Mistä voimat avioeroon?

gsg

Tarvitset tsemmpiä. Etsipä sitä vaikka tukikeskuksesta, kriisikeskuksesta tai vastaavasta. Vaikein osuus on nyt tehty, eli päätös. Kyllä sinä jaksat nyt viedä sen toteutuksenkin! Voimahali sulle!

Sori, se oli testi joko tänne voi postata. Mutta tarkoitus oli sanoa että voimat tulee uuden paremman elämän odottamisesta. Nimim. vaihtamalla parani.

Pelkään etten nytkään pääse irti... Koska en halua olla yksin, en tiedäö miten jaksaa näitä kahta yksin, 2veellä hirvittävä uhma ja kamalan mustasukkainen vauvasta, joka ei sitkeistä yrityksistä huolimatta nuku päikkäreitä muuta kuin sylissä, rinnalla tai autossa. Yöt onneksi nukuu hyvin...

ap

Kuule, tuo kaksivuotiaan uhmakin voi rauhoittua, kun sen ei tarvitse kinata huomiosta sisarensa JA juopon isänsä kanssa.

Itse olen eronnut juoposta, ja se on rankkaa. Mutta voimat löytyy. Koko eroa ei tarvitse tehdä kerralla, mutta päivä kerrallaan se elämä menee eteenpäin, ja kannattelee.

Käy päihdelinkin Kotikanavalla. Et ole ensimmäinen tarinasi kanssa.

ja minua hävettää.. hävettä koska uskoin mieheen, vaikka olenkin pitänyt itseäni ihan fiksuna. Hävettää että olin niin tyhmä että menin alkoholistin kanssa naimisiin, hävettää ruveta nyt yh:ksi tyhmyyteni takia.

Ja mietin välillä että onko se nyt vain minä joka ylireagoi sittenkin, niin kuin mies sanoo... Koska onhan se kiltti, hyvä isä, eikä ikinä tekisi kenellekään pahaa.. vaikka kyllähän se tekee pahaa aina kun se juo salaa ja valehtelee kirkkain silmin ettei ole mtn ottanut...

olen vain niin väsynyt...

kiitos tsempeistä....

Askel kerrallaan, asia kerrallaan. Älä mieti tulevaisuutta turhan pitkälle.

Teet ainoan oikean ratkaisun kun viet lapset pois juovan alkoholistin luota. Se on paras teko minkä voit lapsillesi tehdä. Liian monet äidit valitsevat mieluumin sen juopon puolison kuin omat lapsensa, antavat lasten saada loppuelämän kärsimyksen mieluumin kuin näkevät vaivaa saadakseen päihteettömän kodin. Halveksin sellaisia äitejä, jotka omaa laiskuuttaan tai pelokkuuttaan alistavat lapset päihteiden käytölle. Siitä kärsii koko perhe, ja koko loppuiän.

Pyydä apua joka paikasta, neuvolasta, lastensuojelusta, al-anonista. Kaikki keinot ovat sallittuja että saat lapsillesi turvallisen, pelottoman ja päihteettömän kodin. Sinä pystyt siihen kyllä.

Jos tulevaisuus näyttää liian raskaalta, muista, että se tulee hetki kerrallaan.!

Ap, älä keksi enään yhtäkään tekosyytä miksi jäädä, elä yhtään. Sinun ei tarvitse hävetä ap yhtään mitään. Soita neuvolaan, lastensuojeluun yms ja pyydä apua ja tukea tähän valtavaan projektiin mikä sinulla on nyt käsilläsi.

Anna lapsillesi turvallinen ja hyvä lapsuus ja lähde sen juoppomiehen luota! Ajattele itseäsi ja lapsiasi. Sinä pystyt ap siihen. Voimahali. Tee päätös jo tänään ja soita itsellesi apua, nyt, ei huomenna.

Muista, ap, että sinulla ei ole mitään hävettävää. Ei ole sinun häpeäsi uskoa ihmisistä hyvää vaan miehesi häpeä, koska hän rikkoi lupauksensa ja jatkoi juomista.

Hanki itsellesi ja lapsille asunto, pyydä sossusta rahaa takuuvuokraan ja pistä avioero vireille. Myös lasten huollosta ja tapaamisista on hyvä sopia kirjallisesti mahdollisimman pian. Älä vain usko mihinkään suullisiin sopimuksiin. Tiedät itsekin, että alkoholistin lupauksiin ei ole luottamista. 

Tsemppiä!

Sain nyt sitten sanottua että vuokra on maksettu elokuulle, ja että meillä on kk aika etsiä uudet kämpät koska irtisanon tämän huomenna. Siinä se sitten rupes itkemään ja pyysi anteeksi ja lupas hakea apua, ei hän enää juo.. totesin kylmästi että liian myöhäistä, en voi enää luottaa siihen, minulla ei ole varaa luottaa siihen enää.

Odotan nyt että anoppi tai appi vastaisi viestiin kunhan tulevat töistä, menen lasten kanssa siellä käymään, mieluummin kerrottais asiasta yhdessä mehen kanssa mutta hoidan sen nyt pois alta.  Ihan vain senkin takia että sen jälkeen se on julkista enkä voi enää perua päätöstä.....

