Me mennään naimisiin! Salaa..

Meilla on sama edessä, mutta vasta ensi kesänä, kunhan saadaan häämatkarahat kasaan. Lapsia ei tosin vielä ole.

Onnea! Mekin mentiin naimisiin kertomatta kenellekään etukäteen, ihan kahdestaan. Kirkossa tosin. Kyllä oli vanhempien ilmeet näkemisen arvoiset, kun kerrottiin seuraavana päivänä.

Me mentiin melkein salaa, kutsuttiin siis perheenjäsenet (vanhemmat + sisarukset) paikalle. Muut saivat tietää sit jälkikäteen.

Suurin osa onnitteli, oli iloisia. Yksi kaukaisempi sukulainen loukkaantui, mutta olkoon sitten loukkaantunut jossei hyväksy sitä ettei mahtunut mukaan vaikka moni muukin (ja paljon läheisempikin) jäi kutsumatta.

Suosittelen! Olin aina luullut olevani juhlien keskipiste ja haaveilin isoista prinsessahäistä, mutta ilmeisesti aikuistuin ja olen alkanut jännittää tilanteita jossa olen katseiden ristitulessa.. Joten iso EI satuhäille! Mies kosi uudenvuodenaattona 2011 (spontaanisti!) ja osti Thaimaan matkan kevättalvelle 2012, sovittiin matkapäivä myös hääpäiväksi ja maistraatissa käynnin jälkeen soiteltiin lentokentältä lähipiiri läpi että ähäkutti mepäs lähetään häämatkalle! Porukka meinas (kuuleman mukaan) pudota tuolilta kun kuuli ja kaikki olivat todella iloisia meidän puolesta, anoppi tosin toivoi meidän pitävän vastaanottoa myöhemmin, se taitanee jäädä koska esikoinen syntyy syksyn mittaan <3 Ei ne superhäät sitä sano et nyt se onni sinetöityy vaan se mikä kahdella ihmisellä on toistensa välillä, meille tämä ratkaisu oli juuri sitä suuren rakkauden sinetöinti keskenään, ilman kuhinaa ja hulinaa ja helkkarinmoista stressiä. Ja mitkä ihanat kuherrusviikot trooppisessa ilmastossa heti "aamenen jälkeen"!!

Todistajat saa maistraatin puolesta joten voi todellakin mennä salaa vihille, kunhan huolehtii etukäteen esteettömyystodistukset. Onnea kaikille samaan asiaan päätyneille/ päätyville :)

Onnea päätöksestä! Jokainen elää elämänsä tyylillään. Meidän hääpäivästä on kymmenen vuotta, kaksi lasta ja kaksi taloa. Mekin mentiin salaa kirkossa naimisiin. paikalle kutsuttiin (ja saapuivat myös) molempien vanhemmat, vaikka saivatkin kutsun vasta edellisenä iltana  <3

Kyllä me ensin painittiin että kaveripariskunta pyydetään todistajiksi mukaan mutta näin se sitten kääntyi ettei kerrota yhtään kelleen :) Vaikeintahan tässä on olla hiljaa, sen verta suuri suu. Jospa tänne avautuminen hieman lievittää sitä tuskaa ;) Ainoa nykyään ruo facen ihmeellinen maailma ettei siellä kukaan tädeistä mene onnitteleen kun voisi kuvitella että vanhemmilla alkaa puhelimet käymään kuumana uutisen jälkeen ja meillä olis tarkoitus ilmoittaa kavereille yllätys juhlien yhteydessä. Ei kai se auta ku vannottaa heitäkin olemaan yhden päivän hiljaa.