Tietoa teille meitä 4-kymppisiä haukkuville

Muistitko ja hoksasitko sinä nauttia :D  ?

Minä taas voin lohduttaa, että sitten kun se neljäkymppiä tulee täyteen, se ei enää tunnukaan niin pahalta. Vanhenemisessa on hyviäkin puolia, ikäviä puolia on se että fyysinen kunto ja ulkonäkö heikkenevät, mutta nykyään eletään niin hyvin ja terveellisesti, että harvon ne nyt ihan kauheasti romahtavat. Ja sen pienen muutoksen hyväksyy helposti, sen verran itsetunto ja huumorintaju on tässä vuosien mittaan kehittynyt.

46 v.

Minä olen 43-vuotias ja kun katson taaksepäin, ihmettelen millä ilveellä olen ehtinyt tehdä kaikki ne asiat joita olen tähän mennessä jo tehnyt. Minunhan pitäisi olla 100-vuotias!!!

Lisäksi kiva pikkumauste on se, että muutaman kuukauden kuluttua asuntolaina on historiaa eikä uutta tarvitse ottaa.

Nuoruus on kivaa, mutta ei tämä vanhana akkana olokaan hullumpaa ole :-)

Höh, mikä kulahtanut ja ryppyinen? Tottakai ikä näkyy mutta itsestään voi pitää huolta, kuntoilla, elää terveellisesti jne. Myönteisellä asenteella ja hymyllä vuodetkin karisevat naamasta! Toisekseen ei pätkääkään kiinnosta mitä joku nuorempi ajattelee minusta, iästäni tai mistään muustakaan. Vanhenemisessa on juuri se hyvä puoli ettei korvaansa lotkauta muiden merkityksettömille jutuille. Ja tietenkin on ehtinyt jo tehdä ja nähdä paljon elämässään, silti on vielä puolet elämästä jäljellä laadukastakin elämää jos vaan terveyttä riittää. 

Ei nelikymppisenä vielä ole kulahtanut ja ryppyinen. Mun äitini nyt yli seitsemänkymppisenä alkaa näyttää selkeästi vanhalle. Mutta se on kyllä totta, että nuorena ei moni taida osata nauttia. Aika lentää siivillä ja yhtäkkiä peilistä katsookin nelikymppinen.

Sama juttu kuin tuolla 43-vuotiaalla. Täytän vuoden päästä syksyllä 40 vuotta. Ensi vuoden vappuun mennessä asuntolainani on maksettu. Tuntuu ihanalta ajatukselta, että sitten jää 1000 euroa enemmän kuussa käyttöön. Mihin sen oikein pistän, kun lapsetkin on jo niin isoja, etteivät mitään juuri käytä (tai jos käyttävät yksi ukki taitaa sponsoroida). 

Ei tässä ongelmaa, jos pitää itsestään huolta. Kunto ja terveys on parempi kuin monella reilu parikymppisellä. Ei tässä iässä enää juhlinta/epäterveellinen elämä -linjaa voi pitää, mutta ei muuten valittamista.

t. nainen 42v

Ei me nuoret naiset oikeastaan nelikymppisiä haukuta. Jotkut ovat siitä valittaneet, että keski-ikäiset päästävät itsensä "rupsahtamaan", mutta he ovat yleensä pinnallisia ja tämänkaltaisissa asioissa en kuuntelisi heidän mielipiteitään. Miehet kai naisia haukkuu ja myös meitä parikymppisiä. 

Raha-asiat eivät ole kunnossa, muuten elämässä ei ole moitittavaa näin nelikymppisenä. Aika hurja nuoruus ja aikuisuus tuonne reiluun kolmeenkymppiin tuli vietettyä, paljon tapahtumia ja ongelmia. Nykyään on niin seesteinen olo, kun ei käytä alkoholia, kamaa, ei tee typeryyksiä.

Hyvää aikaa itselleni. Ikää on 41 vuotta.

Äitini on 48. Hän ei todellakaan ole ryppyinen tai kulahtanut. Hän on kaunis,itsevarma ja ryhdikäs nainen. Äitini on maailman kaunein nainen :)

Koin avieron vaille nelikymppisenä, pari vuotta oli taloudellisesti ja henkisesti todella vaikeaa. Nyt viiden vuoden jälkeen elämä taas hymyilee, ollaan saatu elämä raiteilleen lasten kanssa. En oikeastaan voisi olla iloisempi, nuoruu mennyt, enkä sitä haikaile enää (useinkaan) takaisin. Rahaa saisi olla enemmän, mutta 3 lapsen yksinhuoltajana tämä nyt on vähän tälläistä.

MITÄ EIKÖ NELIKYMPPISET+ OLEKAAN ELÄMÄNSÄ PARHAASSA IÄSSÄ???? Sitä kun aina niin hehkutetaan täälläkin että olen nelkyt tai viiskyt+ ja elämäni parhaassa iässä ja en enää haluaisikaan olla nuori.

