Kaverille tulossa neljäs lapsi ja pikkaisen ärsyttää!

Kymmenen tunnin hoitopäivä kymmenkuiselle on liikaa. Useimmat vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsen hoitopäivä olisi lyhyempi, jos tuon ikäinen on pakko hoitoon laittaa. Kyllä se jotain kertoo, jos ei yhtään haittaa, vaikka viettääkin lapsensa kanssa vain sen tunnin-pari, mitä kymmenkuinen enää hoitopäivän jälkeen on hereillä.

Monissa maissa äitiysvapaa on 3 kuukautta. Sitten lapselle tulee usein kotiin hoitaja. Työpäivät ovat sitä 10 tuntia. En tiedä, miten siellä selvitään vai selvitäänkö vai ovatko lapset ihan kieroutuneita...

Minä en ymmärrä mikä niissä vauvoissa viehättää.. Oikeasti. Ne itkee, syö, kakkaa, pissaa, nukkuu, itkee, kakkaa, syö ja välillä jokeltelee. Itse olen alkanut nauttimaan lapsieni seurasta siitä eteenpäin kun he ovat alkaneet olemaan enemmän omatoimisia. Ei minunkaan lapset ole hoitoon menneet vuotiaina, enkä voisi kuvitellakaan että jättäisin 6kk kuopuksen hoitoon kenellekään vielä. 

Miten tämä liittyy ap:n avaukseen? No, tunnen muutamia vastaavanlaisia tapauksia. Heillä tosin isovanhemmat, kummit ja kumminkaimat ovat hoitaneet siitä vuoden ikäisestä eteenpäin lapset (ja kasvatuksen), mutta sama kuvio on kuitenkin. Yhdelle näistä tulee nyt seitsemäs lapsi, vaikka vanhemmat lapset huutavat leipää huomiosta, tekevät siis pahojaan kokoajan, eivätkä edes tunne vanhempiaan kun viettävät heidän kanssaan niin vähän aikaa. Tuon perheen esikoinen kutsuu vanhempiaan etunimillä, lapsi on kahdeksanvuotias..

Mutta kun sen äidin pitää saada aina uusi vauva. Hän puhuu vain nuorimmista lapsistaan hellästi, vanhemmat lapset tuntuvat olevan vain taakka ja riesa.

Sääliksi käy, mutta lastensuojelukaan ei tee asialle mitään kun lapset eivät voi kuitenkaan muutoin huonosti. 

siis laittaa lapset hoitoon ja jää itse kotiin makaamaan? Ymmärrän hyvin että paheksut.

Jos taas lapset menevät hoitoon, koska äiti palaa työelämään niin en ymmärrä paheksuntaasi.

Veljen vaimo on tuollainen, se vaan hoidattaa lapset isoäidillä. Ne lapset on mummolla lähes joka ikinen päivä. Tuodaan aamulla ja haetaan illalla, ei kysytä sopiiko, tuodaan vaan, koska lapset haluaa. Ja jos lapset eivät pääse mummolle silloin kun haluavat niin ovat kuulemma sitten niin hankalia ettei äiti jaksa. Ja vanhemmat ovat vihaisia ja pettyneitä jos mummolla on omaa menoa ja joudutaan olemaan niiden omien lasten kanssa. Jos vaan mahdollista niin lykätään lapset mummolle mukaan reissuihin. Esim. meillä äitini ei käy ikinä ilman veljenlapsia, ei ikinä. Ei ole käynyt sen jälkeen kun eka syntyi 8v. sitten. Eikä sille voi ikinä soittaa niin etteikö sillä olis lapsia vahdittavana siinä sivussa. Suoraan sanottuna välillä vituttaa, tuntuu ettei oman äidin kanssa voi oikein puhua mistään kunnolla kun aina on muita läsnä.

Sitten tää sama mamma hehkuttaa facessa kuinka on miehen kanssa lähdössä kylpylään viettämään lapsetonta laatuaikaa ja kuinka se on ihanaa ja tulee tarpeeseen. Mihin tarpeeseen? Onko ne lapset kuinka rasittavia nukkuessaan? Sillä kotona ne ei muulloin ole. Ei arkisin eikä viikonloppuisin.

