Häpeän olla sinkku ja asumista pienessä asunnossa
Ja nyt vanha tuttu haluaa nähdä enkä kehtaa/halua häntä omaan pieneen asuntooni.
Kommentit (28)
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
Muakin ois hävettänyt. Onneksi asuin heti pois kotoa muutettuani lahjaksi saamassani kaksiossa.
Sinkkuna on kiva olla. Itse oon kyllä parisuhteessa mutta asutaan ukon kanssa eri kämpissä joten sikäli pieni kämppä kumpaisellakin. Lapsia envoi saada ja ihanaa kun ei ole kakaroita riesana ja saa siivota vain itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
No jos on nuorempana ajatellut, että vähän noloo, kun joku juuttuu pieneen yksiöön aikuisena ja sitten itselle käykin niin. Niin se vois hävettää, koska dissaamiseen oli kuitenkin ihan oikeasti syytä. Ei se, että itse epäonnistuu taio tilanteesta epänoloa.
Ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
No jos on nuorempana ajatellut, että vähän noloo, kun joku juuttuu pieneen yksiöön aikuisena ja sitten itselle käykin niin. Niin se vois hävettää, koska dissaamiseen oli kuitenkin ihan oikeasti syytä. Ei se, että itse epäonnistuu taio tilanteesta epänoloa.
Ei ap
Niin ja vielä jos on siitäkin, ettei joku löydä ketään ajatellut, että ne ovat muita huonompia ihmisiä, niin eihän se asiaa muuta, jos itsekään ei löydä ketään.
ei ap
Ostin Michael Jacksonin linnan eurolla ja olen pitänyt siellä bileitä joka viikko ylpeänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
No jos on nuorempana ajatellut, että vähän noloo, kun joku juuttuu pieneen yksiöön aikuisena ja sitten itselle käykin niin. Niin se vois hävettää, koska dissaamiseen oli kuitenkin ihan oikeasti syytä. Ei se, että itse epäonnistuu taio tilanteesta epänoloa.
Ei apNiin ja vielä jos on siitäkin, ettei joku löydä ketään ajatellut, että ne ovat muita huonompia ihmisiä, niin eihän se asiaa muuta, jos itsekään ei löydä ketään.
ei ap
Mäkin olin sinkku 25-vuotiaaksi asti ja oli se minusta noloa ja ahdistavaa.
ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
No jos on nuorempana ajatellut, että vähän noloo, kun joku juuttuu pieneen yksiöön aikuisena ja sitten itselle käykin niin. Niin se vois hävettää, koska dissaamiseen oli kuitenkin ihan oikeasti syytä. Ei se, että itse epäonnistuu taio tilanteesta epänoloa.
Ei ap
No ei kenestäkään aikuisesta ole noloa asua yksiössä ellei ko. henkilö ole jäänyt teinintasolle.
Vierailija kirjoitti:
Oletko 15v?
En vaan keski-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
No jos on nuorempana ajatellut, että vähän noloo, kun joku juuttuu pieneen yksiöön aikuisena ja sitten itselle käykin niin. Niin se vois hävettää, koska dissaamiseen oli kuitenkin ihan oikeasti syytä. Ei se, että itse epäonnistuu taio tilanteesta epänoloa.
Ei apNo ei kenestäkään aikuisesta ole noloa asua yksiössä ellei ko. henkilö ole jäänyt teinintasolle.
Ei ole noloa mutta häpeän.
Se on nykyään jo muotia. Ole ja nauti olostasi.
SaattAa olla, että jos et tuota asiaa häpeäisi, niin keksisit jonkun toisen hävettävän asian. Vai kuin?
Mieti omaasi ja mieti, miksi häpeät?
Siihen voit vaikuttaa.
