Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä miksi lasten pitää antaa juoksennella kaupassa
09.08.2020 |
Miksi ihmiset eivät pidä kiinni lapsistaan tai laita niitä istumaan vaikka ostoskärryyn? Tai yksinkertaisesti komenna niitä? Sekin tehoaa suureen osaan lapsista ainakin pääosan ajasta.
Miksi pitää antaa lasten oppia huonoille tavoille (kaupassa juokseminen/riehuminen) ja häiritä toisia asiakkaita sekä henkilökuntaa?
Kommentit (658)
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vaari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua otti päähän kun olin kantoliinassa olevan pienen vauvan kanssa kaupassa ja mua päin juoksi voimalla ei-ihan-kevyt vieras lapsi. Horjahdin ja ennen kaikkea pelästyin ihan s.tanasti. Mitä jos kakara olisi juossut vauvaani päin? Mitä jos olisin kaatunut?
Miettikää ny prk1e vähän pentujenne kasvatusta. Lapsia pitää KASVATTAA. Se ei tarkoita pelkästään ravitsemusta vaan käytöstapojen opettamista.
Lapset ei ole mitään robotteja mitä ohjaillaan. Vaikka lasta kasvattaisi niin hän todellakin juoksee jossain vaiheessa jotain päin, vaikka vanhempi ei sitä toivoisi.
Tuollaista sitä sattuu ja siinähän sitä oppii. Varmasti näki kasvoiltasi että säikähdit ja ilme tarttui häneen.
Tuolla tavoin sitä opitaaan ja kasvatetaan niitä lapsia.
Minusta sinä nyt toivot ja oletat vähän valmista maailmaa. Kyllä sullakin ikää tulee, niin viisautta tulee mukana ja osaat vähän päästä noista raameista irti ajattelussasi.
Vaimo oli vähän tuollainen yksioikoinen ajattelumaailmaltaan nuorempana. Itse olen aina ollut vähän vanhempi ajattelussa ja noin muutenkin.
Piti vähän herjauttaa sinua että tajuat että et sinä ole tässä mikään hyvis tai lapsi tai hänen vanhemmat pahiksia.
Noh, nyt ymmärrät sinäkin. Se voi olla sinunkin pentusi joka törmää joskus muihin, vaikka olet kuinka asiasta teroittanut lapsellesi.
Muistahan tämä ja kasva täyteen mittaasi nainen. Sen verran on nähty täydellisia kasvattajia ja olen itsekin sellaista itsestäni kuvitellut...
Edelleenkin sen mukulan voi pitää kauppareissuilla ostoskärryissä/rattaissa/valjaissa niin kauan, kunnes sillä on tarpeeksi järkeä päässä jotta voi luottaa siihen, ettei se juokse tai karkaa mihinkään. Mukula ei mene rikki siitä, että joutuu olemaan kiinni hetken aikaa.
Niin voi. Minä aikuisena miehenä taas päätän tehdä toisin. Eli en laita niitä kiinni mihinkään. Jos törmää niin törmää. Ei ne siitä rikki mene. Tajuavat katsoa tulevaisuudessa eteensä ja ehkä loppuu se ravaaminen.
Mitä jos keskittyisit ihan omien lasten neuvomiseen ja jätät mun lapset väliin.
Kyllä mä kysyn sulta apua jos tarviin apua. Onko tämä nyt selvä?
Meillä lasten kohokohta lauantain prismassa on se, kun sanon että hakekaas äkkiä saunalimpsat. Ja ai että ne hakee. Ravaa satasella kylmähyllylle. Ja mä tuun peräs.
Kato ne kaljat on samas mestas ;)
T: Rane 46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä odotan sitä päivää, kun joku aadeehoodee-riehupelle juoksee myymälän avoimesta ovesta auton alle. Tulen hykertelemään kutkuttavasta vahingonilosta sillä hetkellä.
Päinvastoin me muut siinä hymyillään, kun jo tiedettiin että sinun kaltaisia sairaita yksilöitä on olemassa.
Kirjoitit itse fantasiasi ja toivottavasti joskus persoonasi alkaa korjaantumaan ja alat miettimään sitä, millaista olisi olla paras versio omasta itsestä tuon kusipäisyyden sijaan.
Olet kuin jostain poliisiopistosta joku kusipää luutnantti, joka elokuvassa törmää paskakasaan.
Olen aina jo kouluajoista asti ihmetellyt sitä, että miksi tietty porukka tyytyy olemaan persoonaltaan kusipäitä?
Mikä haaste siinä on olla aina se, josta muut ei hirveästi tykkää tai edes siedä?
Tykkäät olla se joka kerjää verta nokasta muille ilkkuen???
Ja näin pääsimme todistamaan 2 älykkään ja valovoimaisen yksilön keskustelua. Hienoa. Olemme teistä ylpeitä.
Minä taas en ole yhtään ylpeä siitä, että joku sairas ihminen oksentaa täällä lapsensatuttamisfantasioita. Mutta tiedetään, oma vikani kun ketjun avasin ja luin.
-eri.
Vammaisten- ja vanhustensatuttamisfantasiat ovat kuitenkin ok? Mitäs ovat tiellä. Ihmistä ei kohdella huonosti, jos hän ei käyttäydy kuin ihmisp*****. Iästä riippumatta.
Ymmärrän, että lapset saavat päähänsä kaikenlaisia järjettömyyksiä kuten kaupassa juokseminen, ihmeellisen älämölön pitäminen julkisissa liikennevälineissä jne. Lapset eivät osaa kontrolloida käytöstään/tunteitaan ja siksi ikäviä tilanteita sattuu aika ajoin.
