Minkä ikäinen lapsi mielestänne voi ulkoiluttaa pientä koiraa?

Miksi ei voisi? Jos lapsi osaa kohdella koiraa kauniisti (ei riuhdo, satuta ja kisko ympäriinsä) niin kyllä minä antaisin.

Meillä juuri 10 vuotta täyttänyt poika ulkoilee meidän 5-vuotiaan sakemanninrötkäleen kanssa, koira on tosin kuuliainen ja rauhallinen.

10-vuotias.

kyllä voi, mutta lapsille on myös opetettava koiraetiketti. Viimeksi oli koira kiinni kaupan tuulikaapissa. Ihan kiltti, mutta siitä ei päässyt ohi kuin työntämällä koiran sivuun. Toinen lapsi oli ison koiran kanssa jalkapallokentällä. Meidän pallo oli entinen sen jälkeen. Tarkoitus ei ole kauhistella vaan kertoa että lapsen logiikka on sitten eri kuin aikuisen. Koiran sai helposti kiinni ovenkahvaan ja mukavaahan se oli kun iso koira riehuu jalkapallon kanssa. Mutta ongelmia tulee molemmista.

Pitää muistaa sekin, että jos vastaan tulee irtokoira ja koirilla tulee tappelu, pitää lapsen olla sen verran iso, ettei hätäänny vaan tietää miten toimia. Ettei siis joudu itse koiran puremaksi. 

Kuten edell on jo sanottu, ratkaisevaa ei ole teidän koiran ja lapsen suhde, vaan lapsen taidot, kantti ja fyysinen voima tilanteessa, jossa iso irtokoira käy päälle. Onko lapsella pokkaa puolustautua päällekäyvää isoa koiraa vastaan, ja voimia tehdä se niin ettei itse tule purruksi?

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 18:56"]

Pitää muistaa sekin, että jos vastaan tulee irtokoira ja koirilla tulee tappelu, pitää lapsen olla sen verran iso, ettei hätäänny vaan tietää miten toimia. Ettei siis joudu itse koiran puremaksi. 

[/quote]

Tämä, lapsen pitää oikeastaan tietää miten tälläisessä tilanteessa toimitaan ENNEN kuin tappelua pääsee syntymään.

Olen juuri se, jolla on 5-vuotias saksanpaimenkoira, lisäksi meillä on myös 3-vuotias ja 4kk ikäiset saksanpaimenkoirat. Täällä tosi moni idiootti pitää kurittomia koiriaan irti ja monesti on tullut tilanne että irtokoira juoksee päin.

3-vuotiaan koiran kanssa ongelmana on se, että koira provosoituu todella herkästi muiden koirien käytöksestä. KOSKAAN, ei ole kuitenkaan tullut tappelua irtokoiran kanssa, koska reagoin itse kohti juoksevaan koiraan todella rauhallisesti. Jos näen että jahas, tuolta viipottaa räkyttävä koira meitä kohti, minä pysähdyn. En kisko koiraa turhaan eteenpäin, en käännä irtokoiralle selkääni ja jatka matkaa. Enkä todellakaan juokse pakoon.

Yleensä näissä tilanteissa tilanne menee siten, että irtonainen koira ja minun koirani nuuskivat toisiaan hieman epäillen, sitten jostain juoksee irtokoiran omistaja rääkyen " VARO SE ON VIHAINEN!!" ja sieppaa koiransa mukaansa.

En kyllä osaa sanoa, miten toimisin pikkukoiran kanssa. Noilla isoilla sakuilla on kuitenkin sen verran enemmän karismaa, ettei yleensä vieras koira lähde hyppimään naamalle, ellei oma koira räjähdä.

Kutonen jatkaa.. Tipsupentuahan ei isomman koiran tarvi purra kunnolla kuin kerran ja henki on mennyt. Onko lapsesi kypsä kestämään tuollaisen tilanteen näkemisen omin silmin? Jos ei, niin suosittelen sitä pissitystä ihan vain kotipihassa, josta ehtii sisään turvaan ennen kuin vieras koira pääsee kiinni.

Kaikkea voi tapahtua, mutta ei niitä koiratappeluita niin usein tapahdu. Kyllä tuolla näkee lapsia isojenkin koirien kanssa. Lapsi ja lapsen kaverit pitää kouluttaa myös.

