Lue keskustelun säännöt.
Janita Lukkarisen uudet käänteet: Pois kotoa
09.08.2020 |
EI tullut kotihoidosta mitään, Janita taas sairaalassa
https://uusiterveys.fi/janita-lukkarinen-kertoi-kuulumisistaan-kotihoid…
Kommentit (104)
Surullista kun nuori ihminen sairastaa. SILTI mua ärsyttää aivan jumalattomasti ne seksikkäät keikistelykuvat sairaalasängystä jossa imetään ties mitä happiviiksiä muka viettelevästi. Yök mitä käytöstä.
Omaiseni kuoli syöpään. Syöpä ei ole seksikästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Parantumattomasti sairaat saattaa mielestäni nykyään päästä intervallipaikalle saattohoitokotiin. Eli heille on paikka varattuna ja voivat tarvittaessa viettää ajanjakson saattohoitokodissa ja välillä kotona. Näin voi mennä vuosikin. Eikö Hanna Riikka Siitosellakin ollut niin?
Toki on niitäkin, jotka kuolevat suunnilleen kolmessa vuorokaudessa tai max kahdessa viikossa saattohoitokotiin siirrosta. Tiedän tapauksen, jolle odotettiin kuolemaa parissa viikossa ja hän elikin lähes puoli vuotta. Ja sinällään näennäisesti
melko hyväkuntoisena.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan ymmärrettävää, että syöpäsairaskin välittää ulkonäöstään. Onko näiden kauhistelijoiden mielestä esimerkiksi sytostaattihoitojen takia hiuksensa menettäneet naiset pinnallisia, kun surevat kaljuuttaan? Tai rintasyövän vuoksi rintansa menettäneet naiset, jotka haluavat rinnankorjausleikkauksen? Ihmeellisiä kiusaajia olette kyllä, muuta en viitsi sanoa.
Mun ystävän viimeinen toive oli, että kuoleman hetkellä hänet puettaisiin kauniisti ja muutenkin laitettaisiin nätiksi. Siis silloin, kun läheiset tulivat hyvästelemään saattohoitokodissa. Eipä tulisi mieleenkään arvostella tuollaista toivetta tai ihmistä pinnalliseksi.
Janitan tapauksessa mua on ihmetyttänyt ainoastaan se, että hänet siirrettiin niin aikaisessa vaiheessa saattohoitokotiin. Mun tietämät tapaukset ovat olleet siellä noin viikon ennen kuin on tullut lähdön hetki ja tietääkseni tämä on yleinen käytäntö. Ehkä lääkärit eivät ole osanneet arvioida, kauanko Janitalla on aikaa jäljellä.En halu oll epäkunnioittavaa, mutta jos ystäväsi halusi olla kauniiksi laitettuna kuoleman hetkellä omaisten läsnä ollessa, niin miten se on mahdollista.
Se kuoleminen voi olla aika raadollinen tapahtuma. Miten siinä sietää jotain meikkaamista j hiusten laittelua?
Helposti. Olen hoitanut kymmeniä saattohoidossa olevia ihmisiä viimeisillä hetkillään, joille olisin voinut meikit ja hiukset laittaa jos sellaista olisivat toivoneet. Ei kuoleminen tapahdu kuin elokuvissa, sätkien ja koristen.
eri
Vierailija kirjoitti:
Tämä on erittäin vastenmielinen ketju, koska osa vastaajista on erittäin pahansuopia ja kateellisia ihmisiä. Rukoilen että Janita paranee ja uskon että hän voi parantua täysin. Ilmiantakaa tämä ketju. Minä ilmiannoin jo.
Ketju on varmasti monta kertaa jo ilmiannettu. YLLÄPITO, MIKSI TÄMÄ KETJU EI POISTU??!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan ymmärrettävää, että syöpäsairaskin välittää ulkonäöstään. Onko näiden kauhistelijoiden mielestä esimerkiksi sytostaattihoitojen takia hiuksensa menettäneet naiset pinnallisia, kun surevat kaljuuttaan? Tai rintasyövän vuoksi rintansa menettäneet naiset, jotka haluavat rinnankorjausleikkauksen? Ihmeellisiä kiusaajia olette kyllä, muuta en viitsi sanoa.
