Hassuin pukeutumisratkaisusi silloin kun olit viimeisilläsi raskaana?

no ei ehkä hassuin mutta loppuraskaudessa olin aika tuhti mamma, minulla oli tukevat rintaliivit myös yöllä, tukisukat ja tukivyö massua tunkkaamassa mutta panohalut kovat. mieheni taisi olla aika urhea..."come to mama!"

Ne itseväkätyt verkkarihousut olivat aika coolit :)

Crocsit. Jep, ei niitä muuten sovi käyttää kuin ehkä mökkipolulla. Muut kengät ei ät enää vaan mahtuneet niihin turpeisiin sämpylöihin. 

Miehen bokserit  alushousuina. Mies ei ollut erityisen innoissaan valinnastani. Sit ostin yöpaidaksi ihonvärisen äärimmäisen venyvän mummoyöpaidan, jota mies kutsui "ihokkaaksi". Mutta se oli ainut joka ei ahdistanut hulluuteen asti ison mahan kanssa nukkuessa.

Miehen vanhat salihousut joissa puna-valko-pystyraidat. Olin tismalleen kuin Asterixin kaveri Obelix, letitkin löytyivät

En raaskinut ostaa isompaa talvitakkia parin viikon takia, joten kuljin viimeiset viikot alkutalvesta niin, että minulla oli mahan peitteenä villatakki puettuna väärin päin ja takki sitten normaalisti. Takista ei napit tai vetskari enää mennyt kiinni ison mahan takia, mutta mahalle piti saada lämmikettä. Hävettää vieläkin.

Jos raskaus ei olisi mennyt yli, olisi tuolta nöyryytykseltä selvitty.

miehen pitkät kalsarit väärin päin jalassa.

En raaskinut ostaa äitiystoppahousuja (jos sellaisia edes onkaan olemassa!), joten kun talvella odotin viimeisilläni toista lasta ja ulkoilin esikoisen kanssa, pidin päällä normitoppahousujani, jotka eivät tokikaan mahtuneet kiinni, mutta pysyivät päällä miehen vyön avulla...

Miehen panssarivaunun ajohaalari. Mies siis kapiainen. 

Mä ajattelin ensin, ettei mitään, mutta muistin, että käytin kyllä loppuraskaudesta miehen pitkiä kalsareita kotileggareina, kun mun äitiysleggarit oli pyykissä.

Just eilen otin käyttöön miehen pitkät kalsarit yöhousuiksi kun omat rakkaat satiinihousut kävi pieniksi (ja nehän ei veny). Helpottaa muuten huomattavasti kääntymistä kun laittaa satiinipussilakanan lakanaksi ja satiinipyjamahousut jalkaan!

Alkuraskaudessa väkersin normihousuihin hiuslenksusta pidennykset (napinlävestä solmuun ja toinen pää napin ympärille). Mieheni verkkareita käytin kotosalla joskus. Ja kaksosraskaudessa oli kaupungillakin hiihdettävä hiljaksiin terveyssandaalit jalassa (kun ei mitkään muut mahtuneet).

Myös minä ulkoilin tyylikkäänä miehen kasarikuosisissa salihousuissa. Oli älyttömän mukavat! Mies ei vaan suostunut mukaan, kun sonnustauduin noihin.

Leggingsit ja verkkarit sopi paremmin päälle takaperin, koska pehvasauma on housuissa pidempi.

Ei vitsi, repesin ihan totaalisesti kakkosen viestille. Ihanaa.:D Odottelen täällä itse kaksosia viikolla 36 ja mitään erityisen ihmeellista ei mieleen tule... Tai en vaan itse huomaa, kuinka tollolta näytänkään.

Muuten pukeuduin viimeisilläni aikamoisiin rytkyihin ja terveyskenkiin, mutta kaksi viikkoa laskettuun aikaan kun oli, minut oli kutsuttu oikein hienoihin black tie -juhliin. Löysinkin kaupoilta hienon mekon vaikka vatsa oli ihan valtava. Sen kanssa en sitten voinut olla laittamatta jalkoihini niitä kaikista ihanimpia ja korkeimpia stilettojani... loppuillasta jalat vaan notkahteli alta kun kengät ei vissiin enää kannatelleet painoani. Kotimatka taksilla meni paljain jaloin.

Miehen lyhythihainen kauluspaita, miehen läskiaikoijen pitkät housut yhdistettynä henkseleihin, että pysyivät päällä.

Legginssit ja verkkarit päällä takapuoli edessä, alla korkeavyötäröiset mummualkkarit ja paitana miehen t paidat. Oli mulla yksi siistimpi vaatekerta ei silläkään juhliin olisi voinut mennä

Olin talvella viimeisimmilläni ja mulla taisi olla ulkovaatetus suunnilleen tämä:

Villasukat, converset, äitiysfarkut, vähän normaalia paksumpi trikoopaita, neuletakki ja huivi. Iho ei ollut kertaakaan kylmä vaikka tuon enempää ei ollut päällä. Kävin hiukkasen ylikierroksilla ilmeisesti.

Pikkuveljen häät ja LA osui samalle päivälle. Ajattelin etten pysty/ehdi osallistumaan häihin, joten en hankkinut mekkoakaan. No hääpäivänä kaikki oli edelleen OK ja vatsa valtava, joten mieheni parsi jättikokoisen silkkihuivini kulmat yhteen selkäni taakse ja juhlin häitä mustissa velourverkkareissa ja "shaalikauluksellisessa silkkiponchossa". Kuvissa näytti oikeastaan aika kivalta