Sitä en ymmärrä miten kaikki vanhemmat eivät puutu näihin tilanteisiin. Monta kertaa edellämainittuja tapahtumia sivusta seuranneena lapsen/lasten vanhempi on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Junassa yksi lapsi ehkä n. 5-vuotias tuli nipistelemään omaa lastani ja vaikka lapseni ärtymys tuli hyvin selväksi tälle nipistelijän vanhemmalle tämä vain hymyili takaisin. Sain mulkaisun kun itse sanoin ettei toisia saisi nipistellä, se sattuu.
Eivät omanikaan mitään enkeleitä ole, todellakaan! Monta kertaa olen joutunut tekemään sen päätöksen että bussista tai kaupasta on täytynyt poistua kesken kaiken kun tilanne on kertakaikkiaan mennyt mahdottomaksi. Mutta kasvatuksen puutetta en tajua! Lapsen kasvatuksesta toki lähtee ääntä ja siinä kohtaa toivoisin kanssaolijoilta ymmärrystä. Parhaamme yritetään. 6-vuotiaani kanssa kauppareissut sun muut sujuu jo hienosti, 3-vuotiaan kanssa on vielä vähän tekemistä..
Minä taas en halua tavata valittavia, vanhoja, ilkeitä akkoja ja vanhoja, känttyisiä ukkoja kauppareissullani! Jotenkin he pilaavat tunnelman kaupoissa. Kun hiki ja virtsa haisee ja vanha nainen tai vanha mies yskii ja räkii päin, niin onhan se tosi kurjaa. He räkivät asiakkaita ja henkilökuntaa kohti. Koronavirus ja tavallinen flunssakin voi tarttua kauppareissulla. Lapsia on kiva tavata kaupoissa. Kaupassa ei ajeta trukilla asiakastiloissa kaupan ollessa auki. Trukkia käytetään varastolla ja asiakkaat eivät pääse kaupan varastotiloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vaari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua otti päähän kun olin kantoliinassa olevan pienen vauvan kanssa kaupassa ja mua päin juoksi voimalla ei-ihan-kevyt vieras lapsi. Horjahdin ja ennen kaikkea pelästyin ihan s.tanasti. Mitä jos kakara olisi juossut vauvaani päin? Mitä jos olisin kaatunut?
Miettikää ny prk1e vähän pentujenne kasvatusta. Lapsia pitää KASVATTAA. Se ei tarkoita pelkästään ravitsemusta vaan käytöstapojen opettamista.
Lapset ei ole mitään robotteja mitä ohjaillaan. Vaikka lasta kasvattaisi niin hän todellakin juoksee jossain vaiheessa jotain päin, vaikka vanhempi ei sitä toivoisi.
Tuollaista sitä sattuu ja siinähän sitä oppii. Varmasti näki kasvoiltasi että säikähdit ja ilme tarttui häneen.
Tuolla tavoin sitä opitaaan ja kasvatetaan niitä lapsia.
Minusta sinä nyt toivot ja oletat vähän valmista maailmaa. Kyllä sullakin ikää tulee, niin viisautta tulee mukana ja osaat vähän päästä noista raameista irti ajattelussasi.
Vaimo oli vähän tuollainen yksioikoinen ajattelumaailmaltaan nuorempana. Itse olen aina ollut vähän vanhempi ajattelussa ja noin muutenkin.
Piti vähän herjauttaa sinua että tajuat että et sinä ole tässä mikään hyvis tai lapsi tai hänen vanhemmat pahiksia.
Noh, nyt ymmärrät sinäkin. Se voi olla sinunkin pentusi joka törmää joskus muihin, vaikka olet kuinka asiasta teroittanut lapsellesi.
Muistahan tämä ja kasva täyteen mittaasi nainen. Sen verran on nähty täydellisia kasvattajia ja olen itsekin sellaista itsestäni kuvitellut...
Edelleenkin sen mukulan voi pitää kauppareissuilla ostoskärryissä/rattaissa/valjaissa niin kauan, kunnes sillä on tarpeeksi järkeä päässä jotta voi luottaa siihen, ettei se juokse tai karkaa mihinkään. Mukula ei mene rikki siitä, että joutuu olemaan kiinni hetken aikaa.
Niin voi. Minä aikuisena miehenä taas päätän tehdä toisin. Eli en laita niitä kiinni mihinkään. Jos törmää niin törmää. Ei ne siitä rikki mene. Tajuavat katsoa tulevaisuudessa eteensä ja ehkä loppuu se ravaaminen.
Mitä jos keskittyisit ihan omien lasten neuvomiseen ja jätät mun lapset väliin.
Kyllä mä kysyn sulta apua jos tarviin apua. Onko tämä nyt selvä?
Meillä lasten kohokohta lauantain prismassa on se, kun sanon että hakekaas äkkiä saunalimpsat. Ja ai että ne hakee. Ravaa satasella kylmähyllylle. Ja mä tuun peräs.
Kato ne kaljat on samas mestas ;)
T: Rane 46
Et siis usko, että lapsi voi satuttaa itsensä pahastikin kaatuessaan tai törmätessään? Kuten myös vastapuoli, johon hän vahingossa törmää tai kaataa? Mummot nurin, mitäs hidastelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Millä tavalla juokseva lapsi häiritsee sinua, jos ei päälle juokse?
Ja arvaappa millä todennäköisyydellä se lapsi nimenomaan juoksee päälle/kärryjen alle/pudottaa mennessään tavaroita hyllyiltä jne? Hyvin isolla.
