Lue keskustelun säännöt.
18-vuotiaana ja 21-vuotiaana äidiksi. Mitä haluaisit kysyä?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on koulutuksesi?
Lähihoitaja
Kouvolasta, vai Porvoosta?
Savosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lasten isä(t) kuvioissa mukana?
Vietettiin mun miehen kanssa just 7v hääpäivää ja hän on lasten isä.
Kuinka paljon omat vanhempasi ovat joutuneet rahoittamaan elämäänne ja hoitamaan lapsiasi. Jotta voit opiskella ja saatte parisuhde aikaa ja lapset saavat kunnon vaatteet jajaja... Mummu ja pappa raukka.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon omat vanhempasi ovat joutuneet rahoittamaan elämäänne ja hoitamaan lapsiasi. Jotta voit opiskella ja saatte parisuhde aikaa ja lapset saavat kunnon vaatteet jajaja... Mummu ja pappa raukka.
Mitä raukkamaista siinä on jos isovanhemmat haluaa osallistua lapsenlapsien elämään? Niinhän hyvät ja välittävät isovanhemmat toimii. Suurimmaksi osaksi ollaan miehen kanssa maksettu perheemme elämä, välillä saattaa isovanhemmat vähän rahallisesti tukea ja kuukaudessa yhden viikonlopun lapset ovat yökylässä mummolassa joten saamme miehen kanssa silloin kahdenkeskistä aikaa ja se on mielestäni erittäin tärkeää parisuhteen hyvinvoinnin kannalta. Olemme keskituloinen perhe kun minä oon tarjoilija ja mies sähköasentaja niin ei ole meidän lapsilla ollut ikinä ongelmaa myöskään sen suhteen ettei olisi ollut laittaa puhdasta ja ehjää vaatetta päälle!
Mitäpä tuosta mitään kyselemään itse oon saanut lapseni samanikäisenä ja vielä 29 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisääntymisestä on tullut nykyään Suomessa sairas tabu. 20v on liian nuori, 30v liian nuori, 35v + liian vanha. Aina on huono aika tehdä lapsia. Elämä menee pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Lisääntymisestä on tullut nykyään Suomessa sairas tabu. 20v on liian nuori, 30v liian nuori, 35v + liian vanha. Aina on huono aika tehdä lapsia. Elämä menee pilalle.
Siksipä ei kannata kuunnella muita vaan tehdä niin kuin itsestä parhaalle tuntuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein tämän keskustelun koska halusin näyttää että myös nuoret vanhemmat voi pärjätä.
Monta kertaa elämäni aikana olen joutunut halveksunnan kohteeksi sen takia että olen nuori äiti, se ei ole minusta reilua ja oikein. Kenenkään ei pitäisi joutua halveksunnan kohteeksi jos hoitaa hommansa hyvin!
Tähänkin kommenttiin voi tulla vastauksia että " voi kyynel " tai sitten ei vastata mitään ja ajatellaan että annetaan sen ämmän ruikuttaa tai voidaan käskeä tukkimaan suuni. Mutta sen verran vaan sanon, että tämäkin keskustelu osoittaa hyvin minkälaista ihmisyys on, vaikka keskustelen asiallisesti ja ystävällisesti niin saan vastaukseksi vaan veetuilua. Kyllä ihmiset osaa sitten olla tyhmiä ja misantropiani kasvaa!
Vierailija kirjoitti:
Ovatko yhtä tyhmiä kuin vanhempansa?
Tuota pitäisi kysyä sinun vanhemmiltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä mitään. Synnytin itse 18 ja 28 -vuotiaana, ennen kuopusta oli keskenmeno. Lapsilla -tai "lapsilla"- menee hyvin. Vanhemmalla on yliopistokoulutus ja nuorempi kävi ammattikoulun. Esikoisella on työtä ja hyvä ihmissuhde, nuorempi asuu vielä kotona. Kukaan perheemme jäsenistä ei tupakoi ja vain mieheni käyttää alkoa ja sitäkin viisaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon omat vanhempasi ovat joutuneet rahoittamaan elämäänne ja hoitamaan lapsiasi. Jotta voit opiskella ja saatte parisuhde aikaa ja lapset saavat kunnon vaatteet jajaja... Mummu ja pappa raukka.
Mitä raukkamaista siinä on jos isovanhemmat haluaa osallistua lapsenlapsien elämään? Niinhän hyvät ja välittävät isovanhemmat toimii. Suurimmaksi osaksi ollaan miehen kanssa maksettu perheemme elämä, välillä saattaa isovanhemmat vähän rahallisesti tukea ja kuukaudessa yhden viikonlopun lapset ovat yökylässä mummolassa joten saamme miehen kanssa silloin kahdenkeskistä aikaa ja se on mielestäni erittäin tärkeää parisuhteen hyvinvoinnin kannalta. Olemme keskituloinen perhe kun minä oon tarjoilija ja mies sähköasentaja niin ei ole meidän lapsilla ollut ikinä ongelmaa myöskään sen suhteen ettei olisi ollut laittaa puhdasta ja ehjää vaatetta päälle!
Juuri noin. Ihmettelin itse aikoinaan, miksi nuoren perheen pitäisi kärvistellä yksin ja hiljaa.Vauraammat ja iäkkäämmät vanhemmat saivat näkyä ja ottaa etuja vastaan.
Ihan pienen lapsen hoidin itse, mutta isompi sai jo mennä isovanhempien kanssa mökille viikonlopuksi tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon omat vanhempasi ovat joutuneet rahoittamaan elämäänne ja hoitamaan lapsiasi. Jotta voit opiskella ja saatte parisuhde aikaa ja lapset saavat kunnon vaatteet jajaja... Mummu ja pappa raukka.
