Hei:) Vaihtaisitko työpaikkaa tässä tapauksessa?
Nykyinen työ on leppoisan tuttua ja olen siinä aika hyväkin. Ylenemismahdollisuudet ovat melko rajalliset (yläpuolellani on kolme porrasta, joista kaksi tavoiteltavissa ja ensimmäinen todennäköinen aika pian). Työ on joustavaa ja antaisi hyvät mahdollisuudet perheen perustamiseen.
Toinen työ olisi haastavaa ja uutta. Onnistuessani voisin yletä melko nopeasti korkealle ja paljon vaikutusvaltaisempaan asemaan kuin nykyisessä duunissa. Työ olisi sitovampaa eikä lasten aika olisi lähiaikoina.
Mua ehkä houkuttelisi uusi paikka (jota mulle on käytännössä tarjottu), mieheni haluaa, että pysyn nykyisessä. Mitä tekisit?
Kommentit (58)
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 09:49"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 19:54"]
Ketjun mies! Oletko tosiaan sitä mieltä, että koska mieheni on sekä uraorientoitunut että perhehaaveilija, olen minä vaimona se, jonka pitää joustaa? Itse asiassa, kun nyt mietin, miehelläni se suurempi ratkaisun paikka on. Ei mulla ole ongelmaa. Mä voin aina siirtää lastenhankintaa itselleni sopivampaan hetkeen. Ei missään ole määrätty, että mies saa kaiken ja nainen luopuu. Hah, naurettavaa. Sait mut tuohtumaan ikiaikaisine käsityksinesi.
ap
[/quote]
Ei, sinun ei tarvitse joustaa, jos et halua. Sen sijaan voisit olla puolisollesi rehellinen ja kertoa, että laitat oman urasi perheen ja miehesi uran edelle. Miehillä perhe vaikuttaa positiivisesti uralla etenemiseen, joten on täysin ymmärrettävää, että miehesi olisi valmis lastenhankintaan jo nyt. Naisten uraan perheellä on usein päinvastainen vaikutus eli nainen ei pystykään taiteilemaan uransa ja lastensa välillä. Sitten ollaan katkeria, kun lapseton tai miespuolinen kollega vie ylenemismahdollisuudet nenän edestä. Jos haluat sekä uran että perheen, tarvitsisit puolisoksesi miehen, jolla ei itsellään ole urahaaveita ja joka "viihtyy imurinvarressa".
[/quote]
Mieheni on älykäs ihminen. Hän ymmärtää kyllä, mitä mahdollisia muutoksia on luvassa, kun vaihtaa työpaikkaa. Meillä ei ole myöskään urakilpailua keskenämme. Mä en ole hänelle mitään velkaa eikä hän mulle. Kunhan tässä kaksi ihmistä yhdessä elellään. En ymmärrä, miksi työn ja perheen yhdistäminen olisi mulle naisena vaikeampaa. Kumpikin tekee omaa työtään ja elää samassa perheessä, oli siinä kuinka monta ihmistä tahansa. Kehtaan myös sanoa, että mulla on aika varma fiilis, että mieheni ei ihan tuosta vain häivy ja perusta perhettä jonkun kodinhengettären kanssa. Kumma ajatus ylipäätään, että joku haluaisi ensisijaisesti tietynlaisen asetelman ympärilleen. Ensin tulee ihminen, jonka kanssa haluaa elää ja sen ihmisen kanssa suunnitellaan yhteiset kuviot. Mulla on paljon tarjottavaa miehelleni, vaikka niitä lapsiakaan ei ikinä tulisi. Ikävää, jos kaikilla ei niin ole.
