Jos olit poissa Suomesta kuukausia tai vuosia, mikä oli fiiliksesi

+ ihanaa, raikasta ilmaa yllin kyllin

+ metsän ihana tuoksu sateen jälkeen

+ kaikki palvelut lyhyen matkan päässä

+ nopeat nettiyhteydet

+ luotettavat sähköt (kehitysmaissa ei itsestään selvyys)

- ihmisten tunnekylmyys, yhteisöllisyys vähäistä

Lentokoneessa oli ehkä vielä ihan hyvä fiilis, mutta jotenkin alkoi masentaa kun lähdin lentokentältä bussilla. En oikein tiedä miksi, jotenkin ärsytti kun bussissa ymmärsi kaikkien tyhmät jutut ja ulkona oli niin harmaata ja tylsän näköistä (totta kai samanlaista se on muuallakin, mutta ulkopuoliselle erilaista tylsää ja harmaata).

Oma maa mansikka :) Ihana palata kotiin. Kun välillä käy pitempiä aikoja muualla, osaa arvostaa kotimaata.

Malttamaton, halusin vain nopeasti ulos koneesta ja rakkaitani halaamaan. Tosin jo matkatavarahihnalla totuus löi vasten kasvoja ja muistin miten umpimielistä ja juroa porukka voikaan olla.

+ puhdas ilma!

+ tilaa ja rauhaa

- ihmiset epäkohteliaita ja tylyjä

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 00:07"]

Oma maa mansikka :) Ihana palata kotiin. Kun välillä käy pitempiä aikoja muualla, osaa arvostaa kotimaata.

[/quote]

Kiva jos oikeasti ajattelet noin, mutta mua aina ihmetyttää tässä sanonnassa se, että eikö ihmiset osaa arvostaa kotimaataan muka ennen kuin käy ulkomailla? Jotenkin se vaan tuntuu niin hassulta. Arvostan Suomea ja olen onnellinen että täällä on kaikki hyvin, mutta on täällä myös asioita jotka voisivat olla huonommin. Tietysti näkemykseni voisi olla erilainen, jos olisin asunut jossakin _todella_ alikehittyneessä maassa (olen asunut muutamassa Euroopan maassa sekä Aasiassa), mutta mun mielestä jokaisessa maassa on ollut paljon hyvää ja on tehty asioita hyvin, eikä mulle ole koskaan tullut fiilistä että Suomi olisi jotenkin poikkeuksellisen ihana maa. (Ja disclaimerina vielä, Suomi ON todella hyvä maa, mutta niin on moni muukin. Maat ovat erilaisia, eivät välttämättä huonompia/parempia.) Miten sen nyt sanoisi... Siis arvostan kotimaatani jo ennen kuin lähden matkalle, ja matkalta tultuani arvostan sitä täsmälleen yhtä paljon kuin ennenkin. 

Olemme olleet muutamia vuosia muutamassa eri maassa ja viime kerralla olin erittäin iloinen ja onnellinen kun pääsimme ehjin nahoin ulkomailta Suomeen epävakaaksi tulleesta maasta, jossa olimme pari vuotta olleet. Ihailin jo lentokoneesta kaikkea kesäistä rehevyyttä ja vihreyttä, puhtautta, puhdasta ilmaa ja nykyaikaisuutta. Ihmiset eivät ole minusta Suomessa kylmiä tai tunteettomia, en yhä vieläkään osaa niin ajatella vaikka kotiin paluusta on aikaa vuosia.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 00:06"]

Lentokoneessa oli ehkä vielä ihan hyvä fiilis, mutta jotenkin alkoi masentaa kun lähdin lentokentältä bussilla. En oikein tiedä miksi, jotenkin ärsytti kun bussissa ymmärsi kaikkien tyhmät jutut ja ulkona oli niin harmaata ja tylsän näköistä (totta kai samanlaista se on muuallakin, mutta ulkopuoliselle erilaista tylsää ja harmaata).

[/quote]

Hassua tuo, että ärsyttää kun ymmärtää muiden jutut :))

Asuin 8 vuotta Los Angelesissa, palasin suomeen 2003 ja en ollut siinä vaiheessa käynyt täällä seitsemään vuoteen. Fiilikset olivat aika sekavat, ihmiset todella tylyjä, hiljaisia, toisaalta oli ihanaa kun oli tilaa, ilma oli puhdasta. Vaikken tuon kauempaa asunutkaan ulkomailla, niin sopeutuminen takaisin tänne kesti varmaan vuoden päivät.

Tulin laivalla :) Ja pidin kyllä entistä asuinmaata kotimaanani pitkään, vaikka Suomessa olin syntynyt. Asuin lapsena ulkomailla 6 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 00:19"]

Hassua tuo, että ärsyttää kun ymmärtää muiden jutut :))

[/quote]

Onhan se:) Olin jotenkin nauttinut siitä että ulkomailla sai halutessaan olla siinä omassa kuplassaan kun ei ymmärtänyt muita, se oli aika vapauttavaakin. 