14, veljesi vaimo hoidattaa, mutta mitä veljesi sitten tekee?

Tätä juuri mietin yhtenä päivänä. Mikä ihme siinä on jos täytyy hankkia lapsia mutta sitten pitää narista siitä, että joutuu olemaan lasten kanssa kotona? Eikö sen pitäisi olla niin, että saa olla lasten kanssa kotona? En paheksu niitä äitejä joilla on taloudellinen pakko laittaa lapset hoitoon ja mennä töihin vaan näitä uraihmisiä jotka kyllä tekevät pari mukulaa mutta sitten käyttäytyvät kuin se lasten seura olisi jotain mistä täytyy päästä pois?

Ovatko ne lapset jotain statustavaroita? Että leikitään kotia koska se on normaalin ja hyvän ihmisen merkki?

Mikäs siinä on lapsia tehdessä kun muut ne lapset hoitaa ja kasvattaa!!!!

[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 15:36"]

Tätä juuri mietin yhtenä päivänä. Mikä ihme siinä on jos täytyy hankkia lapsia mutta sitten pitää narista siitä, että joutuu olemaan lasten kanssa kotona? Eikö sen pitäisi olla niin, että saa olla lasten kanssa kotona? En paheksu niitä äitejä joilla on taloudellinen pakko laittaa lapset hoitoon ja mennä töihin vaan näitä uraihmisiä jotka kyllä tekevät pari mukulaa mutta sitten käyttäytyvät kuin se lasten seura olisi jotain mistä täytyy päästä pois?

Ovatko ne lapset jotain statustavaroita? Että leikitään kotia koska se on normaalin ja hyvän ihmisen merkki?

[/quote]

Todella hyvä kirjoitus. Sitähän se nykypäivänä taitaa olla, uraputkessa vaan viiletetään ja lapset tehdään statuksen takia. Sitten ihmetellään kun ne aikuisena ei haluakkaan olla enää missään tekemisissä kylmän äitinsä/isänsä kanssa. Kannattaisi miettiä, että mikäs tässä elämässä onkaan tärkeintä...ja jättää ne lapset tekemättä, jos ei ole ihan pakottavaa tarvetta omaan lapseen. Sellainen tarve, että lapsi tulee aina ensimmäisenä ja sitten vasta muut ihmiset/asiat.

11; joo, ja monissa maissa ihmiset elävät köyhyysrajan alapuolella, on sotia, sairauksia, keskimääräinen elinikä on nippa nappa päälle neljänkymmenen jne. 

Jos aikoo verrata johonkin muuhun maahan, ja varsinkin, jos aikoo osoittaa, että siinä maassa voidaan paremmin juuri tämän asian vuoksi mitä he tekevät toisin, olisi hirveän hyvä nimetä se maa.

voihan helvetti. maailman parhaat kotiäidit taas kertovat. se on ihan jokaisen henkilökohtainen asia miten lapsensa hoitaa, miten paljon aikaa heille antaa ja minkä ikäisenä panee hoitoon. minä olen pistäny jokaisen 3 lastani alle vuoden ikäisenä päiväkotiin koska on pitänyt lähteä töihin koska olen kasvattanut lapseni yksin (joka lapsella siis eri isät) ja rahat olleet lopussa.

t hammaslääkäri, ura-äiti

Ap puhuu kahdesta asiasta: 1. lapset hoitoon 10kk iässä 2. lapset hoitoon ja miehen kanssa lomamatkalle. Mites 20 tekee lomallansa kun kiroilet niin meidän viesteille?

lapset mummolle hoitoon ja äiti lähtee lomalle rentoutumaan ja etsimään mies seuraa.

-20-

Hammaslääkäriäiti on provo, älkää nyt siihen langetko. :)  Aika harva haluaa antaa itsestään noin epävakaan kuvan, ettei kykene pitkiin ihmissuhteisiin, ei ymmärrä käyttää ehkäisyä eikä saa hammaslääkärin palkasta mitään säästöön (mikä on siis tumpelommallekin rahankäyttäjälle pienoinen saavutus).

