Kahden auton perheet!

jolla lapset kulkevat. Olipa sitten kuskina äiti tai isä, sillä ei ole merkitystä. Tietenkin jos kyseessä on vaikkapa työsuhdeauto, joka on tarkoitettu työmatkoihin ja työajoon, ei vaihtoehtoja ole.



Ja onhan muutenkin järkevämpää, että työssäkäyvä kulkee pienemmällä ja siis vähemmän kuluttavalla autolla - bensaahan siinä säästyy.

Se, joka kuskaa lapsia, ajaa isommalla.



Että näillä perusteilla. AUton käyttö siis vahtelee puolisoiden kesken.

vain toisessa autossa on turvaistuimet emmekä ole alkaneet niiden paikkoja vaihtelemaan. Miehen kanssa molemmat ajamme molempia autoja.

Minulla isompi, koska kuskaan lapsia.

Mies töissä ja minä kotiäitinä.

Aloin vaan miettiä asiaa, kun ajokortiton tuttuni alkoi ihmettelemään, kuinka mieheni suostuu ajamaan huonompaa autoa ja antaa minun ajaa parempaa.. Meille asia kun on ollut itsestään selvyys.



Ap

Sillä on parempi ja turvallisempi auto joka kulkee lasten kanssa. Aina.

Meillä on kaksi autoa. Toinen uudehko, aika kookas ja turvallinen (seitsemän vuotta vanha). Toinen on reilu tuplasti vanhempi, aika kookas ja jykevä, muttei tietenkään millään muotoa yhtä turvallinen kuin tuo ykkösauto.

Meillä toinen vanhemmista vie lapset hoitoon, toinen hakee. Eli molemmissa autoissa on istuimet molemmille lapsille. Vanhempien työpaikat ovat eri suunnissa, eli auton vaihto keskellä päivää ei ole mitenkään mahdollista.

Pyrimme tietenkin siihen, että lapsia kuskaavalla on ykkösautomme käytössä. Aina ei kuitenkaan näin ole. Joskus aina kotona olevalle jää se kakkosauto ja tuleekin "pakollinen" meno, niin kyllä sinne mennään sillä kakkosautolla.

Kun esikoinen syntyi, meillä oli ainoana autona -82 vanha ruosteläjä, pikkuauto kolmella ovella. Pakkohan sitä oli kulkea, kun ei parempaan ollut varaa. Onneksi on autolainoja, ja aika pian oli käsiraha säästettynä ja ostettiin uudempi auto vanhan rinnalle. Täytyy kuitenkin sanoa, että olen ikuisesti kiitollinen, että satuin olemaan uudemman auton ratissa, kun ajoin (vastapuoli oli syyllinen) ainoan kolarini tähän asti. Lapset säästyivät naarmuitta, minäkin sain vain mustelmia. Auto meni lunastukseen ja velkainen kun oli, emme saaneet siitä itselle paljon mitään, mutta henki säästyi ja terveys.

Eli milloin mitenkin, riippuu kummalle konttorille minä menen (omalle vai asiakasyrityksen) ja onko miehellä käyntiä muissa toimipisteissä. Paljon kuljetaan myös yhdellä autolla jos pystytään kun työpaikat ovat melkein vierekkäin (siis se mun pääasiallinen konttori). Kyllä meilläkin usein mies ajaa pienemmällä/vanhemmalla vaikka mentäis niihin lähekkäin sijaitseviin työpaikkoihimmekin (siis jos mennään eri aikaan) ja jos yksin lähden johonkin niin yleensä otan paremman auton.

Meillä siis -08 vm Opel Astra ja -00 vm Opel Corsa :-)

Pidemmät matkat mennään paremmalla autolla, luonnollisesti.

Eli milloin mitenkin, riippuu kummalle konttorille minä menen (omalle vai asiakasyrityksen) ja onko miehellä käyntiä muissa toimipisteissä. Paljon kuljetaan myös yhdellä autolla jos pystytään kun työpaikat ovat melkein vierekkäin (siis se mun pääasiallinen konttori). Kyllä meilläkin usein mies ajaa pienemmällä/vanhemmalla vaikka mentäis niihin lähekkäin sijaitseviin työpaikkoihimmekin (siis jos mennään eri aikaan) ja jos yksin lähden johonkin niin yleensä otan paremman auton.



Meillä siis -08 vm Opel Astra ja -00 vm Opel Corsa :-)

Sama merkki, samanikäiset, suunnilleen sama varustelu. Toinen vähän isompi, toinen pienempi tila-auto. Kumpikin ajaa kumpaakin autoa, tila-autolla ajaa se, jonka kyytiin tarvitsee mahtua kolme muksua turvaistuimineen.

Liikumme lasten kanssa harvoin päivisin autolla, mutta jos tarvitsee lähteä, niin silloin lähdemme kauppakassilla liikenteeseen. Molemmissa on istuimet koko ajan kiinni, ettei tarvitse vaihtaa.

Sama merkki, samanikäiset, suunnilleen sama varustelu. Toinen vähän isompi, toinen pienempi tila-auto. Kumpikin ajaa kumpaakin autoa, tila-autolla ajaa se, jonka kyytiin tarvitsee mahtua kolme muksua turvaistuimineen.

joten se ei syynä autojen eroon. Miehellä uudempi farmari, minulla pieni kolmiovinen. Autot ovat harvoja asioita, joista meillä syntyy kina. Minulle auto on välttämätön paha täällä maalla asuessa, mies haluaa (minun mielestäni) kaikenlaisia teknisiä hienouksia.

Sillä on parempi ja turvallisempi auto joka kulkee lasten kanssa. Aina.

Meillä on kaksi autoa. Toinen uudehko, aika kookas ja turvallinen (seitsemän vuotta vanha). Toinen on reilu tuplasti vanhempi, aika kookas ja jykevä, muttei tietenkään millään muotoa yhtä turvallinen kuin tuo ykkösauto.

Meillä toinen vanhemmista vie lapset hoitoon, toinen hakee. Eli molemmissa autoissa on istuimet molemmille lapsille. Vanhempien työpaikat ovat eri suunnissa, eli auton vaihto keskellä päivää ei ole mitenkään mahdollista.

Pyrimme tietenkin siihen, että lapsia kuskaavalla on ykkösautomme käytössä. Aina ei kuitenkaan näin ole. Joskus aina kotona olevalle jää se kakkosauto ja tuleekin "pakollinen" meno, niin kyllä sinne mennään sillä kakkosautolla.

Kun menen takaisin töihin, molemmat joutuvat kuskaamaan lapsia omalla autollaan. Sen takia mies ostikin viimeksi viisiovisen jykevärakenteisen auton kolmiovisen rämän tilalle, vanhan kylläkin. Toivottavasti olisi varaa ostaa pian parempi auto, mutta siihen saakka on pärjättävä näillä, mitä meillä on.

Ap