Juttelette tilaisuuden kulusta ja luonteesta etukäteen PALJON. Luvassa palkkio hyvästä käytöksestä. Lapsilta voi odottaa käyttäytymistä tai ainakin niiden opettelua jo melko aikaisessa vaiheessa.

Ootkin saanut jo monenlaisia vinkkejä! Löydät varmasti teille ne parhaimmat!

Kiva on myös ollut se tapa, jonka joskus oon nähnyt, jossa lapset ovat saaneet käydä tiputtamassa yhden kukan, jokainen lapsi, arkun kannen päälle, kun arkku on laskettu hautaan. Kun hautajaiset on uusi tilanne, voi kaikki mieleenkiintoinen, uusi ja erilainen pitää lapsen mieleenkiintoa yllättävästikin yllä. Toisinaan hautajaiset tai mikään ei juuri sillä hetkellä tunnut lapsesta hyvältä ja välillä, kun kiukku, harmi tai väsy oikein tulee, voi äidin tai isän kanssa mennä vaikkapa lastenhoitohuoneeseen tai ulos vähän rentoutumaan ja seuraavassa hetkessä, vaikkapa muistotilaisuudessa jaksaakin taas paremmin.

Onneksi olen ollut elävissä hautajaisissa. Niinssä sai liikkua ja puhua, itkeä ja nauraa. Osallistua muutenkin kuin hiirenhiljaa.