Jäätävä rumuus synnytyksen jälkeen
Voi kun tästä puhuttaisiin enemmän. Olen kiitollinen terveestä vauvastamme, joka oli erittäin toivottu perheeseemme.
Olen koko elämäni kamppaillut huonon itsetunnon kanssa, mutta nyt tilanne on huonompi. Todella hennot ja super ohuet päivässä rasvoittuvat hiukset, akne, isot leveät kasvonpiirteet.
Nyt esikoisemme syntymän jälkeen päässä tuntuu, että kaikki on räjähtäny kaikki käsiin...
Äärimmäisen ohuet hiukset tippuu tukoittain päästä, rasvoittuu ihan samantien, mutta en myöskään uskalla pestä hiustenlähdön takia! Leuka ja ohimot sykkii todella kipeitä isoja finnejä. Toki järkky univaje, silmäpussit ja räjähtänyt alapää. Tuntuu, että haisen kainaloista jatkuvasti voimakkaalle hielle.
Itkettää, enkä haluaisi kenenkään tulevan katsomaan vauvaamme tai minua. Olo on niin ruma ja epänaisellinen. Haluaisin vain peittää vaikka pussilla pääni, enkä halua edes vaunulenkille mennä. Onneksi mies ymmärtää eikä päästä ketään vierailulle, mutta ei kai näin voi loputtomiin jatkua.
Voiko kukaan samaistua tähän? Meneekö tämä olo ja hormoniräjähdys koskaan ohi?
Kommentit (16)
Pystyn samaistumaan! Mutta Haloo, sun vauvasi on vastasyntynyt, tulet vielä toipumaan, anna itsellesi aikaa. Mulla oli sentään se, että olin ennen raskautta kaunis... Eli oli vielä menetettävääkin. Ja nyt maha on iso tynnyri, vähän niinku joku Erkki 65 v, omenalihava. Mutta arvaapa mitä, mä treenaan erkauman kuntoon ja lantionpohjan lihakset. Eli voit saada entistä paremman seksielämä jos jumppaat noi lihakset. Vähän on jo kokemustakin. Tsemppiä meille, kyllä se siitä!
Itse en ole lapsia saanut, joten varmaan en saisi mitään kommentoida... Kerron kuitenkin hyvin läheltä sivusta seuranneena.
Siskoni sai kaksi vuotta sitten lapsen. Kipuili samojen asioiden kanssa. Hän aloitti liikuntaharrastuksen. Alkoi käymään pitkillä lenkeillä ja kuntosalilla. Ei ole ennen siis salilla käynyt. On silminnähden saanut itseluottamusta. Kertoo tuntevansa olon terveemmäksi ja vahvemmaksi. Fokus on siirtynyt ulkonäöstä kehon toimivuuteen. Hormonitkin ovat tasoittuneet ajan kanssa. Mulla ei lapsen saanti ole siis ollut vaikuttamassa, mutta muutoin olen tuntenut itseni rumaksi. Vältellyt jopa sosiaalista kanssakäymistä ja ollut vaan kotona. Siskoltani sain sitten kipinän aloittaa juoksuharrastus ja se toimi! Olen saanut paljon itseluottamusta. Kiloja ja senttejä en kyttää lainkaan, mutta se olo mikä tulee... Uskomaton. Oli ihan he*vetin hankalaa lähteä minnekään ja juoksin jotain sivukujia keskellä yötä ettei kukaan vaan näe. Nyt en välitä siitäkään. Tsemppiä sinulle. Anteeksi että tulin tähän vouhkaamaan vaikken ole synnyttänyt.
Tsemppiä ap! Muistan ihan samat fiilikset heti lasten syntymän jälkeen. Joka paikka turvoksissa, kroppa ihan vieraan tuntuinen, hiki haisi ja peilikuva todella ällötti. Mutta kun mentiin ajassa puoli vuotta eteenpäin, olin kauneimmillani, suorastaan hehkuin. Vieläkin valokuvia katsoessa huomaan tämän. Siitä se alamäki sitten on taas alkanut iän myötä mutta se on ihan toinen tarina. 😅
Malttia vaan, kyllä se oma minä sieltä alta löytyy taas ajan kanssa! ❤️
Mulla tuli samat fiilikset, mutta ei ihan heti synnytyksen jälkeen. Vasta vähän myöhemmin kun se hiusten takaisin kasvu ei alkanutkaan heti. Itsellä myös ohuet hiukset jo ennestään joten kaljuuntuminen otti koville.
