Kuritus on hyväksi
Olen monia vuosia työssäni lasten parissa joutunut todistamaan seuraavaa ilmiötä. Pienet lapset ovat kietoneet vanhempansa täysin pikkusormensa ympäri, ja perheessä eletään lasten ehdoilla. Tämä on kuitenkin mielestäni väärin.
Oikea tapa perheessä on mennä aikuisten johtamassa hyvässä järjestyksessä. Silloin lapsista kasvaa tasapainoisia ja vastuullisia aikuisia, sillä se malli heillä on myös kotona ollut. Mutta miten pääsemme tavoitteeseemme kurinalaisesta ja järjestelmällisestä lapsesta josta kasvaa hyvä aikuinen?
Se on yksinkertaista: Kun joudut lapsen tottelemattomuuden uhriksi, otat vain lapsen hiuksista napakan otteen noin puolen minuutin ajaksi riippuen tottelemattomuuden syystä, lapsen iästä ja koosta. Pienille lapsille riittää lyhyempikin aika. Vanhemmille kannattaa varata kauemmin aikaa kurituksen suorittamiseen. Sen jälkeen käsket vain lasta pyytämään anteeksi ja määräät jonkin kotityön rangaistukseksi. Näin pääset pian haluamaasi lopputulokseen, ja sinulla on ihana ja tottelevainen lapsi, joka varmasti kiittää sinua aikuisena.
Kommentit (14)
Minulla on kolme jo aikuista lasta (:
Sinä aikana lapsi voi miettiä sitä mitä tuli tehtyä.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 01:52"]
Sinä aikana lapsi voi miettiä sitä mitä tuli tehtyä.
[/quote]
Mut eiks sun kurituksessa ton tukistamisen lisäks määrätty joku rangaistus (sitähän toi tukistaminen ei missään nimessä ole)...? Eikös sen rangaistuksen aikana vois miettii sitä "mitä tuli tehtyä".
aivan sairasta kuristaa lasta. Kurinpitäminen on sallittua, mutta kuristaminen ei perustu siihen.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 01:58"]
aivan sairasta kuristaa lasta. Kurinpitäminen on sallittua, mutta kuristaminen ei perustu siihen.
[/quote]
Siis what..?
Mä olen tavallaan samoilla linjoilla, sillä erolla etten ole koskaan käynyt lapseeni käsiksi. Olen ankara mutta rakastavainen. Kun lapsi tekee väärin se saa kuulla siitä, kunnolla. Kun tekee oikein sekin huomiodaan, kunnolla.
Nykyään ei tarvitse kuin antaa "katse" ja lapsi tietää tekevänsä jotain sopimatonta/väärin ja lopettaa sen ilman sen kummempia komenteluja.
Lapsi on tasapainoinen 2. luokkalainen, kertoo "murheistaan" ja kuuntelee. Näyttää kiintymystä ihmisille jotka ovat hänelle tärkeitä, halaa ja pussaa.
Tai sit mulla vaan on helppo lapsi ;)
Ap on provo. Jos hän työskentelee lasten kanssa, pitäisi hyvin tietää että kuritusväkivalta on laitonta.
Ap. opettaa lapselle tavan millä ratkoa ongelmia, kun joku ei ole samaa mieltä, eikun kuritus peliin mukaan.
En pysty omille "opettamaan" tuollaisella tavalla, jos niin tekisin, he saisivat sitten luvan tehdä niin muille ja myös minulle.
Esimerkki opettaa.
Ja hiuksistakaan en siis missään tapauksessa vedä, vaan pidän kiinni, ettei lapsi rimpuile.
Siihen, että saa lapsen tottelemaan, ei tarvita väkivaltaa. Minun ei ole vielä koskaan tarvinnut turvautua tukistamiseen tai muuhunkaan fyysiseen kajoamiseen.
t. äiti X 9
Itse olen onnistunut kasvattamaan kaikki kolme lastani ilman väkivaltaa ja olen siitä erittäin ylpeä. Se on kiinni nääs ihan kysykkyydestä jos ei tarvi lasta kasvattaa tukasta tarttumalla... en missään nimessä halua opettaa lapsilleni sellaiksia toimintatapoja.
Buahahaa :D monta lasta olet itse kasvattanut tuolla metodilla?