Käytiin juuri lopettamassa koira joka puri lasta. Nyt lapsi vihaa minua.

Taisitte vähän hätiköidä. Käytittekö ensin edes lääkärissä siinä mielessä, että koira olisi saanut helpotusta oletettuihin kipuihinsa?

No 9-vuotias on vielä niin lapsi. Teitte oikein. Lapsi rakasti koiraa, mutta pääsee kyllä asian yli. 

Kyllä minä muistan vieläkin -pahalla - sen, kuinka menetin koiramme mielestäni epäoikeudenmukaisesti koiraa kohtaan yhdeksänvuotiaana. Siitä syntyi kyllä iso epäluottamus sitä vanhempaa kohtaan, jonka syynä asiaa pidän. Häntä kohtaan olisi oikeasti isompiakin syitä, mutta jostain syystä tuo silti nousee listalla niiden ohi.

Ei hätiköity. Tämä on viimeinen tikki, koira on muutenkin luonnehäiriöinen. Nyt saatiin vain syy siihen, enää ei yritetä. Koira on ollut meillä viisi vuotta, edelleen pissaa allensa kun jossain kuuluu pamaus, siis esimerkiksi kaapin ovi lämähtää kiinni. Haukkuu jatkuvasti, pelkää kaikkea ja reagoi siis pissaamalla ja haukkumalla hysteerisesti. Ei siis kivaa seuraa, eikä kiertoon kannata laittaa. Ei ole ennen ollut agressiivinen, nyt tänä kesänä hellepäivinä on muuttunut sellaiseksi.

ap

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:04"]

Ei hätiköity. Tämä on viimeinen tikki, koira on muutenkin luonnehäiriöinen. Nyt saatiin vain syy siihen, enää ei yritetä. Koira on ollut meillä viisi vuotta, edelleen pissaa allensa kun jossain kuuluu pamaus, siis esimerkiksi kaapin ovi lämähtää kiinni. Haukkuu jatkuvasti, pelkää kaikkea ja reagoi siis pissaamalla ja haukkumalla hysteerisesti. Ei siis kivaa seuraa, eikä kiertoon kannata laittaa. Ei ole ennen ollut agressiivinen, nyt tänä kesänä hellepäivinä on muuttunut sellaiseksi.

ap

[/quote]

Nelonen jatkaa: syyllistän alitajuisesti vanhempiani myös siitä, että eivät jaksaneet tai osanneet koiraa kunnolla kouluttaa ja koira sai sitten maksaa siitä hegellään. 

En siis haudo tästä kaunaa päivittäin, mutta ikävät tunteet ja ajatukset nousevat pintaan, jos alan sitä ajatella.

Voimia. Raskas tapahtuma kaikill, mutta teit varmasti oikean päätöksen.

Me kuviteltiin tekevämme hyvä työ ottamalla rescuekoira virosta, meillä kun on jo pitkä koirakokemus, eikä kaivattu pentuaikaa. Sitten kävi niin ettei saatu koiraa yhteiskuntakelpoiseksi monen vuoden yrityksestä huolimatta. 

Ei tämä helppoa ole itsellekään, siksi lapsen vihan kesstäminen on jo vähän liikaa.

ap

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:05"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:04"]

Ei hätiköity. Tämä on viimeinen tikki, koira on muutenkin luonnehäiriöinen. Nyt saatiin vain syy siihen, enää ei yritetä. Koira on ollut meillä viisi vuotta, edelleen pissaa allensa kun jossain kuuluu pamaus, siis esimerkiksi kaapin ovi lämähtää kiinni. Haukkuu jatkuvasti, pelkää kaikkea ja reagoi siis pissaamalla ja haukkumalla hysteerisesti. Ei siis kivaa seuraa, eikä kiertoon kannata laittaa. Ei ole ennen ollut agressiivinen, nyt tänä kesänä hellepäivinä on muuttunut sellaiseksi.

ap

[/quote]

Nelonen jatkaa: syyllistän alitajuisesti vanhempiani myös siitä, että eivät jaksaneet tai osanneet koiraa kunnolla kouluttaa ja koira sai sitten maksaa siitä hegellään. 

En siis haudo tästä kaunaa päivittäin, mutta ikävät tunteet ja ajatukset nousevat pintaan, jos alan sitä ajatella.

[/quote]

Haloo, koira on kuitenkin vain koira. Tuollaisesta asiasta pitää päästä yli. Asianmukaisesti toimien tuskin ap:n lapsi jaksaa vielä kymmenien vuosien kuluttua vihata vanhempiaan koiran lopettamisen takia. 

Päätös oli oikea, kyllä lapsi sen vielä ymmärtää.

Lapsi ei ehkä ymmärrä tilannetta täysin, eli miksi koira piti lopettaa. Eikä hän osaa käsitellä asiaa niin kuin aikuinen. Siksi on varmaan vihainen.

