Millä saada teini järkiinsä?? Hermot menee!
Meillä tilanne seuraavanlainen:
Tyttö 8 luokalla ja seurustellut huimat 3kk samanikäisen pojan kanssa, mikä on tähän asti ollut aivan ok. On vähän välimatkaa joten näkevät vain vkl pääsääntöisesti.
Nyt ovat sitten saaneet päähänsä, että ysin jälkeen muuttavat yhteen. No ei, meidän tyttö ei muuta 100km päähän käymään lukiota, koska ainoa syy siihen on vain päästä lähemmäs poikaystävää.
Toinen idea oli, että poika muuttaisi meille ja aloittaisi täällä opiskelun NO EI MUUTEN MUUTA!
Kysyin teiniltä, että ymmärtääkö kuinka paljon yksi teini nostaa ruoka yms menoja, puhumattakaan muiden perheenjäsenten omasta rauhasta kotona. Ei oikein ymmärtänyt.
No eilen sitten tuli kertomaan uusimman suunnitelman: Muuttavat poikaystävänsä kanssa heidän 2 kaverilleen jotka juuri muuttavat yhteen (18V). Kyselin siinä sitten milläs ajattelit maksaa kulut yms? No kaverikin saa tukia 700e/kk niin hänkin hakee. Voi taivas. a) hän on alaikäinen b) ei tosiaan mitään tukia saa, opintolaina ensisijainen ja lisäksi jos asuu samassa kaupungissa kuin vanhemmat niin vielä vähemmän saa mitään ja ME EMME MAKSA tuollaista humputtelua. Kotona saa asua tasan niin kauan kun opiskelee (lukio, jatkokoulutut) asuminen ja ruoka maksetaan luonnollisesti.
Lisäksi olemme aina painottaneet, että tukien varaan ei lasketa vaan töitä tehdään esisijaisesti.
Ei järki enää riitä päivittäin puimaan tätä samaa asiaa! Mitkään meidän perustelut ei saa järkeä päähän.
Kämppä kuulema helpppo hankkia ja 4 kun maksaa niin käytännössä ilmaista, ostetaan halvinta jnejnejne.
Mitä hiivattia tuolle pitäisi tehdä??????
Kommentit (50)
Minua kiinnostaa eniten se, että miten sen kaveri voi saada tukea 700 €/ kk? Opintorahaa ainakin saa max 249 €
AP on nuija. Olet saanut hyviä neuvoja olla oikein teinin äiti, mutta et osaa. Tappelet aivan turhaan asiasta joka ei koskaan ehkä toteudu, kun nuorten suhteet on monesti lyhkäisiä. Rauhoitu hyvä ihminen.
Yksi positiivinen asia tuossa sopassa on: teinisi aikoo mennä lukioon. Uskon, että hänellä on siis myös muussa elämässä selkärankaa tehdä järkeviä valintoja. Tuo yhteen muutto lienee vain haavekuvitelmaa. Poikaystäväkin on varmaan jo siihen mennessä vaihtunut. Todella hyvä, että on menossa lukioon. Kamalampaa olisi, että olisi menossa amikseen tai jopa kuvittelisi sossun tuilla tai omilla työtuloilla elävänsä peruskoulun jälkeen.
Mielestäni ei kannata avoliittoon muuttaa ennen kuin yli kaksikymppisenä. Optimaalista olisi, että asuisi kotona myös lukion jälkeisen opiskeluaikansa. Sitten olisi jo tarpeeksi kypsä tekemään ratkaisevia puolisopäätöksiä.
Yksi positiivinen asia tuossa sopassa on: teinisi aikoo mennä lukioon. Uskon, että hänellä on siis myös muussa elämässä selkärankaa tehdä järkeviä valintoja. Tuo yhteen muutto lienee vain haavekuvitelmaa. Poikaystäväkin on varmaan jo siihen mennessä vaihtunut. Todella hyvä, että on menossa lukioon. Kamalampaa olisi, että olisi menossa amikseen tai jopa kuvittelisi sossun tuilla tai omilla työtuloilla elävänsä peruskoulun jälkeen.
Mielestäni ei kannata avoliittoon muuttaa ennen kuin yli kaksikymppisenä. Optimaalista olisi, että asuisi kotona myös lukion jälkeisen opiskeluaikansa. Sitten olisi jo tarpeeksi kypsä tekemään ratkaisevia puolisopäätöksiä.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 13:45"]
Mielestäni ei kannata avoliittoon muuttaa ennen kuin yli kaksikymppisenä. Optimaalista olisi, että asuisi kotona myös lukion jälkeisen opiskeluaikansa. Sitten olisi jo tarpeeksi kypsä tekemään ratkaisevia puolisopäätöksiä.
