Onko Suomessa hyväksyttyä olla kotiäitinä kun kaikki lapset koulu-

Kai se on ihan kadehdittavaavin, jos joku siihen pystyy taloudellisesti eli ei lypsä yhteiskunnalta sit mitään rahoja? Mies elättää tai on muuten itse niin varakas, ettei tarvitse palkkatyötä ollenkaan? Toisaalta pitää olla valmis siihen, ettei eläketulojakaan kerry sitten.

Mitä hyväksyttävää kotiäitiydessä on? Elää toisten rahoilla yhteiskunnassa, missä pyykit peseytyvät nappia painamalla, imuri vetää roskat, keskuslämmitys toimii, astianpesukone pyörii ja muut maksavat lasten terveydenhuollon, hammaslääkärin ja tietenkin äidin omatkin kulut.

Pelkkää mukavuudenhalua.

Miksi oikeastaan tarvitsee hakea kenenkään muun kuin oman perheen hyväksyntää?

Ole vaan ilolla ja ylpeydellä sitä mikä teidän perheelle on parhaaksi.

Meillä lapset 5v ja 10v. Mulla ei ole aikomustakaan mennä töihin.

Ei siihen kenenkään muun kuin miehen hyväksyntää tarvita jos ei nosta tukiakaan vaan mies maksaa elämisen ja eläkkeen. T. Kotiäiti

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyväksyttävää kotiäitiydessä on? Elää toisten rahoilla yhteiskunnassa, missä pyykit peseytyvät nappia painamalla, imuri vetää roskat, keskuslämmitys toimii, astianpesukone pyörii ja muut maksavat lasten terveydenhuollon, hammaslääkärin ja tietenkin äidin omatkin kulut.

Pelkkää mukavuudenhalua.

Yhteiskunta mahdollistaa tuon ja tuethan perustuvat luottamukseen, että niitä käytettäisiin vain kun on välttämätön tarve, muuten tehtäisiin työtä. No maasta löytyy ja maahan saapuu kasvavassa määrin väkeä joka käyttää tätä systeemiä hyväkseen täysin estottomasti ja edes harkitsematta työelämää. Lisää pitäisi vielä saada kymmeniä tuhansia.

Vastustukseen törmää usein täällä palstalla.

Käly välillä osoitti mieltään, mutta se oli puhdasta kateutta. Sisään ulos, hullun akan jutut.

Useampi kaveri on tuumannut, että kyllä hekin jäisi kotiin heti, jos se olisi taloudellisesti järkevää. Tsempanneet lähinnä.

Muutamat sukulaiset ovat olleet huolissaan mun taloudellisesta pärjäämisestä ja siitä kuuluisasta eläkkeestä. Esim äitini: "eikö kunkin pitäisi olla taloudellisesti itsenäisiä?" Luulotteluahan nuo ovat, en mä ole koskaan kellekään puhunut meidän rahatilanteesta. Ei se niille kuulu. Osa luulee, että "makaan miehen rahoilla kotona" tai "miten työkkäri ei sua laita koskaan töihin tai millekään kurssille". "mikähän sun eläke kertymä on?"

Eikai tässä kotona oltais, jos siihen ei olisi varaa ja asioita hoidettu tulevaisuuttakin ajatellen?

Kunhan ei tulla itkemään elintason täydellistä romahdusta, kun ero tuli lasten tultua täysi-ikäisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyväksyttävää kotiäitiydessä on? Elää toisten rahoilla yhteiskunnassa, missä pyykit peseytyvät nappia painamalla, imuri vetää roskat, keskuslämmitys toimii, astianpesukone pyörii ja muut maksavat lasten terveydenhuollon, hammaslääkärin ja tietenkin äidin omatkin kulut.

Pelkkää mukavuudenhalua.

Miksei mukavuudenhalu voisi olla hyväksyttävää? Kärsiäkö pitäisi, että saa hyväksyntää?

Veroja maksetaan kaikki anyway tavalla tai toisella.

Itse olen saanut sellaisen kasvatuksen, että omaa elintasoa ei rakenneta miehen varaan. Tarvittaessa on itse pystyttävä yksinään huolehtimaan perheen toimeentulosta. Kouluttauduttava kykyjen mukaan mahdolisimman pitkälle, ettei päädytä rahalliseen pakkoavioliittoon.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan ei tulla itkemään elintason täydellistä romahdusta, kun ero tuli lasten tultua täysi-ikäisiksi.

Mä ainakin siinä vaiheessa hyppään yhteiskunnan elätettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut sellaisen kasvatuksen, että omaa elintasoa ei rakenneta miehen varaan. Tarvittaessa on itse pystyttävä yksinään huolehtimaan perheen toimeentulosta. Kouluttauduttava kykyjen mukaan mahdolisimman pitkälle, ettei päädytä rahalliseen pakkoavioliittoon.

Mutta jos ei ole kykyjä kouluttautumiseen. Mitä sitten tehdään?

Olen pienen koululaisen kotiäiti. Joka arkiaamu käyn salilla ja sitten on omaa aikaa. Iltapäivällä siivoilen ja laitan ruokaa. Illalla on aikaa lapsen harrastuksille ja perheen yhteisille jutuille. Päivät kuluu mukavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan ei tulla itkemään elintason täydellistä romahdusta, kun ero tuli lasten tultua täysi-ikäisiksi.

Mä ainakin siinä vaiheessa hyppään yhteiskunnan elätettäväksi.

Ilmeisesti miehesi tulot on melko pienet, jos kuvittelet ynteiskunnan takaavan sinulle saman elintason.

Eipä sitä kukaan valintoihinsa toisten hyväksyntää tarvitse

Naurettavia ovat he, jotka luulevat tietävänsä oikean tavan elää ja olla.

Tee kuten itse tykkäät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut sellaisen kasvatuksen, että omaa elintasoa ei rakenneta miehen varaan. Tarvittaessa on itse pystyttävä yksinään huolehtimaan perheen toimeentulosta. Kouluttauduttava kykyjen mukaan mahdolisimman pitkälle, ettei päädytä rahalliseen pakkoavioliittoon.

Mutta jos ei ole kykyjä kouluttautumiseen. Mitä sitten tehdään?

Toivottavasti ei ainakaan hankita lapsia! Matala älykkyys on perinnöllistä.

Ei ole. Hyvä jos kuukauden saa olla rauhassa kyselyiltä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Hyvä jos kuukauden saa olla rauhassa kyselyiltä.

Koulussa kukaan ei enää kysele. Päiväkodissa ahdistelivat, eivät kuulemma voineet minulle mitään. Kun en ollut työttömänä ja lapsi oli kokopäiväisesti hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut sellaisen kasvatuksen, että omaa elintasoa ei rakenneta miehen varaan. Tarvittaessa on itse pystyttävä yksinään huolehtimaan perheen toimeentulosta. Kouluttauduttava kykyjen mukaan mahdolisimman pitkälle, ettei päädytä rahalliseen pakkoavioliittoon.

Mutta jos ei ole kykyjä kouluttautumiseen. Mitä sitten tehdään?

Toivottavasti ei ainakaan hankita lapsia! Matala älykkyys on perinnöllistä.

On hankittu jo. Molemmat pärjää hyvin opinnoissaan.

Oma valinta jonka seurauksetkin ovat omia ja kannettava eikä sitten voi toisia syyttää ja tukahduttaa.