Suomenruotsin puhekieli- ja murre-erot alueittain

No terve Jörgen. Missäs sinä asut ja erotatko puheesta, mistä suomenruotsalainen on kotoisin. Mistä huomaat eron? Onko esimerkiksi tiettyjä sanoja/fraaseja, joita käytetään vain Pohjanmaalla/Uudellamaaalla.

Kun kirjoitat ruotsia esim. Facebookissa, niin kirjoitatko "puhekielellä" vai "kunnon" ruotsia? Miten ruotsia kirjoitetaan puhekielellisesti?

No terve Jörgen. Missäs sinä asut ja erotatko puheesta, mistä suomenruotsalainen on kotoisin. Mistä huomaat eron? Onko esimerkiksi tiettyjä sanoja/fraaseja, joita käytetään vain Pohjanmaalla/Uudellamaaalla.

Kun kirjoitat ruotsia esim. Facebookissa, niin kirjoitatko "puhekielellä" vai "kunnon" ruotsia? Miten ruotsia kirjoitetaan puhekielellisesti?

Niin, en tiedä, missä Jepo on, joten siksi kysyn :)

Jepua on Pohjanmaalla.

Helsingissä puhutaan tv-nytt-svenskaa, siis sitä ruotsinkirjoista tuttua. Länsi-Uudellamaalla on sellainen hauska laulava nuotti ja siellä sanan loppu-r:t on samanlaisia kuin englannissa. Monet päätteet tai loppuäänteet sanoissa ovat kuluneet pois, esim. nyttig lausutaan nytti. Sipoossa kaikki r:t lausutaan kuin englannissa.

Tällaisia tuli ensimmäiseksi mieleen!

Espoolaista ruotsia, kuultu paikallisen kaupan kassalla:
"Hur är det med de här ostohyvitykset, får jag dem nu genast eller sen jälkikädessä ?"

Pohjanmaan ruotsin tuntee siitä ettei sitä ymmärrä...joskus haastateltiin jotain pohjalaista stafettkarnevalin voittajaa ruotsinkielisessä uutisissa.

Kukaan ei ymmärtänyt mitään, ei myöskään toimitttaja, joka kommentoi vaan että tässä voittajan kommentit ja haastattelu päättyi siihen.

No joo en kauheen hyvin kuule eroja, vaikka olen itse oppinut ruotsin apinamenetelmällä ja saan usein kommenttia että tuo Länsi-Uudenmaan murre se on niin hauskaa.

Saaristolaisten ruotsi eroaa myös kirjakielisuomenruotsista, sanoissa jossa k kuuluisi ääntää tj, sanotaankin k. (esim kärryt, kärra, pitäisi sanoa tjärra, kirkko eli kyrka pitäisi sanoa tjyrka... ruotsissahan nämä lausutaan sjärra, sjyrka jne...)

Sanan lopssa oleva a sanotaan usein o:na (kärro, kyrko).

Sanan lopussa oleva u (sko, bro)  äännetään ou (skou, brou).

Saaristolaisena myös pakko sanoa että menee hermot Uudenmaalaisiin kun puhuvat niin hitaasti, ja esim jos sanoisi "Jag heter Peter", niin Hesassa se on "Jag heeettäh Peettäh" =D

Tuolla pari esimerkkiä murreruotsista:

http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/poesi/lh/minkkan.html

Joissain Pohjanmaan murteissa, ainakin Närpiön murteessa on kolme sukua (maskuliini, feminiini, neutri). Nykyruotsissahan maskuliini ja feminiini ovat muodostaneet yhdessä en-suvun. Kolmea sukua esiintyy kyllä myös lahdentakaisen ruotsin sekä tanskan ja norjan murteissa. 

Yksi tuttu on käynyt sotaväen Dragsvikissä ja hänellä tiesi jotain todella hilpeitä kokkolalaisia slangisanoja, mutta niitä en nyt muista! Kokkolan ruotsi kuulostaa ylipäätään aika vängältä.

Kokkolan ruotsi on pelkkää "he va he, he e just he"-hokemista. Monia sanoja ei edes tiedetä ruotsiksi, vaan luovan tauon jälkeen tokaistaan ne suomeksi. Itse kun koittaa asiakaspalvelussa vaikeatkin asiat kertoa auttavalla ruotsilla, ärsyttää kun asiakas sitten itse vaihtaa suomeen kun tulee vaikea sana eteen, jette kiva jåå.

Teerijärvi, Kaustinen yms sisämaahan päin olevat taas puhuu niin käsittämätöntä puuroa vieraalla korostuksella, että en yleensä saa mitään selvää :D