ap
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 07:27"]Onko sulla mahdollisuutta ottaa esimerkiksi virkavapaata joksikin aikaa? Jo esimerkiksi puolen vuoden virkavapaan aikana ehdit hyvin kokeilla uutta työtä ja todeta, kumpi paikka on sinua varten. Jos uusi houkuttaa - luovut vanhasta virasta. Jos taas huomaat, ettei uusi työpaikka ollutkaan sinua varten, voit aina palata vanhaan. Have your cake and eat it too. ;) Jokatapauksessa, onnea valintaasi! Kuulostaa, että teillä on miehesi kanssa joka tapauksessa hyvä dynamiikka ja olet varma parisuhteesi osalta, joten miehesi varmasti tukee lopulta päätöstäsi, valitsit kumman paikan hyvänsä. :)[/quote]
Tätä olenkin miettinyt, mutta voi olla, että ei onnistu.
ap
Uusi työ vaikuttaa kiinnostavalta ja haasteelliselta. Suosittelen, että neuvottelet itsellesi palkalliset lomat heti siirtyessäsi. Toimi kuten miehet. Älä tee naisten klassista virhettä ja ansaitse lomiasi.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 19:23"]mies ei voi yksin päättää niin suuresta asiasta kuin työpaikan vaihdoksesta. Ei parisuhteessa elävä nainenkaan voi, jos mielii perheensä pitää kasassa.
Ap:n mies on jo mielipiteensä sanonut ja juuri tuota tulevaa perhettä ajatellen ei halua ap:n ottavan vastaan vaativampaa työtä.
[/quote]
Tiedostat ensin, että mies ei voi yksin päättää, mutta toisen kappaleen "mies on mielipiteensä sanonut" kuulostaa siltä, kuin ap:n mielipiteellä ei olisi väliä.
Onnekseen ap ei ajattele noin.
Muru, biologisen kellon tikittäessä ja lapsihaaveen syntyessä ilmoitukset tyyliin "Mulla on paljon tarjottavaa miehelleni, vaikka niitä lapsiakaan ei ikinä tulisi" ei toimi.
On todella julmaa puolisoa kohtaan lupailla lapsia (ja näin sitoa puoliso kiinni yhteiseen elämään) ja papin aamenen jälkeen todeta, ettei niitä lapsia ehkä koskaan haluakaan. Vähän kuin heiluttaisi porkkanaa aasin nenän edessä.
Ikävää, ettet tätäkään asiaa ymmärrä.
Kuinka vanha olet? Oletko valmis olemaan perheetön ja töissä 24/7? Omasta kokemuksesta uran ja perheen yhdistäminen on käytännössä mahdotonta tai ainakin repivän rankkaa. Toisaalta jos et nyt ota mahdollisuutta vastaan, katkeroidutko?
Uusi työpaikka siirtäisi lastenHARKINTAA eteenpäin kahdella-kolmella vuodella, jos olet alle 30-v niin se ei olisi biologisesti ongelma. Mutta lapseton saatat olla muutenkin ( ts raskautuminen ei koskaan ole takuuvarmasti tapahtuva asia)
Nämä ovat tosi hankalia asioita, varsinkin jos koko parisuhteesi kariutuu teit niin tai näin .
Mä en ole koskaan kuullut, että lapsettoman pariskunnan ollessa kyseessä toinen puolisoista yrittäisi vaikuttaa toisen työpaikan valintaan (ellei työpaikka vaadi ulkomaille muuttoa). Ei kuulosta kovin hyvältä suhteelta :(
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 20:36"]
Muru, biologisen kellon tikittäessä ja lapsihaaveen syntyessä ilmoitukset tyyliin "Mulla on paljon tarjottavaa miehelleni, vaikka niitä lapsiakaan ei ikinä tulisi" ei toimi.
On todella julmaa puolisoa kohtaan lupailla lapsia (ja näin sitoa puoliso kiinni yhteiseen elämään) ja papin aamenen jälkeen todeta, ettei niitä lapsia ehkä koskaan haluakaan. Vähän kuin heiluttaisi porkkanaa aasin nenän edessä.
Ikävää, ettet tätäkään asiaa ymmärrä.