Eilen kaupassa näin kaksi juoksevaa lasta. Tyttö oli aika pieni, ehkä 3 vuotias. Joten vauhti ei ollut kovin suuri. Hän juoksi edestakaisin äitinsä hoidellessa ostoksia. Sitten oli poika, vähän isompi, noin 5-6 vuotias. Pojalla oli vauhtia ja hän juoksi vanhempansa kiinni pitkän käytävän päästä. Väisteli sujuvasti muita ja sai energiaansa purettua. Ja arvatkaapa mitä? Kukaan ei kuollut! Tavaraa ei pudonnut ja keneenkään ei osunut yksikään lapsi. Tämä on varmaan Jumalan ihme! Selvisin reissusta ilman vaurioita. Ehkä pelastumisen syynä on se, että olen aikuinen raavas mies ja harrastanut urheilua aina. Siksikin olen sitä mieltä, että terve lapsi liikkuu ja saa liikkua. Ei ole minulta pois.
Kerta se on ensimmäinenkin, kun sattuu kohdallesi ja silloin hymy hyytyy ja mielipide muuttuu.
Normaalit täysjärkiset lapset ymmärtävät sääntöjä ja oppivat asioita eivätkä juokse kaupassa. Rauhattomasti edestakaisin ravaavat päässilmäiset kakarat ovat sairaita tai vammaisia. Näin minä asian ajattelen.
Kyllä nyt pelottaa. Mitä pitäisi tehdä, jos kaupassa kohtaa juoksevan lapsen? Pitääkö mennä lattialle makaamaan, jotta Se luulisi minun olevan kuollut? Vai pitääkö kiivetä hyllyn päälle karkuun? Entä jos Se kiipeää perään? Vai juoksenko pakoon? Entä jos olen liian hidas?
Miksi hallitus ei tee mitään!
Kyllä minua pelottaa liikuntarajoitteisena, että riehuva lapsi tai juokseva aikuinen kaataa minut sillä näin on käynyt useamman kerran. Mikä siinä on sinusta huvittavaa?
Kannattaa oppia väistelemään niitä. Jos noin monta kertaa käy, niin toistojen myötä sä opit hyvin väistelemään niitä tenavia. Vaikka ne aluksi tuntuu ihan ohjuksilta, niin kannattaa pysähtyä paikalleen.
Pahinta on siinä tilanteessa ennakoida ja kääntyä jompaan kumpaan suuntaan. Silloin on 50% mahdollisuus yhteentörmäykseen.
Jos pysähdyt paikallesi jo nähdessäsi villeohjuksen, niin ville ei kyllä tule päin.
Ei kukaan pentu juokse päin tahallaan :)
Se että olet liikuntarajoitteinen ei tarkoita että olet mitenkään avuton ja kömpelys.
Oma äitini ei ole koskaan törmännyt lapsiin pyörätuolilla. Häntä naurattaa tuollainen väite että pyörätuolilla kulkevat joutuvat viikossa usein lasten töytäisemäksi. Hän tokaisi tuosta sohvan pohajalta että: "onpas törkee väite". Suorastaan epäili katkeraksi valehtelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en halua tavata valittavia, vanhoja, ilkeitä akkoja ja vanhoja, känttyisiä ukkoja kauppareissullani! Jotenkin he pilaavat tunnelman kaupoissa. Kun hiki ja virtsa haisee ja vanha nainen tai vanha mies yskii ja räkii päin, niin onhan se tosi kurjaa. He räkivät asiakkaita ja henkilökuntaa kohti. Koronavirus ja tavallinen flunssakin voi tarttua kauppareissulla. Lapsia on kiva tavata kaupoissa. Kaupassa ei ajeta trukilla asiakastiloissa kaupan ollessa auki. Trukkia käytetään varastolla ja asiakkaat eivät pääse kaupan varastotiloihin.
Ei kiinnosta. Lapset, mummot, mammat ja vammaset on kaikki ok, kun käyttäytyvät hyvin. Jos eivät, niin sitten tulee ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vaari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua otti päähän kun olin kantoliinassa olevan pienen vauvan kanssa kaupassa ja mua päin juoksi voimalla ei-ihan-kevyt vieras lapsi. Horjahdin ja ennen kaikkea pelästyin ihan s.tanasti. Mitä jos kakara olisi juossut vauvaani päin? Mitä jos olisin kaatunut?
Miettikää ny prk1e vähän pentujenne kasvatusta. Lapsia pitää KASVATTAA. Se ei tarkoita pelkästään ravitsemusta vaan käytöstapojen opettamista.
Lapset ei ole mitään robotteja mitä ohjaillaan. Vaikka lasta kasvattaisi niin hän todellakin juoksee jossain vaiheessa jotain päin, vaikka vanhempi ei sitä toivoisi.
Tuollaista sitä sattuu ja siinähän sitä oppii. Varmasti näki kasvoiltasi että säikähdit ja ilme tarttui häneen.
Tuolla tavoin sitä opitaaan ja kasvatetaan niitä lapsia.
Minusta sinä nyt toivot ja oletat vähän valmista maailmaa. Kyllä sullakin ikää tulee, niin viisautta tulee mukana ja osaat vähän päästä noista raameista irti ajattelussasi.
Vaimo oli vähän tuollainen yksioikoinen ajattelumaailmaltaan nuorempana. Itse olen aina ollut vähän vanhempi ajattelussa ja noin muutenkin.
Piti vähän herjauttaa sinua että tajuat että et sinä ole tässä mikään hyvis tai lapsi tai hänen vanhemmat pahiksia.
Noh, nyt ymmärrät sinäkin. Se voi olla sinunkin pentusi joka törmää joskus muihin, vaikka olet kuinka asiasta teroittanut lapsellesi.