Mun ystävän viimeinen toive oli, että kuoleman hetkellä hänet puettaisiin kauniisti ja muutenkin laitettaisiin nätiksi. Siis silloin, kun läheiset tulivat hyvästelemään saattohoitokodissa. Eipä tulisi mieleenkään arvostella tuollaista toivetta tai ihmistä pinnalliseksi.
Janitan tapauksessa mua on ihmetyttänyt ainoastaan se, että hänet siirrettiin niin aikaisessa vaiheessa saattohoitokotiin. Mun tietämät tapaukset ovat olleet siellä noin viikon ennen kuin on tullut lähdön hetki ja tietääkseni tämä on yleinen käytäntö. Ehkä lääkärit eivät ole osanneet arvioida, kauanko Janitalla on aikaa jäljellä.
On siellä jotkut kuukausikaupalla. Tuli käytyä päivittäin silloin, kun oma isä oli. Hän tosin ehti olla vain viisi päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neiti on sanonut ystävilleen, että haluaa julkkikseksi.
Nyt on.
Vierailija kirjoitti:
(Parantumattomasti sairaat saattaa mielestäni nykyään päästä intervallipaikalle saattohoitokotiin. Eli heille on paikka varattuna ja voivat tarvittaessa viettää ajanjakson saattohoitokodissa ja välillä kotona. Näin voi mennä vuosikin. Eikö Hanna Riikka Siitosellakin ollut niin?
Toki on niitäkin, jotka kuolevat suunnilleen kolmessa vuorokaudessa tai max kahdessa viikossa saattohoitokotiin siirrosta. Tiedän tapauksen, jolle odotettiin kuolemaa parissa viikossa ja hän elikin lähes puoli vuotta. Ja sinällään näennäisesti
melko hyväkuntoisena.)
Terhokotiin kun tullaan asiakkaaksi, se tarkoittaa että se on sun ensisijainen hoitopaikka ja hoitava lääkärisi on siellä.
Aluksi asutaan kotona ja menet Terhoon n. kerran viikossa päivätoimintaan, jossa tapaat sun lääkärin ja olet ryhmässä.
Jos terveystilanne edellyttää akuutisti hoitoa, sitten menet lääkärillesi Terhoon ja sinne voi siis jäädä vuodeosastolle kunnes pystyy palaamaan taas kotiin.
Joskus sitten käy niin, että jäät sinne vuodeosastolle niin huonossa tilassa ettet enää palaa kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan ymmärrettävää, että syöpäsairaskin välittää ulkonäöstään. Onko näiden kauhistelijoiden mielestä esimerkiksi sytostaattihoitojen takia hiuksensa menettäneet naiset pinnallisia, kun surevat kaljuuttaan? Tai rintasyövän vuoksi rintansa menettäneet naiset, jotka haluavat rinnankorjausleikkauksen? Ihmeellisiä kiusaajia olette kyllä, muuta en viitsi sanoa.
Mun ystävän viimeinen toive oli, että kuoleman hetkellä hänet puettaisiin kauniisti ja muutenkin laitettaisiin nätiksi. Siis silloin, kun läheiset tulivat hyvästelemään saattohoitokodissa. Eipä tulisi mieleenkään arvostella tuollaista toivetta tai ihmistä pinnalliseksi.
Janitan tapauksessa mua on ihmetyttänyt ainoastaan se, että hänet siirrettiin niin aikaisessa vaiheessa saattohoitokotiin. Mun tietämät tapaukset ovat olleet siellä noin viikon ennen kuin on tullut lähdön hetki ja tietääkseni tämä on yleinen käytäntö. Ehkä lääkärit eivät ole osanneet arvioida, kauanko Janitalla on aikaa jäljellä.En halu oll epäkunnioittavaa, mutta jos ystäväsi halusi olla kauniiksi laitettuna kuoleman hetkellä omaisten läsnä ollessa, niin miten se on mahdollista.
