Voitko jatkaa parisuhdetta alkoholistin kanssa?

Omat asunnot, omat rahat ja talous. Sitten näkee onko miehellä haluja olla yhdessä vai onko kotona juomassa.

En jatkaisi, miehellä lapsi, en kestäisi katsella touhua lapsen kanssa. Tekisin lasuilmon ja kertoisin lapsen äidille.

Voisin harkita paluuta yhteen, jos saisi juomisen loppumaan ja olisi aktiivisessa hoidossa, terapia ja esim aa.

En. Olen saanut katsella jo ihan tarpeeksi alkoholistin elämänmenoa, koska lähisuvussa on yksi elämänsä viinalla pilannut. Ei kiinnosta.

Voin jatkaa vain jos mies oma-aloitteisesti hakeutuu hoitoon ja tekee töitä raitistumisen eteen. Oma isäni oli alkoholisti. Hän ei ole juonut pisarakaan alkoholia kahteenkymmeneenviiteen vuoteen. Eli tiedän kokemuksesta, että kun tahtoa löytyy voi sen juomisenkin lopettaa. 

100 % varmasti en voisi.

Olen alkoholistin lapsi.

Tosi paha. Olen elänyt alkoholistin kanssa eikä hän ollut paha ihminen.... jos saisi suhteesta vaan ne katumuksen aikaiset hyvittelyt eikä ollenkaan sitä juomisen petaamista ...

Todellakin omat osoitteet. Eikä lapsia kuviossa. Ehkä. Koska kun juoppo haluaa hyvittää kaiken ja pyytää anteeksi, niin onhan se ihanaa.

Suhde päättyisi jo ennen kuin juominen menisi alkoholismin puolelle. Olen nähnyt sen verran alkoholilla läträämistä, että enempi ei kiinnosta. Tunnen useitakin alkoholisteja. 

Olen sellaisessa tilanteessa nyt. Mies tosin haluaa raitistua, eli olemme jo puoleksi voiton puolella! Apua on saatavilla monelta eri taholta, jos vain suhteessa on muuten vielä toivoa.

Olen itse ollut nyt vuosia todella pienituloinen, vaikka käyn töissä. Pakko myöntää, että jos saisin puolisokseni rikkaan ja anteliaan alkoholistin, niin kyllä, voisin ottaa hänet puolisokseni. Tietenkään hän ei saisi olla väkivaltainen tms., mutta jos hän olisi leppoisa ja harmiton humalassa, niin kyllä minä sellaista katselisin nykytilanteeseeni verraten.

Enpä usko. Kun itse ei juo alkoholia oikeastaan ollenkaan, niin viinaa litkivä heppu ei olisi ollenkaan sellainen ihminen, jota viitsisin katsoa ja kuunnella. On ihan sama mitä alkoholia mies joisi, sairas mikä sairas.

Vierailija kirjoitti:

Olen sellaisessa tilanteessa nyt. Mies tosin haluaa raitistua, eli olemme jo puoleksi voiton puolella! Apua on saatavilla monelta eri taholta, jos vain suhteessa on muuten vielä toivoa.

Halu raitistua on vasta hyvä alku, ei mitään "puoliksi voiton puolella". Ja se halu on konkreettisesti näytettävä jotenkin, hakemalla apua. Pelkästään omin voimin tai edes läheisten tuella raitistuu aniharva. Tsemppiä!

Jätin alkoholistin. Erosta vähän aikaa kaduin, mutta tulinkin järkiini ja ajattelen; hyvä että jätin. Semmonen hoidettava se olisi ollut, ei olisi ollut terve suhde. Kaikki pyöri sen alkoholin ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut nyt vuosia todella pienituloinen, vaikka käyn töissä. Pakko myöntää, että jos saisin puolisokseni rikkaan ja anteliaan alkoholistin, niin kyllä, voisin ottaa hänet puolisokseni. Tietenkään hän ei saisi olla väkivaltainen tms., mutta jos hän olisi leppoisa ja harmiton humalassa, niin kyllä minä sellaista katselisin nykytilanteeseeni verraten.

Todella surullista, että olisit valmis katselemaan toisen hidasta itsemurhaa vain elintason vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sellaisessa tilanteessa nyt. Mies tosin haluaa raitistua, eli olemme jo puoleksi voiton puolella! Apua on saatavilla monelta eri taholta, jos vain suhteessa on muuten vielä toivoa.

Halu raitistua on vasta hyvä alku, ei mitään "puoliksi voiton puolella". Ja se halu on konkreettisesti näytettävä jotenkin, hakemalla apua. Pelkästään omin voimin tai edes läheisten tuella raitistuu aniharva. Tsemppiä!

Kyllä se tässä tapauksessa on jo puoli voittoa. Pitkä matka edessä, mutta ilman halua raitistua olisi vielä pidempi.

Riittävän kauan (vuosia) kuivilla olleen alkoholistin kanssa kyllä, mahdollisesti. Joka on myöntänyt ja ymmärtää ongelmansa ja on päättänyt tehdä kaikkensa pysyäkseen raittiina.

Vaatisin kyllä ainakin edes yrittämään lopettamista. Kyllä näiden kanssa yleensä joutuu jonkun uhkavaatimuksenkin esittämään, ei ne muuten lopeta jos kumppani vaan paapoo ja sietää kaiken.

Jos toista oikeasti rakastaa, ei ole niin helppoa vaan jättää hänet. Varsinkin kun tietää, että sitten se juominen lähtee täysin käsistä.

En eläisi päivääkään juovan alkoholistin kanssa. Jos mies ei pysty olee monia kuukausia täysin ilman alkoholia, niin se ei ole minun mies sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut nyt vuosia todella pienituloinen, vaikka käyn töissä. Pakko myöntää, että jos saisin puolisokseni rikkaan ja anteliaan alkoholistin, niin kyllä, voisin ottaa hänet puolisokseni. Tietenkään hän ei saisi olla väkivaltainen tms., mutta jos hän olisi leppoisa ja harmiton humalassa, niin kyllä minä sellaista katselisin nykytilanteeseeni verraten.

Todella surullista, että olisit valmis katselemaan toisen hidasta itsemurhaa vain elintason vuoksi.

No. Kyllä tämä omakin elämä sellaista hidasta itsemurhaa on.

- 9

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut nyt vuosia todella pienituloinen, vaikka käyn töissä. Pakko myöntää, että jos saisin puolisokseni rikkaan ja anteliaan alkoholistin, niin kyllä, voisin ottaa hänet puolisokseni. Tietenkään hän ei saisi olla väkivaltainen tms., mutta jos hän olisi leppoisa ja harmiton humalassa, niin kyllä minä sellaista katselisin nykytilanteeseeni verraten.

Todella surullista, että olisit valmis katselemaan toisen hidasta itsemurhaa vain elintason vuoksi.

Joo tuo kyllä kuulostaa jo ihan hyväksikäytöltä. Tosin ainahan ongelmaiset ihmiset houkuttavat hyväksikäyttäjä kuin hunaja mehiläisiä. Naiset ehkä enemmän, mutta miksei miehetkin, varsinkin jos on vähänkin rahaa.

Ero tulisi jo paljon ennen alkoholismia. Jo esim. humalahakuinen juominen riittäisi eron syyksi.