Muistahan tämä ja kasva täyteen mittaasi nainen. Sen verran on nähty täydellisia kasvattajia ja olen itsekin sellaista itsestäni kuvitellut...
Edelleenkin sen mukulan voi pitää kauppareissuilla ostoskärryissä/rattaissa/valjaissa niin kauan, kunnes sillä on tarpeeksi järkeä päässä jotta voi luottaa siihen, ettei se juokse tai karkaa mihinkään. Mukula ei mene rikki siitä, että joutuu olemaan kiinni hetken aikaa.
Niin voi. Minä aikuisena miehenä taas päätän tehdä toisin. Eli en laita niitä kiinni mihinkään. Jos törmää niin törmää. Ei ne siitä rikki mene. Tajuavat katsoa tulevaisuudessa eteensä ja ehkä loppuu se ravaaminen.
Mitä jos keskittyisit ihan omien lasten neuvomiseen ja jätät mun lapset väliin.
Kyllä mä kysyn sulta apua jos tarviin apua. Onko tämä nyt selvä?
Meillä lasten kohokohta lauantain prismassa on se, kun sanon että hakekaas äkkiä saunalimpsat. Ja ai että ne hakee. Ravaa satasella kylmähyllylle. Ja mä tuun peräs.
Kato ne kaljat on samas mestas ;)
T: Rane 46
Et siis usko, että lapsi voi satuttaa itsensä pahastikin kaatuessaan tai törmätessään? Kuten myös vastapuoli, johon hän vahingossa törmää tai kaataa? Mummot nurin, mitäs hidastelevat.
Joo. Hyvin marginaalissa on ne tapahtumat.
Ei elämää voi pelätä noin paljoa.
Ei elämä ole noin pelottava oikeasti.
Sun pitäisi karaista itseäs jotenkin. Väittäisin nössöksi jos en olisi mahdollisen trollin kanssa keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua otti päähän kun olin kantoliinassa olevan pienen vauvan kanssa kaupassa ja mua päin juoksi voimalla ei-ihan-kevyt vieras lapsi. Horjahdin ja ennen kaikkea pelästyin ihan s.tanasti. Mitä jos kakara olisi juossut vauvaani päin? Mitä jos olisin kaatunut?
Miettikää ny prk1e vähän pentujenne kasvatusta. Lapsia pitää KASVATTAA. Se ei tarkoita pelkästään ravitsemusta vaan käytöstapojen opettamista.
No jos oliskin näin, että lapsi törmää lapseen, niin sehän on win-win. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Millä tavalla juokseva lapsi häiritsee sinua, jos ei päälle juokse?
Ja arvaappa millä todennäköisyydellä se lapsi nimenomaan juoksee päälle/kärryjen alle/pudottaa mennessään tavaroita hyllyiltä jne? Hyvin isolla.
Eilen kaupassa näin kaksi juoksevaa lasta. Tyttö oli aika pieni, ehkä 3 vuotias. Joten vauhti ei ollut kovin suuri. Hän juoksi edestakaisin äitinsä hoidellessa ostoksia. Sitten oli poika, vähän isompi, noin 5-6 vuotias. Pojalla oli vauhtia ja hän juoksi vanhempansa kiinni pitkän käytävän päästä. Väisteli sujuvasti muita ja sai energiaansa purettua. Ja arvatkaapa mitä? Kukaan ei kuollut! Tavaraa ei pudonnut ja keneenkään ei osunut yksikään lapsi. Tämä on varmaan Jumalan ihme! Selvisin reissusta ilman vaurioita. Ehkä pelastumisen syynä on se, että olen aikuinen raavas mies ja harrastanut urheilua aina. Siksikin olen sitä mieltä, että terve lapsi liikkuu ja saa liikkua. Ei ole minulta pois.
Kerta se on ensimmäinenkin, kun sattuu kohdallesi ja silloin hymy hyytyy ja mielipide muuttuu.
Normaalit täysjärkiset lapset ymmärtävät sääntöjä ja oppivat asioita eivätkä juokse kaupassa. Rauhattomasti edestakaisin ravaavat päässilmäiset kakarat ovat sairaita tai vammaisia. Näin minä asian ajattelen.
Kyllä nyt pelottaa. Mitä pitäisi tehdä, jos kaupassa kohtaa juoksevan lapsen? Pitääkö mennä lattialle makaamaan, jotta Se luulisi minun olevan kuollut? Vai pitääkö kiivetä hyllyn päälle karkuun? Entä jos Se kiipeää perään? Vai juoksenko pakoon? Entä jos olen liian hidas?
Miksi hallitus ei tee mitään!
Kyllä minua pelottaa liikuntarajoitteisena, että riehuva lapsi tai juokseva aikuinen kaataa minut sillä näin on käynyt useamman kerran. Mikä siinä on sinusta huvittavaa?
Kannattaa oppia väistelemään niitä. Jos noin monta kertaa käy, niin toistojen myötä sä opit hyvin väistelemään niitä tenavia. Vaikka ne aluksi tuntuu ihan ohjuksilta, niin kannattaa pysähtyä paikalleen.
Pahinta on siinä tilanteessa ennakoida ja kääntyä jompaan kumpaan suuntaan. Silloin on 50% mahdollisuus yhteentörmäykseen.
Jos pysähdyt paikallesi jo nähdessäsi villeohjuksen, niin ville ei kyllä tule päin.
Ei kukaan pentu juokse päin tahallaan :)
Se että olet liikuntarajoitteinen ei tarkoita että olet mitenkään avuton ja kömpelys.