Se kuoleminen voi olla aika raadollinen tapahtuma. Miten siinä sietää jotain meikkaamista j hiusten laittelua?
Helposti. Olen hoitanut kymmeniä saattohoidossa olevia ihmisiä viimeisillä hetkillään, joille olisin voinut meikit ja hiukset laittaa jos sellaista olisivat toivoneet. Ei kuoleminen tapahdu kuin elokuvissa, sätkien ja koristen.
eri
Mun äidillä oli saattohoidossa mukana viimeisellä kerralla samat tavarat kuin aina ennenkin: eli kampa, huulipuna, ja Diorin hajuvesi. Jokainen on oma itsensä loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mara2 kirjoitti:
Arvostan Janitan sisukkuutta. syöpä on semmoinen tauti, että sisukas ja peräänantamaton sen kanssa pärjää, jopa selättää taudin. koskaan ei saa antaa periksi.
nykyaikainen suomalainen syöpähoito on maailman parasta.
toivon jaksamista.
Itse syövän kokeneena minua ärsyttävät suuresti nämä ”peräänantamaton sen kanssa pärjää” -väitteet ja ip-lehtien hehkutukset, kuinka joku julkkis on taistelullaan voittanut syövän. Aika vähän syövästä selviämisellä nimittäin on oman tahdon kanssa tekemistä, kyllä ne ovat lääketiede, lääkkeet , hoidot ja lääkärit jotka sen taudin selättävät. Toki oma elämänhalu ja asenne voivat hiukan vaikuttaa asiaan, mutta ei kukaan kuole sen takia ettei jaksanut tai viitsinyt ”taistella” tarpeeksi.
Usean syöpäpotilaan tiedän olevan tästä aivan samaa mieltä kuin minä.Kiitos tästä kommentista ❤️ Äitini juuri syövälle menettäneenä suorastaan kuvottaa nämä naiivit ”syövän selätys taistelu” -jutut. Kun on oikeasti nähnyt, miten syöpä kirjaimellisesti syö ihmisen, tietää, että sitä ei taistelutahto pysäytä. Onnekkaita ovat he, joiden syöpä havaitaan ajoissa ja on edes teoriassa parannettavissa.
Samoin, Isän rankan syöpätaistelun myötä
käynyt, ja 2 vuotta hänkun jaksoi taistella, ja nyt toukokuussa syöpä vei voiton ja menetimme rakkaan isämme...todella kuvottavaa tuollainen,,,kaikki tehtiin hoidoista vaihtoehtois hoitoihin mutta oli löiian myöhäistä...suru ja tuuska on kova edelleen...mutta TAHDON puutteesta ei johtunut , isäni oliis halunnut elöää enemmän lkuin mitään muuta ja nähdä lastensa elämää ja lastenlastensa kasvavan ja kehittyvän,,nyt jäi kaksi 4 vuotiasta lastenlasta ilman rakasta pappaa ja me aikuiset lapset ilman isäämme, jota oliisn vielä kipeästi tarvinnut elämässäni..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaahan sitten kun se sairaus iskee omalle kohdalle, että meikkaaminen, kivat vaatteet ja minkäänlainen ilonpito on ehdottomasti kielletty. Musta huivi päähän ja sitä kuolemaa odottamaan. Mikään muu ei ole sallittua.
Joko alkaa se ihmeparantuminen pikku hiljaa tapahtua? Todellinen syöpäpotilashan tuo bimbo ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi käsittää tätä Janitaa. Olen edelleen sitä mieltä, että on liioitellut tautinsa tappavuutta tai sanotaanko taudin tilaa. Terhokodissa kai on hoitolinja, johon otetaan ihmisiä, joilla on vaikeus hyväksyä sairautensa. Olisiko Janita ollut sen potilaana? Ehkä hänellä on ikävä tilanne ja tautia ei saada kokonaan pois, muttei ilmiselvästi ole ollut tekemässä kuolemaa jo alkuvuodesta kuten uskotteli.