Lapsen pitää olla sen verran iso, että kykenee toimimaan yllättävissä tilanteissa, siis muissakin kuin irtokoiran kohtaamisessa. Mitä tekee, jos mopopojat päättävät ajaa liian läheltä ja koira pelästyy, mahdollisesti jopa niin että pääsee hihnasta irti ja karkuun? Osaako pitää koiran samalla puolella kävelytietä kuin itse kävelee, eikä päästä kulkemaan laidasta laitaan? Muistaaako tarkkailla ympäristöä, ja läehstyviä pyöriä ja rullaluistelijoita? Ymmärtääkö, että koiran kanssa EI käydä kaupassa, että koiraa ei jätetä hetkeksikään kaupan eteen valvomatta?

Riippuu varmasti asuinalueestakin, voiko lasta päästää. Täällä en päästäis, on niin paljon mahdollisia "vaaratilanteita". Useamman kerran on törmätty irtokoiraan, tien vieren pusikosta saattaa yhtäkkiä pompata maastopukuinen marjastaja tielle, lapset ajelee pyörillään aivan holtittomasti, mopopojat jopa metsäpoluillakin. Tämän kesän pahi tilanne oli, kun tien toisella puolella vähän meidän edellä samaan suuntaan meni kaksi naista ja kaksi koiraa. Toinen työnsi lasta rattaissa, toinen talutti kumpaakin koiraa (tanskandoggi ja joku toinen, vähän pienempi). Toinen koirista kävi rähisemään mun koiralle, joka siihen asti oli kävellyt sivulla hihna löysällä, ei juurikaan huomioinut muita. Koirani sitten haukahti,ja samantien ne kaksi koiraa lähtivät rynnimään tien yli meitä päin. Taluttaja ei juurikaan edes koirien menoa hidastanut, kun raahautui selällään asvalttitiellä koirien perässä. Toisen koiran hihna ilmeisesti katkesi, ja pääsi kiertämään meidän takapuolelle, toinen tuli taluttaja perässään edestä päin. Sain pidettyä oman koiran sivulla/takana, ja huutamalla, potkimalla ja hihnan päällä huitomalla sain pidettyä koirat irti meistä niin kauan, että rattaita työntänyt ehti paikalle ja ottamaan koirat kiinni.

Tuon tilanteen jälkeen päätin, että omalla lapsella pitää olla ikää ja voimaa aika paljon, ennenkuin uskallan päästää yksin koiraa ulkoiluttamaan.

Noin 10 v. En kyllä antaisi 10-vuotiaan taluttaa saksanpaimenkoiraa, kyseessä on kuitenkin lasta vahvempi koira, joka poikkeustilanteessa saattaisi toimia yllättävällä tavalla, ja lapsen on siihen vaikea reagoida. Pienen koiran lapsi jaksaa pitää hallinnassaan poikkeustilanteessakin.

Itse jouduin irtokoiran puremaksi 12-vuotiaana, kun talutin omaa pientä koiraani. Puolustin koiraani, ja nostin syliini (en tietenkään tiennyt, että sekin voi provosoida) ja äitini neuvoi, että jatkossa minun pitää aina laskea koira irti, jos irtokoira hyökkää omani kimppuun. Onneksi ei sellaista enää sattunut.

Lapsesta riippuen 8-10v ihan hyvin. Missä ihmessä kaikki vastaaja asuvat, kun irtokoiria noin tarvii pelätä?

Yhdelletoista vastaisin, että koiranomistajien maailmassa. Olen asunut koiran kanssa niin kerrostalolähiössä kuin omakotitaloalueellakin, kaupungissa ja maalla, ja joka paikassa irti olevia/pääseviä koiria tulee vastaan useamman kerran kuussa. OKT/rivaripihoissa on niitä, jotka on päästetty pikapissalle ja omistaja vahtii ovella, ja pihakoira ei ohikulkevan koiran nähdessään tottelekaan pysähtymiskäskyä, ja lenkkipolulla tulee päivittäin vastaan näitä huppu silmillä, napit korvilla haahuilijoita, jotka välillä havahtuu oman koiran nykäisyyn ajoissa, välillä koira pääsee irti. Yllättävän moni ihminen on vaan pakollisella pissalenkillä eikä yhtään seuraa ympäristöään, tai edes omaa koiraansa. 