Oma äitini ei ole koskaan törmännyt lapsiin pyörätuolilla. Häntä naurattaa tuollainen väite että pyörätuolilla kulkevat joutuvat viikossa usein lasten töytäisemäksi. Hän tokaisi tuosta sohvan pohajalta että: "onpas törkee väite". Suorastaan epäili katkeraksi valehtelijaksi.
Kaikki liikuntarajoitteiset eivät kulje pyörätuolilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vaari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua otti päähän kun olin kantoliinassa olevan pienen vauvan kanssa kaupassa ja mua päin juoksi voimalla ei-ihan-kevyt vieras lapsi. Horjahdin ja ennen kaikkea pelästyin ihan s.tanasti. Mitä jos kakara olisi juossut vauvaani päin? Mitä jos olisin kaatunut?
Miettikää ny prk1e vähän pentujenne kasvatusta. Lapsia pitää KASVATTAA. Se ei tarkoita pelkästään ravitsemusta vaan käytöstapojen opettamista.
Lapset ei ole mitään robotteja mitä ohjaillaan. Vaikka lasta kasvattaisi niin hän todellakin juoksee jossain vaiheessa jotain päin, vaikka vanhempi ei sitä toivoisi.
Tuollaista sitä sattuu ja siinähän sitä oppii. Varmasti näki kasvoiltasi että säikähdit ja ilme tarttui häneen.
Tuolla tavoin sitä opitaaan ja kasvatetaan niitä lapsia.
Minusta sinä nyt toivot ja oletat vähän valmista maailmaa. Kyllä sullakin ikää tulee, niin viisautta tulee mukana ja osaat vähän päästä noista raameista irti ajattelussasi.
Vaimo oli vähän tuollainen yksioikoinen ajattelumaailmaltaan nuorempana. Itse olen aina ollut vähän vanhempi ajattelussa ja noin muutenkin.
Piti vähän herjauttaa sinua että tajuat että et sinä ole tässä mikään hyvis tai lapsi tai hänen vanhemmat pahiksia.
Noh, nyt ymmärrät sinäkin. Se voi olla sinunkin pentusi joka törmää joskus muihin, vaikka olet kuinka asiasta teroittanut lapsellesi.
Muistahan tämä ja kasva täyteen mittaasi nainen. Sen verran on nähty täydellisia kasvattajia ja olen itsekin sellaista itsestäni kuvitellut...
Edelleenkin sen mukulan voi pitää kauppareissuilla ostoskärryissä/rattaissa/valjaissa niin kauan, kunnes sillä on tarpeeksi järkeä päässä jotta voi luottaa siihen, ettei se juokse tai karkaa mihinkään. Mukula ei mene rikki siitä, että joutuu olemaan kiinni hetken aikaa.
Niin voi. Minä aikuisena miehenä taas päätän tehdä toisin. Eli en laita niitä kiinni mihinkään. Jos törmää niin törmää. Ei ne siitä rikki mene. Tajuavat katsoa tulevaisuudessa eteensä ja ehkä loppuu se ravaaminen.
Mitä jos keskittyisit ihan omien lasten neuvomiseen ja jätät mun lapset väliin.
Kyllä mä kysyn sulta apua jos tarviin apua. Onko tämä nyt selvä?
Meillä lasten kohokohta lauantain prismassa on se, kun sanon että hakekaas äkkiä saunalimpsat. Ja ai että ne hakee. Ravaa satasella kylmähyllylle. Ja mä tuun peräs.
Kato ne kaljat on samas mestas ;)
T: Rane 46
Et siis usko, että lapsi voi satuttaa itsensä pahastikin kaatuessaan tai törmätessään? Kuten myös vastapuoli, johon hän vahingossa törmää tai kaataa? Mummot nurin, mitäs hidastelevat.
Joo. Hyvin marginaalissa on ne tapahtumat.
Ei elämää voi pelätä noin paljoa.
Ei elämä ole noin pelottava oikeasti.
Sun pitäisi karaista itseäs jotenkin. Väittäisin nössöksi jos en olisi mahdollisen trollin kanssa keskustelussa.
Eivät ole marginaalissa. Kyllä kaupassa näitä sattuu usein. Et vain huomaa, kun öriset kaljahyllyllä.
ohis-myyjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Millä tavalla juokseva lapsi häiritsee sinua, jos ei päälle juokse?
Ja arvaappa millä todennäköisyydellä se lapsi nimenomaan juoksee päälle/kärryjen alle/pudottaa mennessään tavaroita hyllyiltä jne? Hyvin isolla.
Eilen kaupassa näin kaksi juoksevaa lasta. Tyttö oli aika pieni, ehkä 3 vuotias. Joten vauhti ei ollut kovin suuri. Hän juoksi edestakaisin äitinsä hoidellessa ostoksia. Sitten oli poika, vähän isompi, noin 5-6 vuotias. Pojalla oli vauhtia ja hän juoksi vanhempansa kiinni pitkän käytävän päästä. Väisteli sujuvasti muita ja sai energiaansa purettua. Ja arvatkaapa mitä? Kukaan ei kuollut! Tavaraa ei pudonnut ja keneenkään ei osunut yksikään lapsi. Tämä on varmaan Jumalan ihme! Selvisin reissusta ilman vaurioita. Ehkä pelastumisen syynä on se, että olen aikuinen raavas mies ja harrastanut urheilua aina. Siksikin olen sitä mieltä, että terve lapsi liikkuu ja saa liikkua. Ei ole minulta pois.
Kerta se on ensimmäinenkin, kun sattuu kohdallesi ja silloin hymy hyytyy ja mielipide muuttuu.
Normaalit täysjärkiset lapset ymmärtävät sääntöjä ja oppivat asioita eivätkä juokse kaupassa. Rauhattomasti edestakaisin ravaavat päässilmäiset kakarat ovat sairaita tai vammaisia. Näin minä asian ajattelen.
