Lue keskustelun säännöt.
Oletko katunut syvästi koronavuonna että asut ahtaasti kaupungin keskustassa samalla kun tutut elävät täyttä elämää
Kommentit (26)
Kaupunkien keskustoissa nimenomaan eletään täyttä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Tässä on isoja puistoja lähellä, metsään ja rantaankaan ei ole pitkälti. Kovimmilla helteillä rannassa oli ruuhkaa, mutta muuten turvavälejä voi pitää yllin kyllin, vähän huonommalla säällä keväällä sai välillä koko puiston itselleen.
Luulin keväällä, että kaupunki alkaisi ahdistamaan, mutta eipä ole vielä tehnyt täältä mieli pois. Oikeastaan pöin vastoin: Olen viihtynyt paremmin kuin koskaan ennen, koska kerrankin on ollut mahdollisuus nauttia kaikesta lähellä olevasta.
Minä pidän ihmisvilinästä, joten asun keskustassa, missä voi kävellen saavuttaa kaikki palvelut. Korona ei ole liikkumiseen vaikuttanut. Luontoon pääsee täältäkin ja onhan minulla kesämökki. Outoja kysymyksiä täällä tänään.
En. Samalla tavalla sitä on kotonaan suojassa. Ja Eikös maaseudun/nukkumalähiön idyllissäkin isoin ongelma ole kaupassa, töissä ja sosiaalisissa riennoissa käynti? Täällä keskustassa samoin.
Jos nyt jotain ongelmaa haluaa keksiä niin heti töiden jälkeen ulkoilualueella on ruuhkaa. Käyn onneksi.muutenkin mielellään vasta joskus yhdeksältä lenkillä ja tulen kaupan kautta kotiin. Kauppakeskuksessa kilometrin päässä voi hoitaa isoimmat ostokset vaikka yöllä. Siihen siirrytään jos toinen aalto tulee kovaa.
Puutarhoja ja puistoja täällä keskustassa on,.mökillä saa sormet multaan ja korona unohtuu kokonaan.
En missään nimessä haluaisi asua maalla korona-aikana. Kaupungissa on koko ajan elämää, terasseilla ja rannoilla ihmisiä ja silti turvallisia välejä. Ulkoilureitit ja keskuspuiston metsät ovat suosittuja. Voi eristäytyä tarvittaessa, tai nauttia luonnosta yksin, tai suosituimmissa paikoissa ihmisten joukossa. Oma parveke on ollut ihana kesäpesä, kun innostuin vähän viljelemään liikaa. Täydellistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ahdas kaksio, mutta täällä on kaikki mitä tarvitsen: parveke, sauna, runsaasti viihdykkeitä, kaunista ja viihtyisää. Taloyhtiössä oma kuntosali ja talon alakerrassa ruokakauppa. Hyvin viihtyi, mutta toivon silti että syksyn saisimme elää vapaammin.. Pimeä syksy eristyksissä on aika eri kuin valoisa kevät.
Ap. Vaikka asun omakotitalossa niin olen toki sen verran aikuinen jo, että tiedän onnellisuuteen vaikuttavan monien muidenkin seikkojen kuin asumismuodon. Se saattaa vielä joskus sinullekin aueta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, elän ihan täyttä elämää täällä kaupungissa. Ulosmeno ei ole kielletty ja elämää on baarin ulkopuolella vaikka kuinka. Idiootti.
En halua kuluttaa aikaani pihaa ja taloa hinkaten. Hyi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun maalla ja täällä on ihan yhtä tylsää kuin aina ennenkin, luultavasti jopa tylsempää. Muuttaisin mielelläni kaupunkiin pienempään asuntoon.
En asu kaupungissa vaan maalaiskylän taajamassa kerrostalossa. Ei kaduta. Tällaista elämäni olisi muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taasko avaus missä maaseutu on aito, avoin, normaali, terve idylli ja kaupungit yhtä Sodomaa? Tämä tosiaan yllätti! Tuleeko vielä tänään leuhkat stadilaiset vihervassaripiiperöt vieraantuneet luonnosta -ketju? Yleensä tulee.
En. En uskaltaisi asua yksin omakotitalossa ja mihin mä sellaista tilaa yksin tarvitsisin? Pärjään mainiosti 25 neliön yksiössä YKSIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80 neliötä riittää yhdelle, jos joutuu olemaan pitempiä aikoja kotosalla.