Koiraton lenkkeilijä ei huomaa näitä välttämättä lainkaan, kun irti oleva/ pienellä nykäisyllä irti pääsevä koira antaa ihmisen olla, mutta toisen koiran tullessa vastaan höökää täysillä luo.

Valtaosa noista irtolaisista on toki semiystävällisiä, mutta mistäs sen ennakkoon tiedät. 

Hassua miten paljon  toisten ympyröissä näyttää pyörivän suorastaan vaarallisia irtokoiria. Meillä päin noita ei ole vielä kertaakaan näkynyt...irtokoiria toki mutta eivät vielä koskaan ole käyneet päälle saati tulleet edes lähelle.

Meillä 9v lapsi ihan menne tullen ulkoiluttaa pientä koiraamme eikä ole tullut edes mieleen etteikö voisi...koskaan ei ole mitään vaaratilannetta tullut. Ei tietenkään kannata lähteä kauas mutta ihan varmasti voi piedä korian ulos esim omalla kadulla tai viereisellä kävelytiellä.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 18:45"]

Miksi ei voisi? Jos lapsi osaa kohdella koiraa kauniisti (ei riuhdo, satuta ja kisko ympäriinsä) niin kyllä minä antaisin.

Meillä juuri 10 vuotta täyttänyt poika ulkoilee meidän 5-vuotiaan sakemanninrötkäleen kanssa, koira on tosin kuuliainen ja rauhallinen.

[/quote]

Jos tietäisin kuka olet, tekisin sinun lapsestasi lastensuojeluilmon... Mitäs jos joku kaunis päivä se sun "sakemanninrötkäle" iskee hampaansa poikasi päähän?

Meillä 6 vuotias taluttelee mäyristä pihalla. Tais talutella jo viime kesänä eli viisivuotiaana. Kovin kauas en anna lähteä ja vähän kyttäilen ikkunasta, lähinnä sen takia ettei innoissaan riuhdo koiraparan niskoja nurin. Hyvin on mennyt.

Minä sain ensimmäisen koirani 10vuotislahjaksi, itse talutin ja hoidin pissatukset alusta asti. Se olikin ehtona että koiran saan.

Minä en muista nähneeni vihaista irtokoiraa kuin ehkä kerran, ennen kuin hankin oman koiran. Asumme uudella asuinalueella ja SILTI täällä törmää irtokoiriin yllättävän usein. Yleensä tilanne on se, että koira on tosiaan päästetty omalle pihalle pissalle, josta se säntää kadulle. Joillakin ihmisillä on jotenkin omituisen leväperäinen asenne koiriinsa.

Hei! Oma perheeni omistaa 36- kiloisen Rhodesiankoiran, ja olen sitä jo 12-vuotiaasta kävelyttänyt. Omasta mielestä lapsi voi kävelyttää koiraa, jos a) lapsi on ainakin 7-10kg koiraa painavampi(että ei lähde lentämään koiran mukaan). b) Koira tulee toimeen kaikkien kanssa(varsinkin jos koira on iso) c) Se lapsi kerää sen koiran jätökset eikä heitä vaan lunta päälle ja osaa kysyä lupaa esimerkiksi saako koira moikata toisia koiria.

TIetenkään pienissä koirissa ei ole yhtä paljon vastuuta lenkeillä kuin isoissa, sillä chihun voi vain nostaa syliin. Jos kyseessä on koira joka on sanotaan nyt vaikka yli 25kg, koirassa on jo haastetta. Suosittelisin, että mitään nuoria koiria, joilla on jo kokoa, ei mikään 10-vuotias taluttelisi, sillä ne harvoin on yhtä kuuliaisia kuin vaikka yli 2-vuotias koira. Tämä ei päde vain joihinkin stereotyyppisiin "vaarallisiin koirarotuihin" vaan jokainen koira on yksilö, ja jokaisessa koirassa on se riski, että se hyökkää toisen kimppuun. Lapsen pitäisi pystyä pitämään koira paikallaan, kunnes tilanne on ohi, ja osata mennä suoraan kotiin. Ja jos tiedät että koirasi voi olla agressiivinen, niin suosittelisin että laitat keltaisen nauhan tai rusetin koiraasi kiinni(tämä tarkoittaa että koiralle pitää antaa tilaa).