Nyään voidaan pallatiivistä syöpää hoitaa useita vuosia. Jossain vaiheessa kuitenkin jokin elin, sydän tai muu lopahtaa. Eli jopa 10 v voi tuo "taistelu" kestää. Joillakin on siinä ajassa paljon kipua ja vaikeuksia, joillain vain hetkelliseti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää tätä Janitaa. Olen edelleen sitä mieltä, että on liioitellut tautinsa tappavuutta tai sanotaanko taudin tilaa. Terhokodissa kai on hoitolinja, johon otetaan ihmisiä, joilla on vaikeus hyväksyä sairautensa. Olisiko Janita ollut sen potilaana? Ehkä hänellä on ikävä tilanne ja tautia ei saada kokonaan pois, muttei ilmiselvästi ole ollut tekemässä kuolemaa jo alkuvuodesta kuten uskotteli.
Jos on abskesseja syöpäpotilaalla (en muista sanoiko J että keuhkoissa vai vatsassa) niin ei siinä hirveästi ole päiviä/viikkoja jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää tätä Janitaa. Olen edelleen sitä mieltä, että on liioitellut tautinsa tappavuutta tai sanotaanko taudin tilaa. Terhokodissa kai on hoitolinja, johon otetaan ihmisiä, joilla on vaikeus hyväksyä sairautensa. Olisiko Janita ollut sen potilaana? Ehkä hänellä on ikävä tilanne ja tautia ei saada kokonaan pois, muttei ilmiselvästi ole ollut tekemässä kuolemaa jo alkuvuodesta kuten uskotteli.
J:sta näkee jo silmämääräisesti että kortisonia syötetään valtavat määrät. Jos tilanteessa olisi edes vähän toivoa niin ei ne tuollaisia annoksia antaisi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla sukulainen sillä tavalla sairas, ettei häntä nykyosaamisella osata parantaa.
Asuu hoivakodissa, koska vointi tällä hetkellä melko tasainen (mutta juuri mistään omasta asiastaan hän ei pysty huolehtimaan). Sukulaisellani ei myöskään ole kipuja, eli sikäli tilanne toki eri kuin syöpäsairaalla.
Mitä mietin, niin esim sukulaiseni hiuksia ei ilmeisesti kammata. Tosi pieni sivuseikka, mut luulen, et jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, niin toivoisin kyllä, että hiukseni kammattaisiin ym.
Eikö jopa vanhuksille laiteta papiljotit päähän ym. ?
Nuoremmille ihmisille tuollaiset asiat ehkä vielä tärkeämpää. Ja itseäni ainakin piristäisi. Voisi olla harvoja ilonaiheita siinä vaiheessa.
Ehkä vähän ohis, mutta pisti silmään tuo "jopa vanhuksille" Eikö vanhukset mielestäsi ansaitse hiusten laittamista, papiljotteja ym..? Ja eikä todellakaan joka paikassa laiteta vanhusten hiuksia, hyvä että hoitajat ehtivät edes syöttämään rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Neiti on sanonut ystävilleen, että haluaa julkkikseksi.
Nyt on.
Sitä ei tiedä mitä sinullekin tapahtuu. Sairaus ja ymmärrät sitten.
Oliskohan silloin keuhkojen uudelleen rakentamisen yhteydessä saatu niitä syöpäkasvaimia pois sen verran että elinaika on lisääntynyt.
Minulla sukulainen sillä tavalla sairas, ettei häntä nykyosaamisella osata parantaa.
Asuu hoivakodissa, koska vointi tällä hetkellä melko tasainen (mutta juuri mistään omasta asiastaan hän ei pysty huolehtimaan). Sukulaisellani ei myöskään ole kipuja, eli sikäli tilanne toki eri kuin syöpäsairaalla.
Mitä mietin, niin esim sukulaiseni hiuksia ei ilmeisesti kammata. Tosi pieni sivuseikka, mut luulen, et jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, niin toivoisin kyllä, että hiukseni kammattaisiin ym.
Eikö jopa vanhuksille laiteta papiljotit päähän ym. ?
Nuoremmille ihmisille tuollaiset asiat ehkä vielä tärkeämpää. Ja itseäni ainakin piristäisi. Voisi olla harvoja ilonaiheita siinä vaiheessa.