Kyllä nyt pelottaa. Mitä pitäisi tehdä, jos kaupassa kohtaa juoksevan lapsen? Pitääkö mennä lattialle makaamaan, jotta Se luulisi minun olevan kuollut? Vai pitääkö kiivetä hyllyn päälle karkuun? Entä jos Se kiipeää perään? Vai juoksenko pakoon? Entä jos olen liian hidas?
Miksi hallitus ei tee mitään!
Kyllä minua pelottaa liikuntarajoitteisena, että riehuva lapsi tai juokseva aikuinen kaataa minut sillä näin on käynyt useamman kerran. Mikä siinä on sinusta huvittavaa?
Kannattaa oppia väistelemään niitä. Jos noin monta kertaa käy, niin toistojen myötä sä opit hyvin väistelemään niitä tenavia. Vaikka ne aluksi tuntuu ihan ohjuksilta, niin kannattaa pysähtyä paikalleen.
Pahinta on siinä tilanteessa ennakoida ja kääntyä jompaan kumpaan suuntaan. Silloin on 50% mahdollisuus yhteentörmäykseen.
Jos pysähdyt paikallesi jo nähdessäsi villeohjuksen, niin ville ei kyllä tule päin.
Ei kukaan pentu juokse päin tahallaan :)
Se että olet liikuntarajoitteinen ei tarkoita että olet mitenkään avuton ja kömpelys.
Oma äitini ei ole koskaan törmännyt lapsiin pyörätuolilla. Häntä naurattaa tuollainen väite että pyörätuolilla kulkevat joutuvat viikossa usein lasten töytäisemäksi. Hän tokaisi tuosta sohvan pohajalta että: "onpas törkee väite". Suorastaan epäili katkeraksi valehtelijaksi.
Kukaan ei ole kiinnostunut sun mielisairaasta, alkoholidementtisestä mutsista ja hänen horinoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä kysyn miksi lasten annetaan juosta ravintolassa?!?
Miksi et yritä estää heitä?
Pelkäätkö seuraamuksia?
T: Juoksevien lasten lihaksikas sisäfilettä syövä iskä
Sinä itse pelkäät estää lapsiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Millä tavalla juokseva lapsi häiritsee sinua, jos ei päälle juokse?
Ja arvaappa millä todennäköisyydellä se lapsi nimenomaan juoksee päälle/kärryjen alle/pudottaa mennessään tavaroita hyllyiltä jne? Hyvin isolla.
Eilen kaupassa näin kaksi juoksevaa lasta. Tyttö oli aika pieni, ehkä 3 vuotias. Joten vauhti ei ollut kovin suuri. Hän juoksi edestakaisin äitinsä hoidellessa ostoksia. Sitten oli poika, vähän isompi, noin 5-6 vuotias. Pojalla oli vauhtia ja hän juoksi vanhempansa kiinni pitkän käytävän päästä. Väisteli sujuvasti muita ja sai energiaansa purettua. Ja arvatkaapa mitä? Kukaan ei kuollut! Tavaraa ei pudonnut ja keneenkään ei osunut yksikään lapsi. Tämä on varmaan Jumalan ihme! Selvisin reissusta ilman vaurioita. Ehkä pelastumisen syynä on se, että olen aikuinen raavas mies ja harrastanut urheilua aina. Siksikin olen sitä mieltä, että terve lapsi liikkuu ja saa liikkua. Ei ole minulta pois.
Kerta se on ensimmäinenkin, kun sattuu kohdallesi ja silloin hymy hyytyy ja mielipide muuttuu.
Normaalit täysjärkiset lapset ymmärtävät sääntöjä ja oppivat asioita eivätkä juokse kaupassa. Rauhattomasti edestakaisin ravaavat päässilmäiset kakarat ovat sairaita tai vammaisia. Näin minä asian ajattelen.
Kyllä nyt pelottaa. Mitä pitäisi tehdä, jos kaupassa kohtaa juoksevan lapsen? Pitääkö mennä lattialle makaamaan, jotta Se luulisi minun olevan kuollut? Vai pitääkö kiivetä hyllyn päälle karkuun? Entä jos Se kiipeää perään? Vai juoksenko pakoon? Entä jos olen liian hidas?
Miksi hallitus ei tee mitään!
Kyllä minua pelottaa liikuntarajoitteisena, että riehuva lapsi tai juokseva aikuinen kaataa minut sillä näin on käynyt useamman kerran. Mikä siinä on sinusta huvittavaa?
Kannattaa oppia väistelemään niitä. Jos noin monta kertaa käy, niin toistojen myötä sä opit hyvin väistelemään niitä tenavia. Vaikka ne aluksi tuntuu ihan ohjuksilta, niin kannattaa pysähtyä paikalleen.
Pahinta on siinä tilanteessa ennakoida ja kääntyä jompaan kumpaan suuntaan. Silloin on 50% mahdollisuus yhteentörmäykseen.
Jos pysähdyt paikallesi jo nähdessäsi villeohjuksen, niin ville ei kyllä tule päin.
Ei kukaan pentu juokse päin tahallaan :)
Se että olet liikuntarajoitteinen ei tarkoita että olet mitenkään avuton ja kömpelys.
Oma äitini ei ole koskaan törmännyt lapsiin pyörätuolilla. Häntä naurattaa tuollainen väite että pyörätuolilla kulkevat joutuvat viikossa usein lasten töytäisemäksi. Hän tokaisi tuosta sohvan pohajalta että: "onpas törkee väite". Suorastaan epäili katkeraksi valehtelijaksi.
