Minkä ikäinen osaa matkustaa yksin kaupunkiliikenteen bussilla?

15v

Meillä 16-vuotias... Eli esikoinen oli tuon ikäinen kun lähti naapurikaupungin lukioon, sitä ennen oli tuskin koskaan matkustanut kaupunkiliikenteen busseilla.

Tätä nuoremmista ei ole kokemusta.

ei ole iästä kiinni.. eiköhän 6-7 vuotiaan äly ja osaaminen jo tuohon riitä, mutta harvaa alle 10-vuotiasta ei tuollaiseen minun mielestäni kannata laittaa tuollaiselle matkalle.

Parhaiten tuosta selviää ne jotka on ikänsä asuneet kaupungissa ja ovat jo pienestä pitäen itse ostaneet lippunsa vaikka onkin porukalla matkustettu. Mutta jos perheellä on tapana käyttää autoa ja bussit on vain jotain mitä nähdään silloin tällöin liikenteessä niin aika omituista olisi olettaa että lapsi tuollaiseen pystyisi heti..

Matkustin 12-vuotiaasta asti vaihdoilla. Ilman vaihtoja 8-vuotiaasta.

Kaverin lapset ovat matkustaneet sujuvasti 7 vuotiaista lähtien täällä Helsingissä. Omat poikani vain kavereiden kanssa. Täysin lapsesta kiinni:)

Itellä ei ole lapsia vielä. Espoolainen ollu koko ikäni ja itsenäisesti aloin kaupungin sisäsellä bussilla matkustamaan soittotunneilleni siinä 11 vuotiaana. Sitä ennen paikka oli vielä niin lähel et sinne pyöräili tai käveli. Joskus 14-15vuotiaana menin ekaa kertaa yksin juna/seutubussimatkalle Helsinkiin.

Vanhemmilla auto joten aina yleensäö kuljettiin autolla kaikkialle ja vasta ku aloin itekseni liikkumaan ni sit tuli bussit...

Oma lapseni (6v) on niin ujo että ei tulisi mieleenkään laittaa edes vaihdottomalle bussimatkalle, tulisi varmaan jo itku pelkästä lipunosto tilanteen jännityksestä, mutta samanikäinen kummilapsi selviäisi aivan varmasti vaihdoistakin koska juttelee mielellään ihmisille ja osaisi varmasti kysyä neuvoa jos sitä tarvitsisi.

Eli ihan lapsesta kiinni, kuten täällä on jo todettu.

Vaatimuksena nyt kuitenkin se että osaa pitää rahoista huolen, tuntee numerot ja tuntee pysäkit ja mielellään myös alueet joilla liikkuu jotta ei joudu paniikkiin jos jääkin väärällä pysäkillä pois.

Mä matkustin aikoinaan säännöllisesti 7-vuotiaana, satunnaisesti jo 6-vuotiaana. Mitään ei sattunut, mutta turvaton olo oli. Olin liian nuori. 10v luulisin on OK.

Kyllä mä tunnen monbta lasta jotka on tehneet sitä 8-9 vuotiaasta asti. Lapseni kaveri kulkee kahdella bussilla ja yhdellä junalla kouluun, ja on tehnyt sitä vuosia.

18-v

Muakin kiinnostaa, sillä harkitsemme rakentamista paikkaan, josta tulevaisuudessa lapsi joutuisi kulkemaan kahdella bussilla tai kävelemään melko pitkästi pysäkille. Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei kovin pian voisi laittaa lasta kulkemaan tuota matkaa yksin, varsinkin kun vaihto tapahtuisi kaupungissa, jossa bussilinjoja kulkee kymmeniä.

En vaikka lapsi jo kolmivuotiaana tunnistaa linjojen numerot, joita käytämme usein ja tietää millä mennään minnekin. Liikkuminen kun on paljon muutakin kuin oikean bussin numeron tunnistamista: Kaupunkiliikennettä, osaamista varoa, taitoa toimia oikein, jos bussi ei tulekaan, nousee väärään bussiin tai jää väärällä pysäkillä pois.

Muualla Euroopassa tollanen yksin julkisilla kulkeva 7v. Nassikka otettaisiinkin viranomaisten toimesta talteen ja asiaa alettaisiin lastensuojeluviranomaisten kanssa puimaan heitteillejättönä :)

hyvin suhteellinen käsite siis.

Itse olen mennyt 7-vuotiaana Helsingissä pitkin poikin. Niin teki muutkin. Käytiin keskustassa Tiimarissa ostamassa kynejä ja kumeja, käytiin pankeista pyytämässä säästöpossuja ja lukujärjestyksiä, käytiin ihailemassa aikuisten mekkoja ja tultiin takaisin kotiin. Tämä siis 80-luvulla aikana ennen kännyköitä.

Nyt omat 12v ja 10v menevät vaihdotta Pohjois-Helsingistä yhdellä bussilla keskustaan harrastuksiin ja olen aina ihan sydän syrjällään. Kännykät mukana, soittavat molemmista päistä aina bussipysäkiltä.

Riippuu myös bussilinjoista. Jos joukkoliikenne on suunniteltu huonosti ja lapsi joutuu jäämään pois hankalassa paikassa ja kävelemään pitkän matkan vaarallisia reittejä, niin ei voi ihan ekaluokkalaista vielä laittaa yksin kulkemaan. Ja joissain kaupungeissa on niin sekavat järjestelyt, että jos joutuu menemään bussilla johonkin vähän vieraampaan paikkaan, niin aikuinenkaan ei selviä ilman karttaa ja puhelinta.

No, kyllä mä ainakin osaan. 

Täytän kohta 45.