Mitäs, jos joka ikinen jeesustelija lopettaisi sen muiden perheiden toiminnan ihmettelyn tai ainakin netissä oman kruununsa kiillottamisen.

Se miten muissa perheissä asiat hoidetaan ei kuulu pätkääkään kenellekään muulle. Myös minä olen vienyt lapset hoitoon viimeistään yhden vuoden ikäisinä. Lapset ovat olleet hoidossa 3 - 4 päivää viikossa, max 7 tuntia kerrallaan. Lapseni ovat nyt jo kaikki koululaisia, vanhin 16-vuotias. Ovat kohteliaita, hyvätapaisia ja kilttejä. jopa vanhinkin lapseni halaa minua. 8- ja 11-vuotiaat käyvät iltaisin juttelemassa ja lukemassa iltasatua vieressäni. Sanovat päivittäin rakastavansa. En suostu uskomaan, että olen tehnyt mitään väärin - niin tasapainoisia lapsia minulla on. Ja työssäkäymisestäni huolimatta uskon olevani omille lapsilleni maailman paras äiti - lapset ovat minulle aina tärkeimmät - ja se työssäkäyminen on mahdollistanut monta asiaa, joihin muuten ei olisi ollut mahdollisuutta.

Ai siis sä ap olet sitä mieltä että kun heillä ilmeisesti lasten turvaverkosto toimii ja on hyvät esim isovanhemmat valmiita ottamaan lapsia hoitoon niin se tarkoittaa ettei lapsista välitetä?

Höpö höpö oot vaan kade että joku jaksaa tehdä enemmän lapsia ja saa apuja lasten hoitoon :D

Jos viikonloppureissu silloin tällöin pilaa äitiyden, niin ongelma on vain sinun. Mitä sinä tiedät perheen arjesta? Kyllä työssäkäynti kuuluu asiaan. Suomessa on vielä paljon paremmin asiat kuin muissa maissa, joissa joudutaan töihin paljon aikaisemmin. Itselläkin silloin tällöin lapset isovanhemmilla ja se on ihan hyvä kaikille osapuolille. Itse ihnettelen niitä, jotka ei koskaan anna lapsiaan hoitoon, jos isonvanhemmat ihan ok.

Miten tiedätte noin hyvin muiden asiat?

T. Neljän äiti. Kotiäitinä 10 vuotta, imetystä 8 vuotta. FM, vakivirassa ja työelämässä nyt.

Jopas joku nyt veti herneen. Ap tarkoitti, että pienten lasten elintärkeä tarve on saada vanhempiensa aikaa ja huomiota. Jos on pakko käydä töissä, niin on, mutta jos sen lisäksi ei selvästi halua viettää aikaa lastensa kanssa, niin sitä saa ja pitää kritisoida. Ei ole oikein tuoda maailmaan ihmistä, joka on sinusta riippuvainen, ja sitten kertoa sille lapselle ettei äitiä oikeastaan kiinnosta (ja mikään ei ole tehokkaampi tapa viestiä tätä kuin kertoa, että äidin mielessä kaikki muu on tärkeämpää kuin lapsen kanssa oleminen).

Esmes ap:n kuvailema kymmenkuinen on hoidossa 10 tuntia+matkat helposti tunti+nukkuu yössä 10-11 tuntia. Ihan pienellä matikalla saa laskettua, paljonko päivässä on sitä laatuaikaa. Ei se riitä lapselle. Jos lapsi sen lisäksi on kaikki lomatkin erossa vanhemmistaan, niin se ei ole lapsen kannalta oikein hyvää vanhemmuutta.

muistakaa mammat että suomessa on paljon kurjemmissakin oloissa lapsia kuin ap:n esimerkkitapauksessa. eräässä surullisen kuuluisasa tapauksessa lapsi rääkättiin hengiltä äitienpäivänä 2012.