Ymmärrän täysin tunteenne. Meille on käynyt samoin. Oli tosi kova paikka, koska koira oli perhettään kohtaan mitä ihanin, mutta kävi erinäisistä syistä sitten ulkopuolisen kimppuun. Ei otettu sitä riskiä, että niin kävisi uudelleen.

Eiköhän tuo ollut ainoa oikea vaihtoehto ja sitä on varmasti harkittu enemmän kuin parin tunnin ajan. Teitte ihan oikein ja lapsi ymmärtää asian kyllä jossakin välissä, nyt päällimmäisenä on lapsella vain suuri suru. Välillä tällaisia päätöksiä pitää tehdä.

Teitte oikein. Kyllä se lapsikin leppyy. Keskustelette asiasta lapsen kanssa, kun hän on vähän rauhoittunut ja kerrotte miksi koira piti lopettaa. Ja kerrotte mitä olisi voinut pahimmassa tapauksessa sattua, jos koiraa ei olisi lopetettu. Tsemppiä!

Yhtään syyllistämättä: Aika ison riskin otitte kun haitte virolaisen koiran.. Niistä ei oikeasti tiedä että minkälainen sieltä tulee. Koira voi käyttäytyä hoitokodissa hyvin, olla lapsiystävällinen jne. mutta kotioloissa ne entisen elämän traumat tulevatkin sitten esille ja koira näyttää kaikki vikansa. Kaverille kävi juurikin näin. Haki kiltin ja hyväluontoiselta vaikuttavan koiran joka toimi kuin unelma siellä hoitokodissa. Kun koira oli ollut hetken kaverilla, ilmestyivät ongelmat. 
Ei sietänyt muita ihmisiä ei kaverin luona, eikä ulkona. Lapsia pelkäsi niin kovasti että hyökki päin vaikkei lapsi tehnyt elettäkään koiraa kohti. Etenkin miehiä vihasi, kävi kiinni heti kun sai tilaisuuden. 
Kaveri kesti kaksi vuotta, kävi ongelmakoirakouluttajan luona jne. mutta totesi lopulta että koira oli menetetty tapaus ja vei piikille.

Noista ei ihan oikeasti tiedä että mitä kaikkia traumoja niillä koirilla on.. 

Vastaaja 4/6 ei ilmeisesti ymmärrä lukemaansa. Jos sulla on traumoja vanhempiasi kohtaan, selvitä ne ja pura paha olosi heihin. Älä syyttele ventovieraita.

Äitini muistaa vihaisena vieläkin, kun oma äitinsä tappoi heidän koiransa. Äiti on 70 ja mummo kuollut. Anteeksi ei mummo saanut koskaan.

En ymmärrä rescuekoirien ottajia. Ei se auta millään tavalla tilannetta siellä kotimaassa, uusia koiria tulee kärsimään aina. Ja ne koirat eivät ole yhteiskuntakelpoisia. Paras olisi lopettaa ne siellä kotimaassaan.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:32"]

En ymmärrä rescuekoirien ottajia. Ei se auta millään tavalla tilannetta siellä kotimaassa, uusia koiria tulee kärsimään aina. Ja ne koirat eivät ole yhteiskuntakelpoisia. Paras olisi lopettaa ne siellä kotimaassaan.

[/quote]

Kannattaisi ottaa selvää ja pehehtyä asioihin, saattaisit ymmärtää enemmän. Meillä on erittäin yhteiskuntakelpoinen rescue kotona. Sen sijaan tiedän puhdasrotuisia rotukoiria, joita on jouduttu lopettamaan luonnevikojen ja periytyvien sairauksien takia.

Mä olen valitettavasti 16 kanssa samaa mieltä. Että apua tarvitsevia on lähempänäkin. Ihminen heijastaa niitä omia tunteitaan siihen hylättyyn koiraparkaan, ja onhan näistä myös mitä ihanimpia tarinoita, miten kaltoin kohdeltu koira sai uuden mahdollisuuden ja uuden elämän.

Tämä tulkitaan sitten kiitollisuudeksi.

Itsekin koiranomistajana sanon kuitenkin, että aloittaja teki VASTUULLISEN TEON. Aikuisen teon. Valitettavasti. Joskus suurinta vastuullisuutta osoittaa juuri tuo, että lopettaa yrittämisen ja ymmärtäminen. Tai joskus tajuaa olla ottamatta eläintä (tämä tuli siitä, kun luin tori.fi:n myydään eläimiä -osastoa)

Mutta käsiteltkää tuota asiaa, yhdeksänvuotiaalla on lupa surra ja olla vihainen, mutta painota sitä että koiralla oli paha olla ja tilanne olisi vain pahentunut - ja koirat eivät muutenkaan elä ikuisesti. 

