Lue keskustelun säännöt.
Onko lukiossa tytöt ja pojat keskenään?
13.08.2020 |
Poikani aloitti lukiossa joka on erittäin tyttövaltainen. Omassa ryhmässä on 2 poikaa ja 28 tyttöä. Rinnaisryhmissä on suunnilleen sama sukupuolijakauma nimien perusteella.
Poika ei tunne lukiosta oikein ketään, joten ekoina päivinä haahuillut paljon yksin tauoilla, ruokalassa jne. Tunneilla on päässyt mukaan ryhmiin ongelmitta.
Poika sanoo, että ei viitsi tunkea tyttöporukoihin ja niitä poikia ei oikein ole tarjolla. Pitäisivätkö tytöt ihan outona poikaa, joka tulee mukaan tai kysyy voiko tulla mukaan johonkin tyttöporukkaan? Kun niitä poikia ei ole. Pitääkö siis yhä lukiossakin mennä tiukasti sukupuolen mukaan?
Pojalleni "tyttökaverit" eivät ole mikään ongelma. Ala-asteella oli aina tyttöporukoissa. Yläasteella vain poikien kanssa vapaa-ajalla, mutta ryhmätyöt teki mieluiten tyttöjen kanssa.
Kommentit (15)
Omana lukioaikana ei ainakaan menty tiukalla sukupuolijakaumalla, vaan kaveriporukat koostuivat yhteisten mielenkiinnonkohteiden ja keskustelujen pohjalta. Sanoisin siis, että rohkeasti vaan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omana lukioaikana ei ainakaan menty tiukalla sukupuolijakaumalla, vaan kaveriporukat koostuivat yhteisten mielenkiinnonkohteiden ja keskustelujen pohjalta. Sanoisin siis, että rohkeasti vaan mukaan.
Samoin. Meillä oli hyvä porukka tyttöjä ja poikia. Kaikki harrastettiin teatteria.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan tapauksista. Osa tytöistä pitää varmasti tiukkaakin rajaa siitä, ettei pojat "kuulu joukkoon", ellei ole jonkun ryhmään kuuluvan poikaystävä. Toiset taas nimenomaan eivät halua erotella kavereita sukupuolen mukaan. Se vain, että kuinka poika löytää sen porukan, jossa on pojallekin tilaa.
Miksi tätä on alapeukutettu?
Meillä olivat keskenään. Joskus jopa sillain *tirsk*
moi. en edes viitsinyt lukea kommentteja. itselläni on kavereitä 50/50 ihan kummastakin. ja sanoa saaneen niin lötyy myös(matemaattisesti meni jo väärin mutta) 20/100 kaikenkaltasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan tapauksista. Osa tytöistä pitää varmasti tiukkaakin rajaa siitä, ettei pojat "kuulu joukkoon", ellei ole jonkun ryhmään kuuluvan poikaystävä. Toiset taas nimenomaan eivät halua erotella kavereita sukupuolen mukaan. Se vain, että kuinka poika löytää sen porukan, jossa on pojallekin tilaa.
Eli kantsii hankkia tyttöystävä, jonka porukkaan pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä lukiossa on noin outo sukupuolijakauma? Joku kristitty koulu tai muu hihhulipaikka?
Vierailija kirjoitti:
Missä lukiossa on noin outo sukupuolijakauma? Joku kristitty koulu tai muu hihhulipaikka?
En tiedä noin räikeästä sukupuolijakaumasta, mutta Suomessa on ihan yleisesti lukioita, joissa jopa 80% opiskelijoista on tyttöjä. Varsinkin eliittilukiot ovat tyttövaltaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tyttö myös lukiossa, jossa pojat selkeä vähemmistö. Tiiviissä kaveriporukassa on sekä tyttöjä että poikia, samantyyppisiä ihmisiä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Omana lukioaikana ei ainakaan menty tiukalla sukupuolijakaumalla, vaan kaveriporukat koostuivat yhteisten mielenkiinnonkohteiden ja keskustelujen pohjalta. Sanoisin siis, että rohkeasti vaan mukaan.
Kyseessä on korkean keskiarvon taidelukio, joten luulisi opiskelijoilla olevan ainakin pohjalla kiinnostus tuohon taiteenlajiin + opiskeluun. Tietenkin muita mielenkiinnon kohteita voi olla vaikka mitä. Hirveästi on nyt ekalla viikolla ollut kaikenlaista tutustumista, joten ehkä niitä samanhenkisiä löytyy. Nyt ovat olleet usein 3 pojan porukalla ainakin samanaikaisilla hyppäreillä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävykset ja sain seurata pojan kehitystä. Hän rakenteli onnellisena robotteja ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa opettajat ennustivat pojasta tulevan vielä jotain suurta, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa nukkua öitä laavulla ja mennä yhdessä luonnontieteelliseen museoon. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Aika kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Jokin pojassa muuttui, hänestä tuli kotona hiljaisempi ja varautunut. Poika opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, mutta jokin oli toisin ja yritimme selvittää mitä oli tapahtunut. Lukion ollessa lopuillaan toivoimme armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön auttavan, kenties poika oli ainoastaan uusien kuvioiden tarpeessa. Poika opiskelikin poliittista historiaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...
Kannatta ehdottomasti pyrkiä porukoihin heti lukion alussa, kun oikein kukaan ei tunne toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin kävin lukiossa panemassa tyttöjä jumppasalin patjavarastossa.
Riippuu ihan tapauksista. Osa tytöistä pitää varmasti tiukkaakin rajaa siitä, ettei pojat "kuulu joukkoon", ellei ole jonkun ryhmään kuuluvan poikaystävä. Toiset taas nimenomaan eivät halua erotella kavereita sukupuolen mukaan. Se vain, että kuinka poika löytää sen porukan, jossa on pojallekin tilaa.