Vahinkoja sattuu. Se ei kuitenkaan lämmitä itsensä satuttanutta osapuolta. Minut kaatoi lapsi, joka juoksi takaa ja osui jalkaani, jossa on hermovaurio. Ei tehnyt tahallaan mutta kuinka se minua lämmittää.
eri kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Papapreach kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain Suomessa.
Mikä meitä niissä lapsissa niin kovasti ärsyttää?Missä päin muka muualla maailmassa suvaitaan kakaroilta sellaista käytöstä kuin täällä? Muissa kulttuureissa lapset sentään vielä kasvatetaan ja osaavat käyttäytyä. Muualla ei kyllä tuollainen tulisi kyseeseen. No Ruotsissa taitaa olla yhtä huonosti kasvatettuja kuin täällä.
Täytyy todeta tähän väliin että tuo on sinun mielipide asiasta. Ei mikään lopullinen totuus.
Pelkkää ininää.
Sopii tulla mun kanssa keskustelemaan asiasta niin nauran päin näköä ja totean että sinä se tässä olet röyhkeäksi kasvatettu. Mun lapset tulee jatkossakin juoksemaan kaupassa minun käskystä.
Ja se ei ole mikään merkki huonosta käytöksestä. Sinä toki voit olla sitä mieltä yksinäsi.
Lapset juoksevat sun käskystä kaupassa? Vuoden kasvattaja. Mitä sanot, jos lapsi kaataa juossessaan esim. vanhuksen tai raskaana olevan naisen? Mitäs olit tiellä / kaupassa?
ohis
Olen opettanut ne juoksemaan oikein. Yhtään kertaa ei ole törmännyt mihinkään.
Siis mun lapset juoksee ihan selvinpäin ja ne on tottuneita juoksemaan. Ei ne juokse kuten lähiön känniläiset flipperipallona hyllynlaidalta toiselle siksakkia. Ne juoksee suoraan ja väistelee liikkuvia ihmisiä.
Ne on taitavia keräämään mulle ostoksia ja ripeitä.
Sun pitäisi varmasti ihan oikeasti tutustua mun lapsiin, mutta ei. Haluat että ne törmää ja haluat uskoa että ne paskoja ja vätyksiä. Se on kato sun luonne se.
Et usko ihmisistä hyvään ja jos ne juoksee, niin ne on pakolla saatanasta.
Ei ne voi olla enkeleitä ja iskälle avuliaita ostoslistan apureita.
Sulla on kato se ongelma sielä pääkopassa. Ei sellaista voi oikein auttaa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Papapreach kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perjantaina paikallisessa Prismassa joku piltti oli rattaissa ja kiljui kiljuminen ilosta. Hitto, meinasi mennä korvat lukkoon, korkean c:n veti valehtematta. Korvat tinnitti hyvän aikaa tuon episodin jälkeen. Äiti siinä yritti hyssytellä lasta hiljaiseksi, mä olisin suoraan karjaissut, että nyt hiljaa! Ja jos ei olisi uskonut, niin suoraa päätä ulos.
Huoh... Vain Suomessa reagoidaan lapsiin näin negatiivisesti🤦♀️
Tässä ei reagoida lapsiin vaan huonoon käytökseen. Kellään ei ole hyvää syytä juosta kaupassa.
Sinä et siitä päätä. Minä käskytän omia lapsia juoksemaan että saadaan ostokset nopeammin hoidettua. Ei sinne ole varaa jäädä asumaan. Kaksi kouluikäistä osaa juosta siten ettei törmää muihin.
Pistä ne kakarasi juoksemaan vaikka pururadalle siksi aikaa, kun käyt itse kaupassa.
Laita ite omat kakaras pururadalle. Kun me käydään kaupassa niin silloin käydään kaupassa. Pururata on ihan eri keissi katos.
Sun pitää vaan oppia kunnioittamaan mun aikuisen miehen tapaan hoitaa tilanne ja mun perhe.
Sä voit tehdä oman perheen kanssa omat suunnitelmas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Millä tavalla juokseva lapsi häiritsee sinua, jos ei päälle juokse?
Ja arvaappa millä todennäköisyydellä se lapsi nimenomaan juoksee päälle/kärryjen alle/pudottaa mennessään tavaroita hyllyiltä jne? Hyvin isolla.
Eilen kaupassa näin kaksi juoksevaa lasta. Tyttö oli aika pieni, ehkä 3 vuotias. Joten vauhti ei ollut kovin suuri. Hän juoksi edestakaisin äitinsä hoidellessa ostoksia. Sitten oli poika, vähän isompi, noin 5-6 vuotias. Pojalla oli vauhtia ja hän juoksi vanhempansa kiinni pitkän käytävän päästä. Väisteli sujuvasti muita ja sai energiaansa purettua. Ja arvatkaapa mitä? Kukaan ei kuollut! Tavaraa ei pudonnut ja keneenkään ei osunut yksikään lapsi. Tämä on varmaan Jumalan ihme! Selvisin reissusta ilman vaurioita. Ehkä pelastumisen syynä on se, että olen aikuinen raavas mies ja harrastanut urheilua aina. Siksikin olen sitä mieltä, että terve lapsi liikkuu ja saa liikkua. Ei ole minulta pois.
Kerta se on ensimmäinenkin, kun sattuu kohdallesi ja silloin hymy hyytyy ja mielipide muuttuu.
Normaalit täysjärkiset lapset ymmärtävät sääntöjä ja oppivat asioita eivätkä juokse kaupassa. Rauhattomasti edestakaisin ravaavat päässilmäiset kakarat ovat sairaita tai vammaisia. Näin minä asian ajattelen.