Vaikka tilanne on vaikea, tuossa on myös hyvä tilaisuus opettaa lapselle psykologian ymmärrystä, siis sitä miten mennyt elämä vaikuttaa kehittyvään persoonallisuuteen hyvässä ja pahassa. Tämä on tärkeä asia, joka on monelta nykyaikuiselta jäänyt kuitenkin oppimatta. Puhukaa lapsen kanssa rauhallisesti ja selostakaa kuvio juurta jaksaen. Aina ei voi voittaa, mutta ainakin te yrititte. Vihaisella koirallakin on nyt vihdoin lopullinen rauha. Sen elämä oli varmasti sille itselleenkin rankkaa. Kyllä lapsi tämän ymmärtää, kunhan hänelle annetaan siihen eväät ja tilaisuus.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:32"]

En ymmärrä rescuekoirien ottajia. Ei se auta millään tavalla tilannetta siellä kotimaassa, uusia koiria tulee kärsimään aina. Ja ne koirat eivät ole yhteiskuntakelpoisia. Paras olisi lopettaa ne siellä kotimaassaan.

[/quote]

Kannattaisi ottaa selvää ja pehehtyä asioihin, saattaisit ymmärtää enemmän. Meillä on erittäin yhteiskuntakelpoinen rescue kotona. Sen sijaan tiedän puhdasrotuisia rotukoiria, joita on jouduttu lopettamaan luonnevikojen ja periytyvien sairauksien takia.

[/quote]

Harvat niistä "Rescue"koirista on yhteiskuntakelpoisia, tätä ei vain myönnetä "pelastajien" taholta, koska he tuntevat erinomaisuutta siitä koirien "pelastamisesta". 

Vetoaminen rotukoirien perinnöllisiin sairauksiin tai "luonnevikoihin" on typerää. Ne luonneviat ovat 99% tapauksista omistajan vikaa, koulutukseen ei olla panostettu, koiraa on alistettu jne. Oikeasti, puhtaasti luonnevikaisia koiria syntyy todella vähän. Vähän samalla tavalla kuin psykopaatteja ihmisiäkin.

Perinnöllisiä sairauksia on niillä seropiskeilläkin, niitä vain ei seulota yhtä tarkasti.

Törmään valitettavan usein näihin rescue koiriin työssäni ja valitettavasti suurimmalle osalle noista koirista olisi lopetus armollisempaa kuin uusi koti jossa ne saavat pelätä vanhojen kokemustensa toistumista.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 11:33"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:32"]

En ymmärrä rescuekoirien ottajia. Ei se auta millään tavalla tilannetta siellä kotimaassa, uusia koiria tulee kärsimään aina. Ja ne koirat eivät ole yhteiskuntakelpoisia. Paras olisi lopettaa ne siellä kotimaassaan.

[/quote]

Kannattaisi ottaa selvää ja pehehtyä asioihin, saattaisit ymmärtää enemmän. Meillä on erittäin yhteiskuntakelpoinen rescue kotona. Sen sijaan tiedän puhdasrotuisia rotukoiria, joita on jouduttu lopettamaan luonnevikojen ja periytyvien sairauksien takia.

[/quote]

Harvat niistä "Rescue"koirista on yhteiskuntakelpoisia, tätä ei vain myönnetä "pelastajien" taholta, koska he tuntevat erinomaisuutta siitä koirien "pelastamisesta". 

Vetoaminen rotukoirien perinnöllisiin sairauksiin tai "luonnevikoihin" on typerää. Ne luonneviat ovat 99% tapauksista omistajan vikaa, koulutukseen ei olla panostettu, koiraa on alistettu jne. Oikeasti, puhtaasti luonnevikaisia koiria syntyy todella vähän. Vähän samalla tavalla kuin psykopaatteja ihmisiäkin.

Perinnöllisiä sairauksia on niillä seropiskeilläkin, niitä vain ei seulota yhtä tarkasti.

Törmään valitettavan usein näihin rescue koiriin työssäni ja valitettavasti suurimmalle osalle noista koirista olisi lopetus armollisempaa kuin uusi koti jossa ne saavat pelätä vanhojen kokemustensa toistumista.

[/quote]

otappa sinäkin selvää rescueasioista, et näimmä tiedä asiasta paljon sinäkään, Väitän, että rescuekoiran ottaja on yleensä hieman paremmin perehtynyt asiaan ja miettinyt koiranottoa tarkemmin kuin keskiverto mamma, joka ostaa Apulasta tai Tori.fi.stä "puhdasrotuisen" koiran joka sitten lähtee kiertoon kun "hui, se murahti meidän Jani-Petterille"! Itse tunnen useita rescuekoiran ottajia, eikä yksikään heistä tunne mitään erinomaisuutta ottaaessaan rescuekoiran. Moni ei sen sijaan halua rotukoira liikajalostuksesta johtuvien ongelmien takia. Ja moni rescuekoiran ottaja olisi valmis ottaamaan kotimaisenkin kodittoman, niitä kun ei ole saatavana. Ja jos on, niin suurin osa on karhukoira/pystykorva/ajokoira-mixejä.