Hassuja ennakkoluuloja. Sain omat lapseni samassa iässä. Aluksi sain äitiyspäivärahaa (niin kuin muutkin), kotihoidontukea ja opintotukea, mutta mies meni töihin ja jo toista lasta odottaessani ostimme ensimmäisen asunnon. Ei ole isovanhemmat maksaneet eivätkä hoitaneet. Jälkimmäinen tosin harmi molempien kannalta, koska nyt lasten ollessa teini-iässä ovat vieraantuneita toisistaan.
Säilytitkö vauvan vaatteita? Käyttikö lapset kestovaippoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ookkei, jos itse maksatte kaikki laskunne ja lapset hoidatte, niin samapa tuo. Usein vain nuoret vanhemmat käyttävät isovanhempien apua kuukausittain ja pummivat silloin tällöin rahaa ja se ei mielestäni ole hyväksyttävää. Se tarkoittaa että isovanhemmat ajattelevat, että teidän perhe on myös heidän vastuulla, vaikka näin ei ole. Eivät vain henno sanoa, että hoitakaa itse lapsenne.
Itsekin tulin nuorena äidiksi. Totesin aika nopeaa, että jos haluan hoitaa talouteni hyvin, niin en voi tehdä toista lasta. En kysele hoito apua. Odotan mieluummin että lasta tullaan pyytämään kylään. Rahaa en kerjää ikinä. Vaikka on sanottu että saa pyytää. Enkä enää edes tarvisi näin omistusasunnossa vakityöpaikan omaavana. Kukaan ei ole ikinä kommentoinut negatiivisesti minua siitä että tulin nuorena äidiksi, koska vaikka itse sanonkin, niin ei minusta ollut/ole mitään negatiivista sanottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Saadaanko Bodomin murhaajaa koskaan selville?
No tuo taitaa olla ns ikuisuuskysymys.
Ehdottiko äitisi tai muut perheenjäsenesi aborttia? Itse sain esikoisen 20-vuotiaana, olin jo naimisissa ja mies työelämässä. Äiti oli raskauden puoliväliin asti sitä mieltä, että abortti on tehtävä, että suhde menee, elämä on pilalla. Välit menivät pitkäksi aikaa. Minulle perhe oli tärkeä juttu, enkä juuri välittänyt bilettämisestä tai teinielämästä. Olen nyt 30, enkä edelleenkään kadu tai koe jääneeni mistään paitsi, eroakaan ei tullut vaikka äiti sillä uhkaili. Viiden vuoden päästä lapset (10v, 9v ja 7v) alkavat olla jo sen verran itsenäisiä, että saan alkaa höllätä ja nelikymppisenä alkavat hiljalleen jo muuttaa pesästä.
Toki monessa tapauksessa lapsen saaminen nuorena on tyhmää, mutten ymmärrä sitäkään että lasta ei missään nimessä saa tehdä ennen kolmeakymppiä, ettei mene "nuoruus hukkaan". Ongelmia sen lapsen kanssa voi tulla vanhempanakin äitinä, koska ei kukaan tiedä mitä äitiys oikeasti on ennen kuin saa ekan lapsensa. Ja erokaan ei ikää katso.
Vierailija kirjoitti:
Lisääntymisestä on tullut nykyään Suomessa sairas tabu. 20v on liian nuori, 30v liian nuori, 35v + liian vanha. Aina on huono aika tehdä lapsia. Elämä menee pilalle.
Alle 25v: Vastuuton teiniäiti ja lapsi on takuulla vahinko, elämä on pilalla kun ei pääse bilettämään
25-30v: Pitää tehdä uraa, että on mahdollista elättää se lapsi, matkustella ja nauttia opintojen jälkeen
30+v: Joko alkaa lapsenlapsia kuulua? Ai, ei ole edes miestä? No nyt kiireellä lapsia hankkimaan! Kohta on jo liian myöhäistä, hopihopi, biologinen kello tikittää!
Vierailija kirjoitti:
Niin siis miten se yhteiskunta sut raskautti? Tuli pistämään spermat kohtuun oikeean aikaan vai? Huoh.
Ookko nää ironiasta kuullu?
Vierailija kirjoitti:
Ehdottiko äitisi tai muut perheenjäsenesi aborttia? Itse sain esikoisen 20-vuotiaana, olin jo naimisissa ja mies työelämässä. Äiti oli raskauden puoliväliin asti sitä mieltä, että abortti on tehtävä, että suhde menee, elämä on pilalla. Välit menivät pitkäksi aikaa. Minulle perhe oli tärkeä juttu, enkä juuri välittänyt bilettämisestä tai teinielämästä. Olen nyt 30, enkä edelleenkään kadu tai koe jääneeni mistään paitsi, eroakaan ei tullut vaikka äiti sillä uhkaili. Viiden vuoden päästä lapset (10v, 9v ja 7v) alkavat olla jo sen verran itsenäisiä, että saan alkaa höllätä ja nelikymppisenä alkavat hiljalleen jo muuttaa pesästä.
Toki monessa tapauksessa lapsen saaminen nuorena on tyhmää, mutten ymmärrä sitäkään että lasta ei missään nimessä saa tehdä ennen kolmeakymppiä, ettei mene "nuoruus hukkaan". Ongelmia sen lapsen kanssa voi tulla vanhempanakin äitinä, koska ei kukaan tiedä mitä äitiys oikeasti on ennen kuin saa ekan lapsensa. Ja erokaan ei ikää katso.
Onpa ihana isoäiti. Huh huh.
Niin siis miten se yhteiskunta sut raskautti? Tuli pistämään spermat kohtuun oikeean aikaan vai? Huoh.