[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 16:08"]

Sain nyt sitten sanottua että vuokra on maksettu elokuulle, ja että meillä on kk aika etsiä uudet kämpät koska irtisanon tämän huomenna. Siinä se sitten rupes itkemään ja pyysi anteeksi ja lupas hakea apua, ei hän enää juo.. totesin kylmästi että liian myöhäistä, en voi enää luottaa siihen, minulla ei ole varaa luottaa siihen enää.

Odotan nyt että anoppi tai appi vastaisi viestiin kunhan tulevat töistä, menen lasten kanssa siellä käymään, mieluummin kerrottais asiasta yhdessä mehen kanssa mutta hoidan sen nyt pois alta.  Ihan vain senkin takia että sen jälkeen se on julkista enkä voi enää perua päätöstä.....

[/quote]

Hyvä, hienoa, ihanaa ap! Sä olet oikeasti hyvä äiti ja teet velvollisuutesi, vaikka se on hyvin raskasta. Todellakin arvostan sua nyt.

Ja sun ei tosiaankaan tarvitse hävetä tai sääliä miestä. Olet puhunut ja antanut varoituksia, nyt sun pitää ajatella pelkästään lapsia ja itseäsi. Hyvä kun menet puhumaan appivanhemmille, rehellisyys on aina oikein.

Miehesi on nyt tehtävä päätös ihan oman itsensä takia. Hän voi hakeutua hoitoon, ja osoittaa että on tosissaan juomisen lopettamisen kanssa. Sinä voit tukea häntä ja olla vaimona rinnalla, vaikka ette asukaan yhdessä. Ja kunhan miehesi on ollut raittiina vaikkapa vuoden, voitte keskustella yhdessä asumisesta uudestaan, jos siltä vielä tuntuu.

[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 14:46"]

Pakko hakea avioero, en jaksa enää miehen juomista....

Tein klassisen mokan ja uskoin etä se muuttuisi, olen antanut anteeksi piilopullot ja valehtelut ja uskonut siihen että touhu loppuisi, koska olen halunnuut uskoa...

Nyt en voi enää uskotella itselleni että tilanne muuttuisi. Niin, nyt kun ollaan oltu naimisissa 5v, ja meillä on lapset 2v ja 3kk.... Lapsia en kadu, vaikka helpompihan ero olisi jos olisi yksin.

Maksoin juuri elokuun vuokran tästä kämpästä. Pitäisi nyt vain irtisanoa se, ja ruveta etsimään uutta. Kaksio kyllä riittää minulle ja lapsille. Ei vain ole yhtään rahaa takuuvuokraa varten, säästöt meni kun maksoin miehen karonkan keväällä. Ja mies on työtön. (Kyllä kannattaa olla tohtori).

Mutt joo, jostain tarttis nyt repiä ne voimat että saan aloitettua uuden elämän muksujen kanssa, ilman tuota alkoholistia jonka mielestä mitään ongelmaa ei ole olemassa.

[/quote]Jaa että miehesi juo. Tuollaisesta on helppo erota ja sitäpaitsi elämässä on vaikeempiakin asioita. Katse tulevaisuuteen, siitä se lähtee.

Teet oikean päätöksen ap! Minun äitini pysyi yhdessä juoppo-isäni kanssa lasten takia. Ja näin jälkikäteen voin kertoa, että lasten takia kannattaisi juurikin lähteä! Alkoholistivanhempaa on lapsen kamala katsella! Tsemppiä! Kyllä varmasti tulet pärjäämään :)

Ap hyvä,

Olet vaikeassa tilanteessa, rankkaa tulee olemaan yksin kahden pienen lapsen kanssa, mutta niin kuin olet jo täällä saanut mielestäni varsin konkreettisia ajatuksia avun hakemiseksi. Pärjäät kyllä avun kanssa.

Älä häpeile, sillä jossakin tulee raja vastaan ja se jokaisen raja on omassa mielessä ja sinä olet nyt tullut tien päähän. Kertomuksesi on koskettava, sillä olen itse ottanut eron juoposta miehestä, joka on omalla alallaan menestyvä ja julkinen henkilö. Kuitenkin kotielämä oli raskasta. Meillä oli onneksi vain yksi lapsi ja hänkin jo nuori kun erottiin. Ja minäkin maksoin miehen elämää. Mutta onneksi sellaisiakin miehiä on, jotka tulevat toimeen omillaan.

 
Ihailen rohkeuttasi. Paljon voimia! Eron jälkeen voit olla vielä parempi äiti lapsillesi, kun sinulla on vain kaksi lasta, ei kolmea ;)

Ap täällä, yötä anoppilassa lasten kanssa. Onneksi on alusta asti ollut hyvä suhde anoppiin, ja täältä tuetaan minua. Tein myös selväksi että eivät tule näkemään lapsenlapsiaan yhtään vähemmän eron takia, päinvastoin ehkä jopa enemmän...