:=DDDDDDDDDDDD

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 11:58"]

MITÄ EIKÖ NELIKYMPPISET+ OLEKAAN ELÄMÄNSÄ PARHAASSA IÄSSÄ???? Sitä kun aina niin hehkutetaan täälläkin että olen nelkyt tai viiskyt+ ja elämäni parhaassa iässä ja en enää haluaisikaan olla nuori.

:=DDDDDDDDDDDD

[/quote]

etkö lukenut kuin avauksen? Koska kaikki vastaukset taisi olla sellasia, että nelikymppisenä on oikein hyvä elää...

Mut ymmärrän kyllä, nykyään infromaatiota tulee niin paljon, että nuoremmat eivät oikein taida osata enää kaivaa tekististä muuta kuin sen sisällön, joka vahvistaa sitä omaa mielipidettä... ;)

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 11:58"]

MITÄ EIKÖ NELIKYMPPISET+ OLEKAAN ELÄMÄNSÄ PARHAASSA IÄSSÄ???? Sitä kun aina niin hehkutetaan täälläkin että olen nelkyt tai viiskyt+ ja elämäni parhaassa iässä ja en enää haluaisikaan olla nuori.

:=DDDDDDDDDDDD

[/quote]

Vittuako sekoilet siellä? Nelikymppisyys on oikein mukava ikä, ei valittamista. Ulkonäkö ehkä pikku hiljaa vanhenee mutta hei ylläri pylläri, niin tapahtuu kaikille. Ja monilla se vanhenemisprosessi alkaa aika reippaasti jo kolmenkympin jälkeen joten ei nelikymppisenä edes niin suurta muutosta edes tule.

Turha dissata itseään vanhempia, kun itse tulee perässä helvetinmoista vauhtia, ellei nyt sitten kuole sitä ennen. Se tietysti lopettaa vanhenemisen tehokkaasti.

Hah, musta ei tule koskaan nelikymppistä!

Terveisin ikinuori 39v.

..Eiku..

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 12:31"]

Hah, musta ei tule koskaan nelikymppistä!

Terveisin ikinuori 39v.

..Eiku..

[/quote]

Sorry, sä oot jo nelikymppinen :)

Minä en haikaile nuoruudesta mitään! Itse olen ollut ruma ja lihava lapsuudessa, nuoruudessa ja nyt keski-ikäisenä.  Itselläni ei siis ole mitään menetettävää vaikka ryppyjä tulisikin (ei ole vielä tullut). Ne, jotka haikailevat nuoruuden perään, ovat olleet siroja ja hoikkia kuin pajunvarvut ja kauniit kasvot hyvän ihon kera. Keski-ikässä sitten havahtuvat ensimmäisiin rumuuden merkkeihin kropassaan: selluliittiin, helposti kertyviin kiloihin (pienentynyt energian tarve ja lisääntynyt liikunnan tarve), entinen sirous on tiessään kun sormet ja naama levenevät mitä vanhemmaksi tulee, ryppyjä tulee ja tissit lösähtävät eivätkä ole enää kiinteät omenat kuten ennen, tulee silmäpussit, ja aamuisin naama on pahimmillaan.

Minulla ei ole mitään kauneutta koskaan ollutkaan, minkä perään itkeä nyt keski-ikäisenä. Olen tismalleen samannäköinen kuin kymmenen vuotta sitten.

Nyt henkisesti menee paremmin kuin koskaan: nuoruuden iki-sinkkuuden sijaan olen onnellisesti naimisissa (menin naimisiin 30 v) ja lapset ovat ihanassa iässä. Nautin ihanasta perhe-elämästä ja kivasta työelämästä. Viihdyn niin töissä kuin kotona. On myös rahaa ostaa itsellekin jotakin kivaa kun siltä tuntuu, ja on aikaa omille harrastuksille; käsitöille, marjastukselle, leipomiselle, ompelemiselle, lukemiselle, matkustelulle, ja kaikkea kivaa on mahdollisuus tehdä perheen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 10:37"]

aika menee uskomattoman nopeasti ja kohta tekin olette niitä ryppyisiä ja kulahtaneita 4-kymppisiä. Nauttikaa nyt siitä nuoruudestanne kun vielä voitte!

[/quote]

Jaa-a, kun olet 57 kuten minä, osaat todellakin elää! :) *jaksuhali*

P.S. Ihminen tulee onnellisemmaksi vanhetessaan.

En voinut nauttia nuoruudesta, koska olin ensin koulukiusattu ja sitten työpaikkakiusattu. Nyt 4-kymppisenä olen katkera kaikesta kokemastani enkä suostu olemaan ystävällinen enää kellekään.

Ap, ei kyllä ole nelikymppinen, kun ei tiedä siitä mitään.