Tavallaan ymmärrän apn tuskan. Oon itse 37v sinkku ja asun 31m2 yksiössä. Kaikki kaverit on mun luona kyläilly, enkä asiaa häpeile ja viihdyn asunnossani. Mutta kyllä silti esim työkaverien seurassa pidän matalaa profiilia elämästäni. No, työkaverit ei oo mulle mitenkään läheisiä..työkaverit on pelkkiä työkavereita, ja muu elämä on sitten sitä mulle tärkeää elämää, johon työkaverit ei kuulu. En siis oo juuri heille ikinä tullu puhuneeksi omasta elämäntilanteesta, koska alitajuntaisesti se tuntuu ”hävettävältä”. Itseä vajaa kymmenen vuotta nuoremmat on perheellisiä ja vakiintuneita ja sitten on opiskelijoiden oma joukkio, joilla ei yleisesti odotetakaan olevan isoa asuntoa ja perhettä. Ja keski-ikäiset saattaa puhua jo lapsenlapsistaan. Kyllä siinä voi välillä hiipiä nolouden tunteet esiin ja miettii, miten tässä näin onkaan käynyt.
No helppoa:korona aikana ei suotavaa tavata sisällä,tehkää ulkokahvi tapaaminen! Sama täällä hyvin toimi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
No jos on nuorempana ajatellut, että vähän noloo, kun joku juuttuu pieneen yksiöön aikuisena ja sitten itselle käykin niin. Niin se vois hävettää, koska dissaamiseen oli kuitenkin ihan oikeasti syytä. Ei se, että itse epäonnistuu taio tilanteesta epänoloa.
Ei apNo ei kenestäkään aikuisesta ole noloa asua yksiössä ellei ko. henkilö ole jäänyt teinintasolle.
No voihan olla. Juurihn selitin, miksi! Jos sun ei-nolo tasosi oli se, että yksiökin kelpaa, se on sun ei-nolo tasosi.
Asun sinkkuna kaksiossa ja haluan pienempään yksiöön ja kyllä olen yli keski ikäinen sinkku.Yksiö eikä sinkkuus ole häpeä,arvosta itseäsi ja ole onnellinen aikuinen <3 Onni ei tule asuinneliöistä,eikä välttämättä parisuhteesta.
Koti on niin henkilökohtainen, ettei minun kotiini saa tulla kuin sukulaiset. Putkimies, nuohooja ja sähköasentaja saa tulla, jos on jotain hommia heille.
Tapaan kavereita kodin ulkopuolella. En itsekään tykkää kyläillä muiden kodeissa. Kodista voi lukea liian ison osan toisen ihmisen elämästä.
Asun hometalossa ja olen sinulle ap kade. Olet turvassa omassa kodissasi, kumpa saisin vielä kerran kokea sen mutta en usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaatte muualla kuin kotonasi ja "ongelma" ratkaistu. Sen jälkeen menet terapiaan käsittelemään noiden häpeäntunteidesi todellista syytä.
No jos on nuorempana ajatellut, että vähän noloo, kun joku juuttuu pieneen yksiöön aikuisena ja sitten itselle käykin niin. Niin se vois hävettää, koska dissaamiseen oli kuitenkin ihan oikeasti syytä. Ei se, että itse epäonnistuu taio tilanteesta epänoloa.
Ei apNo ei kenestäkään aikuisesta ole noloa asua yksiössä ellei ko. henkilö ole jäänyt teinintasolle.
Aika moni aikuinen häpeää köyhyyttä ja työttömyyttä, ja aika monet antavat häpeälle aihettakin.
Minun mielestäni siinä ei ole mittään hävettävää. Päin vastoin: jos asut yksin, mihin tarvitset useampia huoneita? Tavaran säilömiseen? Eikö materialismi ole aika epämuodikasta nykyään?
Yksineläminen ja köyhyys voi olla todella kurjaa, mutta mitään häpeämisen aihetta siinä ei ole.
T. Köyhä sinkku
Niin ha siis tietenkin myös hyvätuloinen voi asua yksin yksiössä, silloinhan se on omavalinta, eikä kai sitä luulis kenenkään häpeävän. Miksi sitten muutenkaan pitäisi?
T. Köyhä sinkku
Oletko 15v?