[/quote]
Mitenkäs sitä kokemusta niihin kypsiin puolisopäätöksiin sitten saadaan, jos kökitään vaan kotona koko nuoruusikä? No joo, menee ohi aiheen. Mitä jos ehdottaisit tytölle kesätöiden hakemista ja jo joulun aikaan on kaikenlaista kausityötä tarjolla. Saisi samalla kokemusta työnhausta ja saattaisi huomata, ettei sinne töihinkään aina noin vaan mennä. Ja jos saa töitä, niin ei siitäkään mitään haittaa olisi.
Ja jos olet yhtään kiinnostunut perheen koiran hyvinvoinnista niin et todellakaan anna koiran muuttaa tyttäresi mukana vaikka teinisi olisi jo 19v. Muuten koira-raasu olisi jatkuvasti 17 tuntia päivässä yksin ilman ulkoiluja.
Koira on kyllä sitten muuttamassa mukana, kun sen aika koittaa (täysi-ikäisenä), asia on puhuttu jo ennen sen hankintaa. Kyse kuitenkin rodusta joka ei kaipaa eikä edes saa liikkua paljoa.
Juu, saa tyttö toki haaveilla niinhän me kaikki välillä tehdään. Eriasia onkin kun JOKA PÄIVÄ saamme kuunnella tätä asiaa ja ei usko kun sanotaa, että asiaan palataan sitten ysin lopussa.
Alkaa olla voimat vähissä kun toinen hilluu minkä ehtii tämän asian tiimoilta.
Jos nyt ensin oppisi pitämään huoneensa edes siistinä!
Mikäli tyttö olisi oikeasti sen luontoinen, että voisi pärjätä yksin voisi asiaa jopa harkita, opiskeluasuntoa jne.
Mutta ei, kk raha menee muutamassa päivässä ja loppu kuukausi ihmetellään. Huone ei tosiaan pysy siistinä kuin tunnin siivouksesta ja muutenkin vähän kotityöt painostuksen alla.
Puhumattakaan koulunkäynnistä. Joutuu tosiaan tsemppaamaan, mikäli aikoo hyvään lukioon. Viimevuoden tuloksissa ei ollut hurraamista ja nyt on jopa tämän viikon tehnyt läksyt.
Tosin yksi myöhästyminenkin on jo wilmassa.
Onneksi kuitenkin tiedämme, että me päätämme näistä asioista. Oli vain pakko jonnekkin päästä purkamaan höyryjä, jotta jaksaa taas kuunnella.
ap
joo, muistan hyvin tuon ajan, se oli todella raivostuttavaa, ja hyvä että on joku paikka, missä purkaa mieltään.
Kyllä se teini siitä tokenee, meillä viisastui yllättäen ekana vuonna peruskoulun jälkeen, on nyt 17 v. ja oikein fiksu tyttö. On tosin vielä muuttamassa pois heti kun täyttää 18 v, mutta ei kovin usein siitä muista enää muistuttaa, ja luulen että se alkaa jo pikkuhiljaa ymmärtää, ettei se ihan niin helppoa ja kivaa olisikaan. Kavereita kun alkaa olla siinä iässä, että ovat jo muuttaneet pois kotoa, ovat varmaan kertoneet joskus jotain negatiivisiakin puolia yksin asumiessa. Lisäksi tyttö on nyt saanut kotona vapauksia, joita ei peruskouluaikana ollut, joten kotonakin on mukavampaa olla (pidensimme esim kotiintuloaikoja yms. siinä vaiheessa, kun järki näytti taas palaavan peliin, loppui päihdekokeilut ja koulu alkoi sujua jne)
nro 35
Huh, älä missään nimessä anna muuttaa. Itse muutin kotoa heti yläasteen jälkeen vielä 15 vuotiaana. Karkasi mopo käsistä, juhlimiseksi meni. 16 vuotiaana aloinkin jo seurustelemaan ja muutettiin miehen kanssa yhteen, raskaaksi 18v, lapsi 19v. ero 20v. nyt 30v ja yh ja eniten kadun sitä että vanhemmat antoivat muuttaa kotoa eri kaupunkiin noin nuorena
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 13:22"]
Täällähän sitä rentoja vanhempia on. Olen ap:n kanssa täsmälleen samaa m ieltä, että alaikäinen pysyy kotona ja sillä siisti. Ihan riittävästi on noita teinivanhempia, jotka elävät veronmaksajien rahoilla eikä oma elämä urkene koskaan mihinkään muuhun kuin Kelapaperien täyttämiseen.
Joskus on oltava kova kovaa vastaan. Lössövanhemmuus kostautuu.
[/quote]
Kotonahan se pysyy ja vanhemmat päättää, mutta pointti on että asioista voi puhua haaveiluna vanhemmilleen. Vanhemmat on vanhempia ja viisaampia, kun kerran on kerrottu, että näin ei tule tapahtumaan, mutta ymmärtävät teiniä