Mun brittituttu sanoo että hällä on brittikavereita jotka käy joka vuosi Suomessa tuttujen luona. Tykkäävät nimenomaan siitä, että täällä ei tarvi puhua, jos ei haluu. Saa vain olla sohvalla ja möllöttää, tai jos on juttutuulella, sitten jutellaan. Ei tarvi mitään teeskennellä, vaan voi olla ihan oma ittensä. Se vaikuttaa ehkä tylyydeltä ja jurolta, mutta suomalainenhan on tosi lämmin ihminen kun siihen tutustuu. Joku mamu jossain lehdessä totesi, että maailmassa ei olisi sotia, jos kaikki olisi suomalaisia.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 00:24"]

Tulin laivalla :) Ja pidin kyllä entistä asuinmaata kotimaanani pitkään, vaikka Suomessa olin syntynyt. Asuin lapsena ulkomailla 6 vuotta.

[/quote]

Tuo on ehkä totta, että jotenkin sitä asuinmaataan saattaa pitää "oikeampana" kotimaana kuin Suomea. Sun kohdalla vanhempasi ehkä valitsivat maan (?), mutta itse muutin Suomesta pois maahan joka kiinnosti ja jossa halusin asua, niin jotenkin siihen tuli paljon syvempi suhde, koska olin sen itse valinnut. Eli se oli ikäänkuin enemmän kotimaa mulle, kuin tämä johon on vain sattunut syntymään.

Olen syntynyt muualla (toinen vanhemmista ulkomainen) ja asunut Suomessa kuitenkin pitkään, paitsi että viime ulkomaantyökeikka venähti 4 vuotta pitkäksi parin vuoden sijasta, mutta heti kun saavun muualta Helsinkiin, oli se reissu sitten viikon mittainen tai vuosia kestänyt, niin joku hitsin negatiivisuus tarttuu!  Sellainen karmea yleismasentava aalto joka tempaisee mukaansa heti kentällä tai satamassa. Kun viivyn hetken niin uutiset, telkkariohjelmat, musiikki, ihmiset, kaikki ovat niin tympeitä, tylyjä ja negatiivisia. Aivan kamalaa, ja alan taas suunnittelemaan uutta työkeikkaa ulkomaille jotta pääsen pois. Ympärilläni olevat ihmiset niin tyytymättömiä kaikkeen, valittavat kaikesta, kateellisia ja katkeria kaikesta.

Muuttaisin kokonaan ulkomaille ellei uuden mieheni yritys olisi täällä. Muutamme pois lämpimään viimeistään sitten kun jäämme kuusikymppisinä eläkkeelle :) Eli enää 24 vuotta siihen, apua :o

- Kesän intensiivinen tuoksu, erityisesti metsässä (ja vanhempieni takapihalla). Puhuin siitä päiviä.

- Ihan älytön hintataso, kaikki oli järjettömän kallista.

- En ymmärtänyt keltaisen lehdistön jutuista mitään. Keitä kaikki niissä esiintyvät julkkikset olivat? Tuli ulkopuolinen olo.

- Aluksi oli ihanaa tavata perhettä ja ystäviä, mutta arjen koitettua masennus iski rankasti. Todella rankasti.

- En palannut "takaisin". Tulin ihan uudenlaiseen maahan ja paikkaan. Sitä lokeroa ja paikkaani tässä yhteiskunnassa, mistä lähdin, ei enää ollut, vaan kaikki piti rakentaa uudestaan. Se oli raskasta ja sitä oli vaikea selittää läheisille.

Olin lähes 10 vuotta toisella mantereella, kaukana eteläisellä pallonpuoliskolla. En ole sopeutunut täysin vieläkään, vaikka tulin takaisin jo pari vuotta sitten.

Oli pimeää, märkää ja kylmää. Ja ihmiset samanlaisia. Hirveästi töitä, muuttokuorman purkua, mies vielä kuukausia vanhassa paikassa, kaikki flunssassa flunssan perään. Ei ollut herkkua ei ja ensifiilis oli jälleen kerran oikeassa.

Lentokentän starbucks huvittavan pieni, bussikuski bussissa Helsinkiin vittumainen. Ruoan hinta masensi. Kadulla törmäsi taas tuttuihin.

En muista mitä ajattelin, olin lapsi.

Muuten ihan ookoo tunne, mutta kun menin pitkästä aikaa ruokakauppaan niin hedelmät, vihannekset  ja yrtit sellaisia että kärpäset pörrää niissä, hometta näkyi monessa kohtaa vihanneksia ja hedelmiä tai olivat loppumetreille nahistuneita, eikä niitä ole edes aseteltu nätisti, ja TUOREEN ruuan hinta muutenkin älytön. Tiskin lihapalat sitkeän näköisiä. 75% kalliimmat kuin muualla.

Mössöiset einekset aika halpoja joten ei ihme että suomalaiset ovat lihoneet viime vuosina. Kiitos EU, kai?

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 00:59"]

Lentokentän starbucks huvittavan pieni, bussikuski bussissa Helsinkiin vittumainen. Ruoan hinta masensi. Kadulla törmäsi taas tuttuihin.

[/quote]

Tuollaisiin asioihin kiinnittäisin huomiota jonkun viikon loman jälkeen. Et tainnut olla kovin paljon pidempään pois, vai kuinka? Eivät nuo miltään maailmanmatkaajan havainnoilta kuulosta, sori vaan.