Nyt lapsi parivuotias ja ulkonäkö on kohentunut. Vatsanahkaa jäi, mutta se ei näy kuin istuessa ja olen sen hyväksynyt osaksi elämää. Elimistö on tasaantunut kaikista isoista mullistuksista eikä hiki haise heti pesun jälkeen.
Hiusten lähtö johtuu siitä että niitä on pysynyt päässä enemmän raskauden aikana kuin normaalisti. Eli tilanne tasoittuu, on normaalia, ks google. Varmasti ulkonäössä kaikki tasaantuu aikanaan, saattaa pitemmällä tähtäimellä parantuakin kun juoksentelet nuorekkaasti lapsen perässä. Mutta esimerkiksi koko imetysajan voi olla että et vielä pääse vanhaan olotilaan. Malttia.
Älä huoli! Jos jatkat terveellisiä elämäntapoja ja liikut ja nautit elämästä niin kyllä se ulkonäkö siitä palautuu takaisin. :) Ja jos on jotain alapää-vaivoja niin niihinkin on saatavilla apua.
Pahinta, mitä voit nyt tehdä on linnoittautua kotiin sohvalle sipsipussi ja vauvan kanssa.
Pahin on ohi ehkä siinä kohtaa kun vauva aloittaa syömään kiinteitä eli imetys hieman vähenee, tosin voi olla että väsymys huonontaa ulkonäköäkin, mutta tosiaan ajan kanssa menee ohi.
Mies hoitaa vauvaa vuorolla, sillä aikaa nukut, käyt kosmetologilla ja tietysti myös syöt terveellisesti. Kyllä se siitä.
Muista nyt alkuun ennen kaikkea levätä! Raskaus ja synnytys on hurjia kokemuksia eikä niistä toivuta hetkessä. Ehdit lenkille myöhemminkin. Odota ainakin jälkitarkastukseen liikunnan kanssa ettei tule laskeumia.
Pesydy nyt ainakin kunnolla, vaikka hiukset lähtisivät! Käytä iholla talkkia ja miedon tuoksuista dödöä. Hiusten on tarkoituskin lähteä ja kasvavat sitten takaisin. Hiuksia voi vaikka letittää tms., niin se luiruun ei tunnu(!) aivan niin kauhealta. Ulkonäkösi kyllä palautuu ajan kanssa. :)
Jos nämä ajatukset kauheasti hallitsevat ajattelua niin kyse voi olla synn jälk masennuksesta, tarkkaile vähän oloasi...
Imetys / jotkut hormonit aiheuttavat sitä hikoilua. Se meni muistaakseni parissa kuukaudessa ohi.
Outoa. Yleensä tuore äiti hehkuu.
Ei muuta kuin vauvan kanssa vaunulenkille kerran tai pari päivässä. Lenkkeily kannattaa aloittaa heti kun vauva on syntynyt vaikka ensin ilman vauvaa korttelin ympäri happihyppely ja testaus kuinka pitkän matkan jaksaa kävellä. Sitten sitä voi pidentää ja ottaa jo vauvankin mukaan kun ikää tulee muutama viikko lisää. Näin kesällähän vauvaakin kannattaa paitsi ulkoiluttaa myös nukuttaa ulkona. Raitis ulkoilma parantaa ulkonäköä, auttaa jaksamaan ja nukuttaa paremmin.
Minulla on sama olo vaikken ole synnyttänyt, ja luulen että vaikka olen aina kokenut näin enemmän tai vähemmän niin nykyinen uupuminen, väsyminen, jatkuva sairastelu, rahanpuute ja näistä aiheutuva stressi lisää tuota oloa sata prosenttia, vielä kun en voi esim kuntoilla saamatta heti viikon flunssaa ylirasituksen vuoksi. Ehkä samat syyt voi olla raskauden ja synnytyksen jälkeen hormonien lisäksi?