[/quote]
Mä olen vielä viidenkin vuoden päästä ihan sopivassa lapsentekoiässä. Ehkä mieskin kypsyy innokkaammaksi isäilijäksi sinä aikana. Vaikka kaverin vauva on söpö ja olisi hienoa olla perhe ja näyttää vastuulliselta kansalaiselta ja sukujen jatkajalta, ei pelkkä halu riitä. Mun mieheni ihan oikeasti uskoo, että ei vauvan takia tarvitse valvoa, jos ei itse halua. Vaikka perhe on haaveissani, haluan keskittyä hetken siihen, missä olen hyvä: työssä ja parisuhteessa. Uusi työ tulisi kuin tilauksesta.
ap
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 20:11"]
Uusi työ vaikuttaa kiinnostavalta ja haasteelliselta. Suosittelen, että neuvottelet itsellesi palkalliset lomat heti siirtyessäsi. Toimi kuten miehet. Älä tee naisten klassista virhettä ja ansaitse lomiasi.
[/quote]
Olet kovin oikeassa! Sitä periaatetta olen noudattanut nykyisessä työssäni. Mitään ei saa, jos ei itse pyydä.
ap
Hihhhhihhhhiii.... Hyvä parisuhteessa =D AAahhhhhaaaahaaaa, hehhheeeheeehuuuuuuuuheijaaa....
Kiitos tästä =D
Ottaisin uuden työn. On paras hetki tsempata työelämässä ennen kuin on perhettä Jos on hyvä työssään, sitä voi tehdä lapsia ja silti edetä ammatillisesti. Vaikka tulisit raskaaksi saman tien, ehdit silti olla lähes vuoden töissä.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 21:46"]
Ottaisin uuden työn. On paras hetki tsempata työelämässä ennen kuin on perhettä Jos on hyvä työssään, sitä voi tehdä lapsia ja silti edetä ammatillisesti. Vaikka tulisit raskaaksi saman tien, ehdit silti olla lähes vuoden töissä.
[/quote]
Eikä kukaan voi tietää saako ikinä lapsia. 15 vuoden päästä voi olla katkera tilanne kun ei ole lapsia eikä ottanut sitä unelmatyötä aikanaan vastaan.
Tämä muikkeli vastailee itse itselleen.
Mä alan kallistua uuteen duuniin :) Vähän haikeaa se on, koska nykyinen on jo tuttu paikka ja pomoni on tehnyt paljon hyväkseni. Mutta jos nyt jäisin aloilleni, katuisin varmaan sitäkin. Tämä itseasiassa sopii nykyiseen elämänvaiheeseen aivan loistavasti.
ap
Oletko sä valmis jättämään spontaanit reissut ja muun vapauden uuden työn takia? Lomallakn saattaa puhelin piristä jatkuvasti, työpäivät venyä ja vanua myöhään... Luultavasti olette miehesi kanssa tottuneet nyt siihen, että saatte viettää paljon aikaa yhdessä silloin kun huvittaa. Uuden työn vastaanottamisen jälkeen ette pysty. Ei teillä enää iltaisin ole kauheasti aikaa toisillenne. Reissutöitä voi olla ja joissain tapauksissa saattaa siirto toiselle puolelle Suomeakin olla mahdollinen seuraavan ylennyksen koittaessa. Onko tämä asia käyty miehen kanssa läpi?
Sanoisin, että älä vaihda. Itse en ainakaan vaihtaisi. Tosin meillä onkin jo lapsia ja mä en muutenkaan halua ylennyksiä ja reissutöitä, en vaikka siitä parempaa palkkaa saisikin.
Mitä mieltä mies on lapsi-asiasta? Haluaako hän pian lapsia vai vasta monen vuoden kuluttua? Et sinä voi yksin päättää ilman miehen mielipiettä, että lastenteko saa jäädä viiden vuoden päähän... Vai meneekö tämäkin asia niin, että sinä päätät nimen ja kasvatukseen liittyvät asiat ja mies saa luvan totella?