Kyllä nyt pelottaa. Mitä pitäisi tehdä, jos kaupassa kohtaa juoksevan lapsen? Pitääkö mennä lattialle makaamaan, jotta Se luulisi minun olevan kuollut? Vai pitääkö kiivetä hyllyn päälle karkuun? Entä jos Se kiipeää perään? Vai juoksenko pakoon? Entä jos olen liian hidas?
Miksi hallitus ei tee mitään!
Kyllä minua pelottaa liikuntarajoitteisena, että riehuva lapsi tai juokseva aikuinen kaataa minut sillä näin on käynyt useamman kerran. Mikä siinä on sinusta huvittavaa?
Kannattaa oppia väistelemään niitä. Jos noin monta kertaa käy, niin toistojen myötä sä opit hyvin väistelemään niitä tenavia. Vaikka ne aluksi tuntuu ihan ohjuksilta, niin kannattaa pysähtyä paikalleen.
Pahinta on siinä tilanteessa ennakoida ja kääntyä jompaan kumpaan suuntaan. Silloin on 50% mahdollisuus yhteentörmäykseen.
Jos pysähdyt paikallesi jo nähdessäsi villeohjuksen, niin ville ei kyllä tule päin.
Ei kukaan pentu juokse päin tahallaan :)
Se että olet liikuntarajoitteinen ei tarkoita että olet mitenkään avuton ja kömpelys.
Oma äitini ei ole koskaan törmännyt lapsiin pyörätuolilla. Häntä naurattaa tuollainen väite että pyörätuolilla kulkevat joutuvat viikossa usein lasten töytäisemäksi. Hän tokaisi tuosta sohvan pohajalta että: "onpas törkee väite". Suorastaan epäili katkeraksi valehtelijaksi.
Vahinkoja sattuu. Se ei kuitenkaan lämmitä itsensä satuttanutta osapuolta. Minut kaatoi lapsi, joka juoksi takaa ja osui jalkaani, jossa on hermovaurio. Ei tehnyt tahallaan mutta kuinka se minua lämmittää.
eri kirjoittaja
Tuo isänkuvatus vastaa sulle, että
a) älä mene kauppaan tai ulos
b) hanki parempi tasapaino
c) hanki silmät selkääsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä kysyn miksi lasten annetaan juosta ravintolassa?!?
Miksi et yritä estää heitä?
Pelkäätkö seuraamuksia?
T: Juoksevien lasten lihaksikas sisäfilettä syövä iskä
Sinä itse pelkäät estää lapsiasi.
Eipä niitä estellä mitenkään. Yritäppä itse estää juoksevia lapsia.
Yritä itse niillä säännöillä mitä vanhemmille on nykyään annettu sallituksi käyttää.
Tule sitten huutelemaan että" pelkäät lapsiasi".
Kyllä sä oot varsinainen raudankeksijä.
Haluaisin nähdä ilmeen kun lapset vaan juoksee ja sä poljet hattua naama punaisena.
Sellaista se on. Mitä jos keskittyisit ostoksiin, niin hommat sujuu jouhevammin.
Papapreach kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papapreach kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perjantaina paikallisessa Prismassa joku piltti oli rattaissa ja kiljui kiljuminen ilosta. Hitto, meinasi mennä korvat lukkoon, korkean c:n veti valehtematta. Korvat tinnitti hyvän aikaa tuon episodin jälkeen. Äiti siinä yritti hyssytellä lasta hiljaiseksi, mä olisin suoraan karjaissut, että nyt hiljaa! Ja jos ei olisi uskonut, niin suoraa päätä ulos.
Huoh... Vain Suomessa reagoidaan lapsiin näin negatiivisesti🤦♀️
Tässä ei reagoida lapsiin vaan huonoon käytökseen. Kellään ei ole hyvää syytä juosta kaupassa.
Sinä et siitä päätä. Minä käskytän omia lapsia juoksemaan että saadaan ostokset nopeammin hoidettua. Ei sinne ole varaa jäädä asumaan. Kaksi kouluikäistä osaa juosta siten ettei törmää muihin.
Pistä ne kakarasi juoksemaan vaikka pururadalle siksi aikaa, kun käyt itse kaupassa.
Laita ite omat kakaras pururadalle. Kun me käydään kaupassa niin silloin käydään kaupassa. Pururata on ihan eri keissi katos.
Sun pitää vaan oppia kunnioittamaan mun aikuisen miehen tapaan hoitaa tilanne ja mun perhe.
Sä voit tehdä oman perheen kanssa omat suunnitelmas.
Voimaantuva iskä ihan vaan kunnioittaa lakia, järjestysääntöjä ja kauppiasta. Ja jättää sen viinan vähemmälle sekä ottaa lääkkeensä. Ei ihme, että jotkut inhoavat meitä lapsiperheitä ja lapsia tällaisten älyvapaiden mielipuolten takia.
ohis
Kun meidän perhenmenee esim. kauppaan, niin minä olen Vilijonkka ja komennan muut taakseni riviin ja kaikki seuraa kiltisti. Mies meinaa välillä harhautua keksihyllylle, mutta lapset 20 v tyttö ja 17 v poika pitävät siitä huolen, että isäkin pysyy jonossa. Kun tyttö oli sen ikäinen, mistä nyt keskustellaan, niin käveli kiltisti vaunujen vierellä ja jos annoin luvan hakea jonkun tuotteen hyllystä, niin haki sen kiltisti. Käytöstavat on opetettu alusta asti, toki sen on ollut siinä haasteellista, että kaikki purkaukset on kohdistettu äitiin. Mutta parempi se kuin riehua ihmisten ilmoilla.