Aun Helsingissä kerrostalolähiössä. Ystäväni asuu maalla. Meillä on ollut mukava yhteinen kevät, kun olemme vaihtaneet kuulumisia esim. Uudenmaan sulun aikaan. Vitsin outoa rakentaa tollaista sotaisaa kaupunki-maaseutu -asetelmaa, mitä ap tekee. Oma elämäni muuttui keväällä siten, että lapset jäivät kotiin etäkouluun ja ryhmäharrastukset jäivät tauolle. Ei muuta. Mutta ehkä ap:lläkään ei ollut muita muutoksia täyteen elämäänsä? Nautin kesästä kaupungissa ja siitä jonkun mainitsemasta parvekkeesta kesäpesänä. Minua helpotti tieto siitä, että tänä kesänä ei mennä minnekään. Yleensä ollaan menty edes Linnanmäelle, mutta eipä menty sinnekään. Kukaan ei valittanut kohtaloaan. Yhdesää voi tehdä paljon muutakin kuin matkustaa. Jospa ap vielä kuvailisi tähän ketjuun, millainen se hänen "täysi elämä" on? Ja millä tavalla ap kuvittelee kaupunkilaisen elämän olevan vajavaista?
Vierailija kirjoitti:
En. Samalla tavalla sitä on kotonaan suojassa. Ja Eikös maaseudun/nukkumalähiön idyllissäkin isoin ongelma ole kaupassa, töissä ja sosiaalisissa riennoissa käynti? Täällä keskustassa samoin.
Jos nyt jotain ongelmaa haluaa keksiä niin heti töiden jälkeen ulkoilualueella on ruuhkaa. Käyn onneksi.muutenkin mielellään vasta joskus yhdeksältä lenkillä ja tulen kaupan kautta kotiin. Kauppakeskuksessa kilometrin päässä voi hoitaa isoimmat ostokset vaikka yöllä. Siihen siirrytään jos toinen aalto tulee kovaa.
Puutarhoja ja puistoja täällä keskustassa on,.mökillä saa sormet multaan ja korona unohtuu kokonaan.
Ei mitään ongelmaa, yhtään tapausta ei vielä ole ollut. Pienen kaupungin keskustassa asun, rantaan on 500 metriä, kaupat (lähin 200 m), kuntosalit 3kpl, kirjasto, uimahalli, ravintolat on 800 m säteellä. On hoidetut ulkoilualueet upeine treeniportaineen ja -laitteineen, hiihtämään pääsee 300 metrin päästä, kovatasoisemmille laduille noin kilometri, jyrkille ja vaativille 5 km. Löytyy teatteri, konsertit ja laajakirjoinen kansalaisopisto. Vaatteet ja kengät jne. tilaan netistä, vihaan ostoksilla käyntiä; sovittaminen kotona on helppoa eikä hutiostoksia tule kun on aikaa pohtia.
Ravintoloissa käymme syömässä n. 4 kertaa/kk. Joskus kotikaupungissa, joskus ajamme naapureihin ja jäämme viettämään aktiiviviikonloppua samalla. Toki nyt Koronan aikana ei innosta, mutta mökille pääsee aina, lähimökkimme on 13 km päässä, toinen merenrannassa 50 km matkaa ja saaristomökki Turun seudulla, joka nyt enemmän lastemme käytössä.
Vierailija kirjoitti:
En. En uskaltaisi asua yksin omakotitalossa ja mihin mä sellaista tilaa yksin tarvitsisin? Pärjään mainiosti 25 neliön yksiössä YKSIN.
Tulisin hulluksi, seinät kaatuisi päälle, hyi. Asun yksin 80 neliötä, eikä vähempi kyllä riitä. Eihän sinulla ole kuin sänky ja se on siinä. Voi luoja mihin ihmiset tyytyy ainoassa elämässään.
En asu keskustassa vaan lähiössä, mutta kyllähän se vähän rajoittaa, kun ei uskaltaisi kulkea bussilla eikä julkisilla muutenkaan. Ajokorttia kun ei ole enkä osaa pyöräillä.
Lähinnä olen miettinyt, miten paljon helpompaa liikkuminen on niillä, joilla on auto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En uskaltaisi asua yksin omakotitalossa ja mihin mä sellaista tilaa yksin tarvitsisin? Pärjään mainiosti 25 neliön yksiössä YKSIN.
Tulisin hulluksi, seinät kaatuisi päälle, hyi. Asun yksin 80 neliötä, eikä vähempi kyllä riitä. Eihän sinulla ole kuin sänky ja se on siinä. Voi luoja mihin ihmiset tyytyy ainoassa elämässään.
Mihin yksi ihminen tarvitsee 80 neliötä?
En. En ole ikinä asunut tai halunnut asua ok-talossa. Asun mieluummin ison kaupungin keskustan lähellä. Lisäksi minulla on mökki enkä halua toista puutarhaa.