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 00:31"]
Oletko sä valmis jättämään spontaanit reissut ja muun vapauden uuden työn takia? Lomallakn saattaa puhelin piristä jatkuvasti, työpäivät venyä ja vanua myöhään... Luultavasti olette miehesi kanssa tottuneet nyt siihen, että saatte viettää paljon aikaa yhdessä silloin kun huvittaa. Uuden työn vastaanottamisen jälkeen ette pysty. Ei teillä enää iltaisin ole kauheasti aikaa toisillenne. Reissutöitä voi olla ja joissain tapauksissa saattaa siirto toiselle puolelle Suomeakin olla mahdollinen seuraavan ylennyksen koittaessa. Onko tämä asia käyty miehen kanssa läpi?
Sanoisin, että älä vaihda. Itse en ainakaan vaihtaisi. Tosin meillä onkin jo lapsia ja mä en muutenkaan halua ylennyksiä ja reissutöitä, en vaikka siitä parempaa palkkaa saisikin.
Mitä mieltä mies on lapsi-asiasta? Haluaako hän pian lapsia vai vasta monen vuoden kuluttua? Et sinä voi yksin päättää ilman miehen mielipiettä, että lastenteko saa jäädä viiden vuoden päähän... Vai meneekö tämäkin asia niin, että sinä päätät nimen ja kasvatukseen liittyvät asiat ja mies saa luvan totella?
[/quote]
Mielestäni mä päätän yksin, tuleeko minusta ulos lapsia vai ei ja milloin vaiko ei milloinkaan. Mies voi sanoa toiveensa, mutta ei minusta mitään lapsentekokonetta tehdä. Mies voi päättää, että hän ei tee lapsia, mutta niiden tekeminen voi miehelle olla vain toive. Nimien ja kasvatuksen miettiminen ei liity tähän mitenkään. Mieheni haluaisi lapsen heti, mutta ei ole valmis joustamaan työssään. Hän on laskenut, että mä olisin äitiysloman kotona ja voisin sitten palata töihin.
Vapaa-ajasta ja työn joustavuudesta on vaikea luopua, se on totta. Mutta vapaa liikkuvuus :) säilyy joka tapauksessa vain niin kauan, kun olemme kahden. Lapsi vaikuttaa pakostakin elämänrytmiin.
ap
Jepjep, sano miehellesi että sori, mä vaihdan nyt töitä ja mietitään niitä mukeloita sitten kymmenen vuoden kuluttua.
Eihän se haittaisi miestä, kyllä hän ymmärtää, eihän hän nyt ole vasta pari kertaa yrittänyt sua panna paksuksi. Niin, ja yritti kiristää sanomalla että häitä ei tule pettämisesi takia jos et suostu lapsia tekemään.
Joo, kyllä hän ymmärtää ja pysyy vierelläsi kun vaihdat työpaikkaa.
(Eikö moni jo sanonut sinulle ettei sinusta tule ikinä se vaimo jota miehesi haluaa? Että sinun kannattaisi antaa hänen mennä naimisiin sellaisen kanssa joka voi antaa hänelle sitä mitä hän haluaa?)
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 21:41"]
Hihhhhihhhhiii.... Hyvä parisuhteessa =D AAahhhhhaaaahaaaa, hehhheeeheeehuuuuuuuuheijaaa....
Kiitos tästä =D
[/quote]
No jaa, Murulla taitaa olla aika hyvät "parisuhdetaidot", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Tuore aviomies nauttii niistä varmasti hyvin mielellään.
Ketjun mies! Oletko tosiaan sitä mieltä, että koska mieheni on sekä uraorientoitunut että perhehaaveilija, olen minä vaimona se, jonka pitää joustaa? Itse asiassa, kun nyt mietin, miehelläni se suurempi ratkaisun paikka on. Ei mulla ole ongelmaa. Mä voin aina siirtää lastenhankintaa itselleni sopivampaan hetkeen. Ei missään ole määrätty, että mies saa kaiken ja nainen luopuu. Hah, naurettavaa. Sait mut tuohtumaan ikiaikaisine käsityksinesi.
ap