En varmaan koskaan kelpaa kellekään 25-vuotiaana yh:na

Mieshän se hylkäsi sinut ja lapsensa. Hyi mikä ukko. Sulla nyt on nuoruutta niin paljon jäljellä että eiköhän joku sut vielä nappaa itselleen.

Kelpaat. Toivon, että saat paremman kuin tuommoinen konna. Toivottavasti miehenkuvatus jossain vaiheessa tajuaa mitä on menettänyt.

No älä nyt ajattele noin. On totta että olet hiukan sellaisessa iässä, jossa vapailla nuorilla miehillä ei ole lapsia, mutta muutaman vuoden sua vanhemmillakin alkaa jo olla se tilanne, että suurin osa on vähintään etä-isiä.

Ex-ukkosi on typerä kun jätti omat lapsensa hupakon takia, sinä oot sentään vastuullinen. Kyllä sinä selviät ja löydät uuden, niin tavallisesti käy :)

Mulla tuli tosi surullinen olo sun puolesta. Todella törkeän teon miehesi teki. Ei kunnolliselle miehelle ole lapsiperhearki liikaa, kuten se ei ole kunnolliselle naisellekaan.

Kyllä sä selviät.Saat vielä miehenkin. Mutta ota nyt aikalisä itsellesi ja lapsillesi. Elä heille ja heidän kanssa ja olkaa kokonainen perhe. Jos vastaan kävelee oikea mies, tiedät sen. Jos ei, ala etsimään jonkin ajan kuluttua. Sitten kun perheenne ja elämänne on hyvin ja erosta toivuttu oikeasti.

26v 1 lapsen yh.

Koskaan on pitkä aika ja lapsetkin siitä kasvaa.  Siinä vaiheessa kun olet toipunut erosta ja valmis uuteen suhteeseen, olet todennäköisesti vielä nuori ja jos vältät katkeroitumisen, parempi saalis kuin moni toisella kieroksella oleva nainen.

Nykyään kuitenkin on harmillisen yleistä, että ensimmäinen kierros on "kokeilua" ja vasta toinen tai kolmas onnistuu, joten aivan et ole mitenkään "ulkona markkinoilta". Keskity hetkeksi lapsiin ja itseesi, opi olemaan onnellinen ilman miestä, ja sitten kuin olet valmis, löytyy varmasti sopiva mies taloon :)

28v 2 lapsen yh, uudessa suhteessa. (entinen 25v 2 lapsen yh)

Joo hei olet kohta toisen kierroksen iässä, eli sulle löytyy kohtalontovereita jotka ovat myös edellisissä suhteissaan kasvaneet ymmärtämään mitä se elämä oikeesti on! Tähän haluan uskoa itsekin, myös kahden alle 3v:n tuoreena yksinhuoltajana, 31 vuotiaana.

Kyllä siitä selvitään! Aika moni muukin on selvinnyt samankaltaisesta tilanteesta =) Mikäs kiire sulla on uusi ukko löytää? Annat nyt ajan kulua, nuolet haavojasi ja pidät mielen ja silmät avoinna, kyllä se uusi rakkaus elämääsi vielä astuu!

Itse tapasin mieheni ollessani 31v. yh-äiti. Mies sanoi että lapset ei haittaa, jokainen järkevä mies kuulemma tajuaa, että aikuisella naisella voi ja kuuluukin olla lapsia. Nyt ap pää pystyyn ja usko siihen, että vielä jonkun helmen joskus itsellesi nappaat!

Kyllä varmasti löydät, moni muukin on löytänyt, joten miksi et sinäkin?:) Kuten joku tuolla kirjoitti, nyt voi olla hankalempaa löytää miestä, ainakin oman ikäistä. Mutta esim.5 vuoden päästä voi olla ihan eri tilanne, voit löytää vaikka jonkun ihanan yh-isän.:D Ja miksi ei piankin, koskaan ei voi tietää. Voimia!

Älä sure yhtään. Jos olet Jeesuksen oma, niin sun tulevaisuutesi on turvassa. Sulla ei ole mitään hätää. Rukoile miehesi puolesta. Rukoile siltikin, vaikka susta tuntuisi pahalta. Siunaa häntä siitä huolimatta, vaikka hän teki sinulle näin. Älä vain masennu. Masennus ei kuulu sulle. Näytä, että sä olet kaiken sen yläpuolella Jeesuksen kanssa. Ehkä sun mieskin huomaa virheensä ja katuu.

Siunausta.

J-P